Wikipedia:Vertaisarviointi

Tie suositelluksi artikkeliksi
Uusi artikkeli Artikkelin muokkaus Suositellun artikkelin kriteerit Vertaisarviointi (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli
Suositellusta artikkelista voidaan äänestää uudestaan (2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
Uusi luettelo Luettelon muokkaus Suositellun luettelon kriteerit Vertaisarviointi (2 viikkoa) Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa) Suositeltu luettelo
Suositellusta luettelosta voidaan äänestää uudestaan (2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen sivujen tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi sivuksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää kahteen viikkoon.

Ohjeita

Pyynnön tekeminen

• Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle arviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkeli voi kuitenkin vielä kaivata viimeistelyä ennen kuin se voi päästä suositelluksi sivuksi.
• Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta.
• Liitä uusi pyyntö aina listan ylimmäksi.
• Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotuksien mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
• Liitä artikkelin keskustelusivulle vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan

• Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
• Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
• Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista

Arvioinnin päättäminen

• Arvioinnin voi päättää 2 viikon jälkeen siirtämällä artikkeli suositeltu sivu-, suositeltu luettelo- tai hyvät artikkelit -äänestykseen.
• Artikkelia ei tarvitse siirtää äänestykseen määräajan täytyttyä, jos se ei ole riittävän tasokas. Kun arviointipyyntö on ollut kaksi viikkoa ilman uusia kommentteja, on arviointi kuitenkin syytä päättää.
• Arvioinnin päätyttyä pyyntö vastauksineen arkistoidaan artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi yhdenvertaisuuden vuoksi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi selkeyden vuoksi käyttää apuna myös {{Arkistoitu osa}}-mallinetta.

Katso myös

• Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi
• Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi

Arviointipyynnöt

Kauhajoen taistelu

Jos vaikka hyväksi olisi rahkeita? Muistomerkki pitäisi varmaan yrittää löytää ja ottaa kuva. Kartan saa piirtää paremman. Sanokaas miten translitteroidaan tuon venäläiskenraali Dmitry Dmitrievich Šepelevin etunimet? Dmitri Dmitrievitš? Mitäpä muuta? Roquai 15. maaliskuuta 2009 kello 17.30 (EET)

Punaisia roimalla otteella pois. 101090ABC 15. maaliskuuta 2009 kello 17.34 (EET)

Joo, eiköhän nuo kaikki kolme hoidu. Roquai 15. maaliskuuta 2009 kello 17.36 (EET)

Artikkelissa on kyllä yli kolme punaista, jos lasketaan mukaan Suomen sodan taistelut -kohdan punaiset linkit.101090ABC 15. maaliskuuta 2009 kello 17.38 (EET)

Joo, ja jos {{Kauhajoki}}-malline lasketaan niin noin 50 punaista linkkiä ja lisää tulee tuohon Suomen sodan taistelut -mallineeseen, se on pahasti epätäydellinen... Luonnollisestikaan ei todellakaan ole tarpeen sinistää kuin nuo kolme. Suurin osa eri taisteluista ei kuitenkaan liity tähän taisteluun millään lailla. Jos haluan esim. Rovaniemen valtauksen hyväksi, tarvitaanko artikkelit kaikista toisen maailmansodan taisteluista ym? Roquai 15. maaliskuuta 2009 kello 17.48 (EET)

Tarvetta ei tietenkään ole, mutta auttaa jos näkee hieman vaivaa ja sinistää loputkin punaiset linkit vaikkakin vain tynkäartikkelilla. 101090ABC 15. maaliskuuta 2009 kello 18.00 (EET)

Logiikkasi hieman petti: Rovaniemen valtaus -artikkelissa ei ol viittauksia kaikkiin toisen maailmansodan aikaisiin taisteluihin. 101090ABC 15. maaliskuuta 2009 kello 18.02 (EET)

Osa toista maailmansotaa sekin näytti olevan ja äkkiäkös sinne sellainen loota hommataan. Roquai 15. maaliskuuta 2009 kello 18.18 (EET)

Taistelu-artikkeleita on aikaisemmin äänestetty useita ss-tasolle, vaikka niissäkin on ollut taistelut boxissa useita punaisia linkkejä. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 15. maaliskuuta 2009 kello 20.05 (EET)

Charles Darwin

Yritän saada artikkelista SS-sivun. Vastailen ehdotuksiin sen mukaan miten ehdin ylioppilaskirjoituksiin lukemiseltani.ABC101090 11. maaliskuuta 2009 kello 20.23 (EET)

Minulla olisi Darwinin filosofiaa käsittelevä kirja Routledgeltä, josta olen ajatellut laajentaa artikkelia. YO-kokeet ja kovalevyllä tallennettu artikkeli antiikin tieteestä viivästyttää tätä, joten ei kannata pidellä hengitystä :) --qWerk 11. maaliskuuta 2009 kello 20.27 (EET)

Omien mahdollisuuksiesi mukaan olet vapaa lisäämään tietoa. Voisitko ainakin aloittaa kyseisestä asiasta kohdan?ABC101090 11. maaliskuuta 2009 kello 20.41 (EET)

