sirkus

Afrikaans

Etymology

From Dutch circus, from Latin circus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsər.kœs/

Noun

sirkus (plural sirkusse)

1. circus (company of performers; place where this company performs)

Finnish

Etymology

From Latin circus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsirkus/, [ˈs̠irkus̠]
• Rhymes: -irkus
• Syllabification^(key): sir‧kus

Noun

sirkus

1. circus

Declension

Inflection of sirkus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		sirkus	sirkukset
genitive		sirkuksen	sirkusten sirkuksien
partitive		sirkusta	sirkuksia
illative		sirkukseen	sirkuksiin
		singular	plural
nominative		sirkus	sirkukset
accusative	nom.	sirkus	sirkukset
	gen.	sirkuksen
genitive		sirkuksen	sirkusten sirkuksien
partitive		sirkusta	sirkuksia
inessive		sirkuksessa	sirkuksissa
elative		sirkuksesta	sirkuksista
illative		sirkukseen	sirkuksiin
adessive		sirkuksella	sirkuksilla
ablative		sirkukselta	sirkuksilta
allative		sirkukselle	sirkuksille
essive		sirkuksena	sirkuksina
translative		sirkukseksi	sirkuksiksi
abessive		sirkuksetta	sirkuksitta
instructive		—	sirkuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sirkus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative sirkukseni sirkukseni accusative nom. sirkukseni sirkukseni gen. sirkukseni genitive sirkukseni sirkusteni sirkuksieni partitive sirkustani sirkuksiani inessive sirkuksessani sirkuksissani elative sirkuksestani sirkuksistani illative sirkukseeni sirkuksiini adessive sirkuksellani sirkuksillani ablative sirkukseltani sirkuksiltani allative sirkukselleni sirkuksilleni essive sirkuksenani sirkuksinani translative sirkuksekseni sirkuksikseni abessive sirkuksettani sirkuksittani instructive — — comitative — sirkuksineni second-person singular possessor singular plural nominative sirkuksesi sirkuksesi accusative nom. sirkuksesi sirkuksesi gen. sirkuksesi genitive sirkuksesi sirkustesi sirkuksiesi partitive sirkustasi sirkuksiasi inessive sirkuksessasi sirkuksissasi elative sirkuksestasi sirkuksistasi illative sirkukseesi sirkuksiisi adessive sirkuksellasi sirkuksillasi ablative sirkukseltasi sirkuksiltasi allative sirkuksellesi sirkuksillesi essive sirkuksenasi sirkuksinasi translative sirkukseksesi sirkuksiksesi abessive sirkuksettasi sirkuksittasi instructive — — comitative — sirkuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative sirkuksemme sirkuksemme accusative nom. sirkuksemme sirkuksemme gen. sirkuksemme genitive sirkuksemme sirkustemme sirkuksiemme partitive sirkustamme sirkuksiamme inessive sirkuksessamme sirkuksissamme elative sirkuksestamme sirkuksistamme illative sirkukseemme sirkuksiimme adessive sirkuksellamme sirkuksillamme ablative sirkukseltamme sirkuksiltamme allative sirkuksellemme sirkuksillemme essive sirkuksenamme sirkuksinamme translative sirkukseksemme sirkuksiksemme abessive sirkuksettamme sirkuksittamme instructive — — comitative — sirkuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative sirkuksenne sirkuksenne accusative nom. sirkuksenne sirkuksenne gen. sirkuksenne genitive sirkuksenne sirkustenne sirkuksienne partitive sirkustanne sirkuksianne inessive sirkuksessanne sirkuksissanne elative sirkuksestanne sirkuksistanne illative sirkukseenne sirkuksiinne adessive sirkuksellanne sirkuksillanne ablative sirkukseltanne sirkuksiltanne allative sirkuksellenne sirkuksillenne essive sirkuksenanne sirkuksinanne translative sirkukseksenne sirkuksiksenne abessive sirkuksettanne sirkuksittanne instructive — — comitative — sirkuksinenne third-person possessor singular plural nominative sirkuksensa sirkuksensa accusative nom. sirkuksensa sirkuksensa gen. sirkuksensa genitive sirkuksensa sirkustensa sirkuksiensa partitive sirkustaan sirkustansa sirkuksiaan sirkuksiansa inessive sirkuksessaan sirkuksessansa sirkuksissaan sirkuksissansa elative sirkuksestaan sirkuksestansa sirkuksistaan sirkuksistansa illative sirkukseensa sirkuksiinsa adessive sirkuksellaan sirkuksellansa sirkuksillaan sirkuksillansa ablative sirkukseltaan sirkukseltansa sirkuksiltaan sirkuksiltansa allative sirkukselleen sirkuksellensa sirkuksilleen sirkuksillensa essive sirkuksenaan sirkuksenansa sirkuksinaan sirkuksinansa translative sirkuksekseen sirkukseksensa sirkuksikseen sirkuksiksensa abessive sirkuksettaan sirkuksettansa sirkuksittaan sirkuksittansa instructive — — comitative — sirkuksineen sirkuksinensa

Derived terms

• sirkuslainen

 

compounds

• hiihtosirkus
• kirppusirkus
• mediasirkus
• sirkusareena
• sirkuseläin
• sirkushevonen
• sirkushuvi
• sirkuspelle
• sirkusryhmä
• sirkustaiteilija
• sirkusteltta
• sirkustemppu

 

Further reading

• “sirkus”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kurssi

Icelandic

Etymology

From Latin circus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsɪr̥kʏs/
• Rhymes: -ɪr̥kʏs

Noun

sirkus m (genitive singular sirkuss, nominative plural sirkusar)

1. circus

Indonesian

Etymology

From Dutch circus, from Latin circus. Cognate of Afrikaans sirkus.

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈsɪrkʊs]
• Hyphenation: sir‧kus

Noun

sirkus (plural sirkus-sirkus, first-person possessive sirkusku, second-person possessive sirkusmu, third-person possessive sirkusnya)

1. circus (company of performers; place where this company performs)

Alternative forms

• sarkas (Standard Malay)

Related terms

• sirkuit
• sirkular
• sirkulasi
• sirkuler

 

Further reading

• “sirkus” in Kamus Besar Bahasa Indonesia, Jakarta: Agency for Language Development and Cultivation – Ministry of Education, Culture, Research, and Technology of the Republic of Indonesia, 2016.

Norwegian Bokmål

Etymology

From Latin circus.

Noun

sirkus n (definite singular sirkuset, indefinite plural sirkus or sirkuser, definite plural sirkusa or sirkusene)

1. a circus

Derived terms

• sirkusdyr
• sirkustelt

References

• “sirkus” in The Bokmål Dictionary.

Norwegian Nynorsk

Etymology

From Latin circus.

(adverb): Same as Swedish cirkus.

Noun

sirkus n (definite singular sirkuset, indefinite plural sirkus, definite plural sirkusa)

1. a circus

Derived terms

• sirkusdyr
• sirkustelt

Adverb

sirkus

1. (colloquial) Alternative form of cirka

References

• “sirkus” in The Nynorsk Dictionary.