Samettivallankumous
Samettivallankumous oli sarja tapahtumia syksyllä 1989, jotka johtivat Tšekkoslovakiaa yksinvaltaisesti hallinneen kommunistipuolueen yksinvallan päättymiseen. Verettömän vallanvaihdon alkuna pidetään 17. marraskuuta 1989, kun poliisi hajotti rauhallisen opiskelijamielenosoituksen Bratislavassa. Samettivallankumous oli osa itäistä Keski- ja Etelä-Eurooppaa sekä Neuvostoliittoa 1989-1991 ravistellutta muutosta, jossa toisen maailmansodan jälkeen ja kylmän sodan aikana vakiintuneet yksipuoluejärjestelmät kaatuivat.
Seuraavina päivinä sadat tuhannet ihmiset kerääntyivät kaduille. Tšekkoslovakialaiset vaativat kommunistista puoluetta sallimaan vapaan kansalaistoiminnan. Ensimmäinen suurmielenosoitus järjestettiin Prahan keskustassa 20. marraskuuta ja siihen osallistui noin 100 000 henkeä. Juuri perustettu Kansalaisfoorumi järjestäytyi vaatimaan kommunistipuolueen diktatuuriaseman lopettamista. Samoihin aikoihin Bratislavassa pidettiin suurmielenosoitus. Prahan kevään 1968 aikainen ja miehityksen jälkeen 1969 syrjäytetty puoluejohtaja Alexander Dubček oli kutsuttu puhumaan kansanjoukoille. Niinpä 28. marraskuuta Tšekkoslovakian kommunistinen puolue ilmoitti luopuvansa yksinvallastaan ja pari päivää myöhemmin maan liittoparlamentti kumosi yksipuoluejärjestelmän.[1]
Tšekkoslovakian presidentti, Dubčekia seurannut kommunistijohtaja Gustáv Husák nimitti ensimmäisen enemmistöltään ei-kommunistisen hallituksen yli 40 vuoteen 10. joulukuuta 1989 ja samalla erosi. Liittoparlamentti valitsi Alexander Dubčekin puhemieheksi 28. joulukuuta ja seuraavana päivänä Václav Havelin maan presidentiksi.
Tšekkoslovakian ensimmäiset vapaat vaalit sitten vuoden 1946 järjestettiin 8.-9. kesäkuuta 1990.
Lähteet
- ↑ Visuri, Pekka: Tshekkoslovakian ”samettivallankumous” Maailman muutos ja Suomi -teoksen verkkoversio. Kadettikunta. Viitattu 1.7.2013.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Samettivallankumous Wikimedia Commonsissa