Muuten, minkä niminen kirja se on? Voisin katsoa, jos löydän sen kirjastosta ja lisäillä siitä tietoja itsekin. Kuka Routledge on sen kirjoittanut?ABC101090 11. maaliskuuta 2009 kello 21.17 (EET)

Kyseessä on Tim Lewensin kirjoittama Darwin [1], ja Routledgen kustantama. Anteeksi epämääräisyyteni. --qWerk 12. maaliskuuta 2009 kello 08.56 (EET)

OK, kiitos tiedosta.ABC101090 12. maaliskuuta 2009 kello 10.35 (EET)

Paha juttu, en löytänyt kyseistä kirjaa ainakaan Helmetin avulla.ABC101090 12. maaliskuuta 2009 kello 10.40 (EET)

Asiasta on nyt luotu alakohta. Lisää sinne tekstiä kun ehdit. ABC101090 14. maaliskuuta 2009 kello 10.49 (EET)

Sori vaan ABC, mutta qWerkin kommentin jälkeen en voi antaa SS-ääntä ennen kuin hän on saanut laajennukset artikkeliin:-) Kukas sitä nyt keskeneräistä... Nythän tuo näyttää jo todella hyvältä ja kaikki mitä on enwikissä taitaa olla täälläkin. Yritän vilkaista viikonloppuna tarkemmin jos jotain sattuu silmään. --albval (keskustelu) 11. maaliskuuta 2009 kello 20.49 (EET)

Vertaisarviointi kestää sääntöjen mukaan vähintään kaksi viikkoa. Siinä ajassa ehtii yo-kirjoitukset loppua ja qWerk ehtii luultavasti laittaa lisäyksensä artikkeliin. Voihan artikkeli olla tarvittaessa pidempään vertaisarvioitavana.ABC101090 11. maaliskuuta 2009 kello 21.06 (EET)

Lisäksi, artikkeli on nyt vertaisarvioinnissa. Mikäli käy ilmi, ettei artikkelilla ole mahdollisuutta ss-äänestyksessä, en sitä välttämättä sinne vielä laita.ABC101090 12. maaliskuuta 2009 kello 01.22 (EET)

Onpa pitkä ja perusteellinen. Kielestä näkyy, että tekstiä on käännetty englannista; kielenhuoltajia tarvitaan taas. Oikeakielisyys ei ole ongelma, vaan monipolviset rakenteet. Esimerkiksi toisen kappaleen 27-sanainen lause ei minulle aukene (se missä ajatukset saavuttavat pohjan ja teoria muodostuu perustaksi ja mihin se ihmislajin antoropologinen tutkimus siinä viittaakaan). Monia lauseita lyhentäisin poistamalla yksityiskohtia, varsinkin jos samalla vähenisi toisto (esimerkiksi kun nyt on: "Sukututkimusten mukaan Charles Darwin oli äitinsä sukuhaaran kautta kaukaista sukua Englannin kuningas Henrik I:lle (1068–1135)" sanoisin vain " Darwin oli äitinsä puolelta kaukaista sukua Englannin kuningas Henrik I:lle..") Onko Desmondin ja Mooren kirja suomennettu ? Viittaavatko sivunnumerot suomen- vai englanninkieliseen ? Vuonna 2009 tulee kuluneeksi ... onko aikamuodot oikein? --Tappinen 12. maaliskuuta 2009 kello 19.18 (EET)

Tietääkseni Darwinin elämäkertoja ei ole saatavilla suomeksi. Darwinin joskus 20–30-luvulla käännettyä omaelämäkertaa lukuun ottamatta. --qWerk 12. maaliskuuta 2009 kello 19.51 (EET)

Se, joka viitteet lisäsi, tietää varmaan käyttikö käännöstä ? Jos kirja on englanniksi, Yleiset lähteet -luettelossa pitäisi sanoa se, sillä kirjan nimestä asia ei selviä. --Tappinen 12. maaliskuuta 2009 kello 20.07 (EET)

Muutin 27-sanaisen lauseen kahdeksi lauseeksi, selvenikö se? Lyhensin myös lausetta, jossa puhutaan Henrik I:sen ja Darwinin sukulaisuudesta, käykö se näin?ABC101090 12. maaliskuuta 2009 kello 19.56 (EET)

Kyllä, molemmat kohdaty paranivat. Otin ne kuitenkin vain esimerkeiksi siitä, minkätyylisiä vikoja koko artikkelissa mielestäni on. En aio listata tähän jokaista lausetta ja sanontaa josta olen eri mieltä. Yksi kotitehtävä kuitenkin: mitä kertovat sanat "Tutkimusten mukaan..." sukulaisuuslauseessa ? Miten lauseen merkitys muuttuisi, jos nekin ottaisi pois ? --Tappinen 12. maaliskuuta 2009 kello 20.04 (EET)

Muutin nyt lauseen hieman neutraalimmaksi.ABC101090 12. maaliskuuta 2009 kello 20.17 (EET)

Lisäksi nyt on kunnollinen kielenhuoltaja artikkelin kimpussa. Itseltäni se ei olisi onnistunut, koska kielioppi on aina ollut heikko alani. ABC101090 13. maaliskuuta 2009 kello 11.08 (EET)

Kielenhuoltoa nyt tpahtunut Silvosen ja minun tekemänä. ABC101090 13. maaliskuuta 2009 kello 21.59 (EET)

Artikkelin kieltä on nyt tarkastettu. Jos löytyy muutosehdotuksia, toivottavasti kerrotaan täällä niin, että asialle voidaan tehdä jotakin. Ainakin omasta mielestäni itseni ja käyttäjä Silvosen kielenhuolto on toiminut. ABC101090 14. maaliskuuta 2009 kello 01.54 (EET)

Onko muita korjaus/lisäysehdotuksia? qWerk laittaa filosofia-tekstin kun ehtii, mutta sillä välin onko muuta? 101090ABC 15. maaliskuuta 2009 kello 19.35 (EET)

HMS Ark Royal (91)

Yritän selvittää mikä olisi taso, jota voitaisiin edellyttää sotalaiva-artikkelilta (erityisesti toisen maailmansodan raskailta yksiköiltä, suomenkielessä ei ole toimivaa vastinetta sanalle capital ship). Tarkoituksena olisi saada artikkeli vähintään hyväksi jollei suositelluksi.--Phiitola 9. maaliskuuta 2009 kello 10.47 (EET)

Artikkelissa on viitteettömiä kohtia ja laivan uppoamisesta kerrotaan ainoastaan lauseen verran.--Morottaja 9. maaliskuuta 2009 kello 14.34 (EET)

Lisään viitteitä edelleen, mutta pahimmat puutteet jo paikkasin. Samoin kuin hieman laajensin upottamista. Kirjoitan siihen vielä lisää, kun löydän sopivan lähteen asiaan ensin.--Phiitola 10. maaliskuuta 2009 kello 15.48 (EET)

En lukenut artikkelia vielä. Kasassa on nyt hyvä perusteksti. Artikkeli vaikuttaa riittävän pitkältä, mutta uppoamisesta täytyy kirjoittaa lisää. Tekstistä näkee, että se on käännös, mutta tähänkin ehditään paneutua. Otsikointisysteemiä täytyy miettiä, joka operaation pätkästä ei välttämättä tarvita uutta alaotsikkoa. Tässä on potentiaalia SS-tasolle asti, koska vaikein asia, eli lähteistys on kunnossa. Katsellaan rauhassa eteenpäin. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 10. maaliskuuta 2009 kello 16.06 (EET)

Uppoaminen laajennettu--Phiitola 10. maaliskuuta 2009 kello 22.53 (EET)

Onko mitään hylkytietoa/toimintaa, onko esim. suosittu sukelluskohde tai julistettu vaaralliseksi tms. onko pelastettu arvokkaita materiaaleja tms. Mikä on hylyn sijainti (koordinaatit) ja syvyys? Tällaisista asioista netistäkin voi löytyä hyvin rekisteritietoa tai infoa hylkyharrastajien ja sukeltajien toimesta. --Ukas 11. maaliskuuta 2009 kello 12.40 (EET)

Hylyn koordinaatit tuntuvat olevan kiven alla. Artikkelissa on (yläkulma) koordinaatit paikasta, jossa torpedo osui alukseen. Hylky on löytynyt 23.12.2002 noin 45 merimailin päästä Gibraltarilta. Hylyn löytymisestä on tietoa esim Hydro International Sep 2004 s.26-28--Phiitola 11. maaliskuuta 2009 kello 13.52 (EET)

Kunhan on artikkelissakin tietoa hylystä. Kannattaa ilmaista viitteessä tms. että nykyiset koordinaatit ovat torpedo-osuman kohdalta, kun laiva matkasi vielä pitkän matkaa ennen uppoamistaan. Jopa satoja kilometrejä? Kuvitusta voisi laittaa huoletta lisää, esim. uppoaminen-kappaleeseen ja Skua-kuvia jne.--Ukas 12. maaliskuuta 2009 kello 14.37 (EET)

Luin artikkelin läpi. Artikkelissa oli muokkaustilaan piilotettuna operaatioita, puuttuvatko nämä vielä artikkelista? Artikkelin kronologinen (/looginen) eteneminen tuntuu olevan välillä hukassa. Mittayksiköt pitäisi saada suomalaisiksi. Kielessä vielä paljon parannettavaa. Operaatioissa mennään ehkä vähän turhan tarkkoihin yksityikohtiin. Purin otsikointia, pienempiä otsikoita tarvitaan väliin, mutta ei niin monta kun aikaisemmin oli. Tärkein kysymys: välillä tuntuu, että artikkeli on ommeltu kasaan useasta sirpaletietoa sisältävästä lähteestä (tästä johtuu varmaan myös kronologian vaikeudet). Onko näin? Epäloogisen etenemisen ja vaikean kielen takia vielä kaukana SS-tasosta, mutta ei mahdotonta. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 12. maaliskuuta 2009 kello 10.58 (EET)

Kommenteissa olevat operaatiot ovat mahdollisia laajennuksia, mutta pääosa niistä on kuvattu Maltan saattueita käsittelevässä artikkelissa (lentokoneiden kuljetuksia Maltalle). Kronologisuus ja loogisuus ongelma ei aukea, mutta se tietenkin voi johtua oman artikkelin lukemisesta. Mittayksikköjen muuttaminen metrijärjestelmään ei näytä kovin hyvältä (muutin alussa olevat). Alus on kuitenkin rakennettu tuumamitoituksella. Operaatioiden yksityiskohdat on kerrottu tarkasti, koska niitä ei ole wikipediassa muualla (ainakaan vielä). Osa operaatioista oli jopa suunniteltu nimenomaan Ark Royalille esim hyökkäykset Cagliarille. Tuo termi otsikoinnin purku on todella hieno. Poistit otsikot ja ilmoitat sitten, että otsikoita tarvitaan lisää? Artikkeli on todella koottu useasta lähteestä, mutta sen runkona on vain muutama teos.--Phiitola 12. maaliskuuta 2009 kello 14.19 (EET)

Esimerkkejä loogisuus-/kronologiaongelmasta: "...3. toukokuuta, jolloin HMS Ark Royal sai käskyn palata Scapa Flowhun tankattavaksi ja täydennettäväksi. Scapa Flowssa aluksen kapteeni Arthur Power luovutti tehtävät kapteeni Cedric Hollandille, jonka johdolla alus palasi Norjan merelle." ja tarina jatkuu seuraavasti: "HMS Ark Royal ja HMS Glorious suojauksineen lähtivät 8. kesäkuuta kohti etelää." Artikkelista saa kuvan, että alus oli Norjan merellä toukokuun alusta-kesäkuun 8. päivään asti. Jos näin oli, asia pitää tehdä selvemmäksi. Jos ei, niin asiaa pitää selventää. Toinen esimerkki: "Heinäkuussa 1940 HMS Ark Royalin osallistui [...] Syyskuussa 1940 Skuat osallistuivat ranskalaisen taistelulaivan Richelieun syöksypommittamiseen Oranin satamassa." ja jatkuu Force H lähti merelle 8. heinäkuuta kello 07.00 tukeakseen..." Eli tarina ei vaan etene loogisesti. Force H:sta tarvitaan joka tapauksessa artikkeli, joten ainakin osa tapahtumakuvauksista kuuluu sinne. Varmaankin osa operaatioista on myös artikkelin arvoisia. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 12. maaliskuuta 2009 kello 14.32 (EET)

Jälkimmäinen on oikea virhe, ensimmäinen on kronologisessa järjestyksessä, mitä selvensi aiemmin poistamasi otsikointi ja toki vaatii täydentämistä (valitettavasti en ole Norjan sotaretken asiantuntija). Tuo Force H ja moni muu asia vaatisi oman artikkelin, mutta kuka ne tekee ja milloin eli käsittäääkseni ensin annetaan tietojen olla edes jossakin ja poistetaan artikkelin tekemisen jälkeen päällekkäisyyksiä.--Phiitola 12. maaliskuuta 2009 kello 14.48 (EET)

Joka tapauksessa vastaavia epäloogisuuksia on muitakin artikkelissa. "Artikkelin kulku" ei voi tukeutua otsikoihin, sillä niiden tarkoitus on rytmittää artikkelia, ei selventää sitä. Periaatteessa artikkelin pitäisi toimia silloinkin, kun siitä poistaa kaikki otsikot. Eli täydennystä tuollaisiin kohtiin. Heikosti asiaan liittyvä tieto on parempi siirtää tästä artikkelista pois. Artikkelin historiassahan se säilyy joka tapauksessa. HA- ja SS-tason artikkelin väsääminen tarkoittaa kuitenkin nykyään 10-20 ala-artikkelin aloittamista. Ei ne punaiset linkit niin pahoja ole. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 12. maaliskuuta 2009 kello 15.58 (EET)

En löytänyt artikkelista selitystä nimessä olevalle numerolle 91. -- Jniemenmaa 12. maaliskuuta 2009 kello 14.55 (EET)

Kyseessä on viirinumero, mutta se on otsikossa lähinnä en-wikin nimeämistavan vuoksi, myös monet muut wikit ovat käyttäneet tapaa erottamaan saman nimiset alukset toisistaan. Jos mielestäsi on tarpeen kirjoittaa nimenjälkeen (viirinumero 91) niin lisätään--Phiitola 12. maaliskuuta 2009 kello 15.03 (EET)

Täsmennyksen tarkoitushan on auttaa lukijaa löytämään oikea artikkeli monen saman nimisen joukosta. Ehkä joku toinen nimi olisi parempi? Mutta kuitenkin, jos numero on tärkeä niin tuo viirinumero pitäisi jotenkin mainita. -- Jniemenmaa 12. maaliskuuta 2009 kello 15.23 (EET)

OK toteutettu--Phiitola 12. maaliskuuta 2009 kello 15.37 (EET)

Toinen vaihtoehto on vuosi, kuten esim. pl-wikissä on. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 12. maaliskuuta 2009 kello 15.58 (EET)

Näissä täsmennyksissä on muuten tällä hetkellä sekaisin sekä vuotta että viirinumeroa. (Luokka:Kuninkaallisen laivaston taistelulaivat) ... ehkä tuo vuosi on kuitenkin selvempi maallikolle. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 13. maaliskuuta 2009 kello 19.39 (EET)

Mitähän väliä sillä taas on artikkelin laadun kanssa.. jostakin otamme nimeämiselle mallin ja nyt olen valinnut tietoisesti Britannian laivastolle malliksi en-wikin, jossa eniten aluksia myös esitelty. Siellä on osaltaan selkeä käytäntö toisen maailmansodan alukset ovat pääosin viirinumeroilla täsmennetty ja vanhemmat vuosiluvuilla.--91.154.95.116 13. maaliskuuta 2009 kello 23.20 (EET)

Aquincum

Tällaista olen melkein itsekseni värkännyt: muinainen kaupunki nykyisen Budapestin liepeillä. Käytössä on ollut pari Budapestin historiaa käsittelevää kirjaa, enkä niistä tai nettilähteistä enää saa enempää irti, joten enpä tähän omin voimin enää voi juuri muuta kuin loput linkit sinistää. Ajattelin, että hyväksi voisi yrittää.--Tanár 7. maaliskuuta 2009 kello 23.00 (EET)

Lisäsin koordinaatit. Aika valmiilta näyttää. --Arla 9. maaliskuuta 2009 kello 15.52 (EET)

Hieno, eipä tuossa mitään suurempia pulmia ole ja mielestäni kelpaisi ihan suositelluksikin. Punaisia linkkejä voisi tietenkin vähentää. Yritän jossain vaiheessa sinistää vähän noita linkkejä. --Barosaurus Lentus 9. maaliskuuta 2009 kello 20.42 (EET)

Kyllähän tuo päällisin puolin ainakin vaikuttaa jopa suositellulta artikkelilta. Täytyy lukaista vielä läpi. Voin myös auttaa punoittamisen vähentämisessä. Miksei muuten ensimmäinen kuva ole artikkelin alussa? Mielestäni näyttää paremmalta, kun artikkeli ei ala koko näytönlevyiselle tekstillä. --PtG 10. maaliskuuta 2009 kello 22.51 (EET)

Joo, en ole ajatellut juurikaan noiden kuvien asettelua, kunhan lätkin niitä teksin kannalta sopiviin paikkoihin. Kuvia tästä aiheesta on Commonsissa kyllä ihan kivasti, kun se on turistikohde. Siirsin ekan kuvan ihan alkuun, toivottavasti näyttää paremmalta?--Tanár 11. maaliskuuta 2009 kello 09.27 (EET)

Jos pilkkua viilataan, niin lähteet voisi olla monipuolisemmat.... Kannattaisin kuitenkin suositelluksi tälläisenään. --Velma 11. maaliskuuta 2009 kello 13.58 (EET)

Voisivat olla, mutta tässä on kaikki mitä olen saanut käsiini englanniksi tai suomeksi. Unkarinkielisiä lähteitä olisi paljonkin, mutta unkarintaitoni ei riitä niiden kääntämiseen. Tällainen kirja olisi kyllä olemassa, mutta ei löydy kirjastoista: András Mocsy: Pannonia and Upper Moesia: History of the Middle Danube provinces of the Roman Empire (Boston 1974). Jos jollain sattuu olemaan se kirjahyllyssä kannattaa kaivaa nyt esille.--Tanár 11. maaliskuuta 2009 kello 21.20 (EET)

Google teoshaussa tuo ainakin näyttää olevan. Sieltä kannattaa katsoa, vaikka koko teosta ei pystykkään lukemaan. --Barosaurus Lentus 11. maaliskuuta 2009 kello 22.06 (EET)

Katsos vaan. Kiitoksia vinkistä!--Tanár 11. maaliskuuta 2009 kello 22.28 (EET)

Luin loppuun. Hieman kieli heikkenee loppua kohden. "Kaivaukset ja restaurointi" -osiossa on myös seuraavat virkkeet: "Herkuleksen huvilan raunioita kaivettiin Hajógyársaarella, kun Óbudan telakkaa uudistettiin, vuosina 1950–1956. Herkuleksen huvila löydettiin Meggyfa-kadulta ja sitä tutkittiin vuosina 1964–1967.". Herkulekseen huvilaa kaivettiin jo 50-luvulla, mutta se löydettiin 60-luvulla. Onko tässä joku erhe? Olisiko muuten siinä mitään ideaa, että lopun perintö- ja restaurointiosiot siirrettäisin alkuun muun historian kanssa. Nyt kehitys-osuus loppuu 400-luvulle ja lopusta historiasta saadaan lukea vasta aivan artikkelin lopussa. --PtG 12. maaliskuuta 2009 kello 16.42 (EET)

Joo, se oli Hadrianuksen huvila jota kaivettiin 50-luvulla. Menee välillä Hadrianukset ja Herkulekset sekaisin. Restaurointiosiota olisi mielestäni vähän hankala siirtää heti historian jälkeen, koska siinä puhutaan tiuhaan Aquincumin eri osista (siviilikaupunki, linnoitus jne.), joiden oletetaan olevan lukijalle jo tuttuja. Mutta perintöluvun voisi kyllä siirtää, niin historia ei lopu ihan töksähtäen. Pitäisiköhän jonkun tehdä kielenhuolto tuohon loppuun ;) --Tanár 12. maaliskuuta 2009 kello 22.20 (EET)

Totta. Ehkä siihen historiaan voisi laittaa lyhyesti, koska kaupunki löydettiin ja kaivauksia aloiteltiin, ja pidettäisiin tarkempi restaurointi siellä artikkelin lopussa. --PtG 12. maaliskuuta 2009 kello 22.39 (EET)

Näin tein.--Tanár 12. maaliskuuta 2009 kello 22.59 (EET)

Nyt näyttää paremmalta. :) --PtG 12. maaliskuuta 2009 kello 23.03 (EET)

Vadstenan kunta

Cathlynin mielestä Vadstenassa pitäisi käydä ennen SS-statusta, mutta laitanpas tämän nyt arvioitavaksi. ;-) Välttämättä en äänestytä. Ilmastosta ehkä voisi olla juttua, mutta mitäs muuta? Huomioikaa sitten, että tässä on arvioinnissa 1800-luvulla kunnan aseman saanut Vadstena, eikä se 600-vuotias keskuspaikkakunta Vadstena. (Edellinen vertaisarviointi + Wikipedia:Ehdokkaat_hyviksi_artikkeleiksi/Vadstena). Roquai 2. maaliskuuta 2009 kello 20.39 (EET)

Eihän siellä mikään pakko ole käydä. Voi siitä SS:n muutenkin saada :) Historiasta voisi kirjoittaa lisää. Tiedän, että käsitellään kuntaa, mutta esimerkiksi nykyisen kunnan alueen asutushistoriasta (koska ensimmäiset ihmiset asettuneet alueelle) voisi jotain kertoa. Joku kartta olisi hieno: kylien sijainti. Sanallisestikin voisi ilmaista samaa asiaa. Hallinto ja politiikka on turhan taulukkopainotteista. Näitä voisi avata myös kirjallisesti. Mitä muutoksia politiikassa tapahtunut? Onko kuntaliitokset vaikuttaneet asiaan, jos tällaisesta löytyy lähteitä? Ehkä kaksi jälkimmäistä taulukkoa voisi yhdistää edellisiin taulukoihin. Hyvä artittelikahan tämä nyt on jo. Kyllä tässä ainesta on SS:ksi. --PtG 2. maaliskuuta 2009 kello 20.59 (EET)

Kirjoitin pari sanaa muinaisista ajoista. Asukkaita on hiippaillut alueella siis jo rautakaudella. Pysyvä asutus kai sitten alkoi luostarin perustamisen myötä. Karttaa voin koittaa kyhätä, toki olisi parempi, jos joku muu kyhäisi. Tulisi varmasti parempi. ;) Yritin etsiä lähteitä tällaiseen mallineeseen, mutta Vadstena ilmeisesti on niin pieni, että sieltä on vain jotain 5 päivän ennusteita tai sitten ovat hyvin piilotettuja. 16 km:n päässä sijaitsevan Motalan tietoja taas ei sitten taida uskaltaa laittaa artikkeliin. Näistä ei sitten taas tiedä ovatko keskiarvoja, ylimpiä vai alimpia lämpötiloja. Uskaltaisiko noita sademääriä käyttää? Roquai 3. maaliskuuta 2009 kello 21.23 (EET)

Eikö Vadstenan taajamaa voisi yhdistää tähän? -- Jniemenmaa 2. maaliskuuta 2009 kello 21.20 (EET)

En yhdistäisi, niin moni Wikipedia on kuitenkin todennut taajamat (ja Vadstenan taajama on myös vuonna 1400 kaupunkioikeudet saanut kaupunki) merkittäviksi omina artikkeleineen kieliversioiden määränkin perusteella. Yleensä ensin tulee artikkeli kunnan keskuspaikkakunnasta ja vasta sen jälkeen kunnasta, jos koskaan. Esimerkiksi meillä on artikkeli Linköpingin kunnan keskuspaikkakunnasta, mutta ei itse kunnasta. En osaa paremmin selittää, mutta hämärä systeemi tuolla naapurimaassamme joka tapauksessa on! ;) Jos Vadstenan taajama yhdistettäisiin, pitäisi yhdistää myös Borghamn ja kai myös kylät: Hagebyhöga, Herrestad, Hov, Källstad, Nässja, Orlunda, Rogslösa, Strå, Väversunda, Örberga... Ja onhan meilläkin näitä kirkonkyläartikkeleita. Roquai 2. maaliskuuta 2009 kello 21.59 (EET)

Olen käynyt Vadstenassa, mutta toinen kerta ei olisi pahitteeksi! :) ~ Cathlyn 3. maaliskuuta 2009 kello 17.43 (EET)

Historiaosuuden alku (esihistoria) on lyhyydestään huolimatta sekava ja siinä pompitaan aivan epäloogisesti viikinkiajalta varhaisrautakaudelle ja takaisin. Vai onko käännösvirheestä kyse: yngre järnåldern on tietysti myöhäis- eikä varhaisrautakausi. Nuorempi on myöhemmin alkanut.--Kaikenlaisia 10. maaliskuuta 2009 kello 22.55 (EET)

Näinpä, eipä tullut mieleen moinen, kun pikaisesti tuon tekaisin. Hyvä, kiitos. Koko artikkeli on varmasti myös hyvinkin sekava. Pitänee joskus etsiä tietoa noista riimukivistä, kun niitä on kuitenkin löydetty enemmän kuin yksi tuolta Vadstenasta. Roquai 10. maaliskuuta 2009 kello 23.18 (EET)

Iron Maidenin diskografia

Tämmöinen suositelluksi luetteluksi. Käännän viitemallineet suomeksi. --Javatyk 20. helmikuuta 2009 kello 12.49 (EET)

Muuta samalla viitemallineen päiväyksissä kuukaudet numeroiksi. Osan muutin, mutta en sitten viitsinyt enempää kun kerran korjaat mallineet. Tekstiosuus kuuluisi minusta pääosin itse Iron Maiden -artikkeliin, mutta kai ne tiedon on sielläkin. --Ulrika 20. helmikuuta 2009 kello 13.34 (EET)

Näkisin mielelläni pari kolme kansikuvaa. Pitke 10. maaliskuuta 2009 kello 18.55 (EET)

Joo, cite web -mallineet verkkoviitemallineiksi ja päivämäärät muotoon pp.kk.vvvv. Onko bokseja 3 vai 4? Alun mallineessa sanotaan, että 4, mutta "Boksit"-osiossa on vain 3. Roquai 10. maaliskuuta 2009 kello 19.06 (EET)

Luettelo Suomen maajoukkueessa A-maaotteluita pelanneista jalkapalloilijoista

Tavoitteena olisi saada tästä suositeltu luettelo. Esikuvana on käytetty en-wikin luetteloa saksalaisista maajoukkuejalkapalloilijoista. Kysymyksiä herättäviä asioita ovat ainakin nämä:

• Luettelossa on melko paljon punaista. Merkittävimmistä miespelaajista löytyy artikkeleita kattavasti (esim. 50 eniten maaotteluita pelannutta ja ~85% yli 20 maaottelua pelanneista). Naisista artikkeleita on aika vähän. Ainakin muutamasta kymmennestä eniten pelanneesta ja kaikista EM-kisoissa pelanneista pitäisi mielestäni saada artikkeli (mutta riittääkö se?).
• Pitäisikö luetteloa jakaa tai rajata jollain tavalla? Esimerkiksi:
  • Miehet ja naiset erillisiksi luetteloiksi?
  • Artikkeliin esimerkiksi vain "merkittävimmät" mies- ja naispelaajat (esimerkiksi 20+ maaottelua tai 10+ maalia) ja täydelliset listat erillisiksi luetteloiksi?
  • Joku muu tapa?
• Pitäisikö taulukkoon lisätä vielä jotain tietoa kuten esimerkiksi kuuluuminen Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen tms?

--Jusba v 19. helmikuuta 2009 kello 14.32 (EET)

Artikkelissa Suomen jalkapallomaajoukkue on kymmenen eniten maaotteluita pelannutta ja kymmenen eniten maaottelumaaleja tehnyttä, mikä on mielestäni hyvä ratkaisu. Tämä vertaisarvioitava luettelo saa sitten olla täydellinen enkä näiden kahden välille enää mitään ylimääräistä luetteloa merkittävimmistä pelaajista kaipaa. Hall of Famea en tähän luetteloon tunkisi, kun se ei suoranaisesti maaotteluihin liity. Jotain maaotteluihin lähemmin liittyvää voi lisätä, jos joku sellaista keksii. Varoituksia ja ulosajoja ei taida olla missään listattuna, joten ne pitäisi kaivaa yksitellen esiin – ulosajojen osalta ei sentään tarvitsisi esihistoriallisiin aikoihin mennä, sillä tunnettu asia on, että ensimmäinen maaottelussa ulosajettu suomalainen oli Timo Kautonen syksyllä 1967. --Lax 19. helmikuuta 2009 kello 16.14 (EET)

Kieltämättä nuo varoitukset ja kortit olisivat ihan mielenkiintoinen tieto. Tuossa mun lähteessä (Rakas jalkapallo) on vain ulosajoja merkattuna, mutta en ole aivan varma onko tiedot täydelliset... --Jusba v 20. helmikuuta 2009 kello 23.18 (EET)

Aika lailla samoilla lijoilla olen Laxin kanssa. Minunkin mielestäni luettelo saa olla täydellinen. Suositellulta luettelolta voidaan edellyttää täydellisyyttä silloin, kun se on mahdollista edes jossain järkevässä mitassa, ja tässä tapauksessa on. Nyt yleisin mielipide näyttäisi olevan, että punaisia linkkejä suositellussakin luettelossa saa olla, mutta ei häiritsevän paljon. Varmaankin tämän listan nykytilanne varsinkin naisten osalta on jo monien mielestä häiritsevä. Vaikea on silti vetää täsmällistä rajaa, mikä määrä artikkeleita riittää. Ehkä kannattaa vain yrittää sinistää mahdollisuuksien mukaan, ja yhteisö sitten äänestyksessä päättää kelpaako se.--Tanár 19. helmikuuta 2009 kello 22.26 (EET)

Naisten artikkelien vähyys kyllä minuakin häiritsee. Tein kaikista EM-kisoissa pelanneista lyhyen artikkelin ja koitan väsätä lisää mahdollisimman monesta vähän enemmän maaotteluita pelanneesta. --Jusba v 20. helmikuuta 2009 kello 23.18 (EET)

Bratislava

Ajan mittaan jo 75k kokoon kasvanut kaupunkiartikkeli, joten voisi olla vertaisarvioinnin aika. Punaisia linkkejä näyttää olevan paljon, siitä ei tarvitse erikseen enää mainita. Rakenteeseen/kieleen liittyvät kehitysehdotukset olisivat varmasti hedelmällisimipiä jatkon kannalta. --Ras 6. helmikuuta 2009 kello 23.00 (EET)

Kielessä näkyy olevan korjattavaa, voin katsoa jossain välissä. Periaatteessa oleelliset osiot ovat mukana, mutta monessakin kohdassa voi esittää lisätoivomuksia. Väestöosa keskittyy yksinomaan kansallisuuksiin, olisi hyvä olla myös muita kuten ikäjakauma, perhekoko, uskonto, keskitulot (se voisi tietysti olla talousosiossakin). "Arkkitehtuuri"-otsikon alla voisi olla muutakin kuin tunnetuimpia rakennuksia, esim. miten eri tyylit ovat edustettuina, samaan tapaan kuten tässä vaikkei välttämättä yhtä laajasti. Koulutuksessa voisi olla maininta myös perusasteen ja lukioiden määrästä, samoin ammatillisista oppilaitoksista, nyt se on enimmäkseen yliopistoista.--Tanár 6. helmikuuta 2009 kello 23.22 (EET)

Liikenne-osioon kaivattaisiin laajennusta. Jos ihan SS-statusta haluat niin ne punaiset linkit pois.--Morottaja 7. helmikuuta 2009 kello 12.24 (EET)

Olen tehnyt tynkäsivuja joistakin punaisten linkkien asioista. Olisi hyvä, jos kielentarkastuksen yhteydessä joku katsoisi myös näiden sivujen nimiä (onko Primaatin palatsi suomeksi noin). Käytin suoraan linkeissä olevia nimiä.--Tappinen 8. helmikuuta 2009 kello 10.48 (EET)

Jatkoa tähän: Kesäarkkipiispan palatsi voisi ehkä olla Arkkipiispan kesäpalatsi ? Miksi on Nový Most isolla mutta Starý most (Bratislava) pienellä ja Most Apollo näin päin ? "Most" tarkittaa siltaa, suomennetaanko Uusi silta, Vanha silta ja Apollo-silta  ? --Tappinen 8. helmikuuta 2009 kello 14.43 (EET)

Sen verran mitä kävin läpi, niin ei isompia ongelmia näyttänyt olevan, mutta pientä viilausta kannattaisi tehdä vielä ennen äänestystä. --Velma 9. helmikuuta 2009 kello 12.50 (EET)

Bratislava on artikkelin mukaan jaettu 5 piirikuntaan ja 17 kaupunginosaan. Ensinnäkin Slovakian toisen tason hallinnollisia alueita taidetaan kutsua nimellä piiri (esimerkiksi artikkelissa Slovakia). Toiseksi kysyisin, että onkohan nimitys "kaupunginosa" oikea. Näillä 17 alueella on kuitenkin laaja itsehallinto, niillä on oma valtuusto ja pormestari sekä ne vastaa alueensa kunnallisista asioista. --PtG 9. helmikuuta 2009 kello 23.12 (EET)

Mulla on tällä hetkellä menossa punaisten sinistämis-projekti, jota tehostan tässä kunhan kerkiän. --Vici 11. helmikuuta 2009 kello 12.47 (EET)

PtG: Berliini-artikkelin yhteydessä väännettiin kättä Bezirk-sanan suomalaisesta vastineesta ja päädyttiin käyttämään termiä osa-alue. Mielestäni Bratislavan systeemi on sama, joten muuttaisin "kaupunginosat" osa-alueiksi.--Tanár 11. helmikuuta 2009 kello 15.18 (EET)

Muistelinkin kommenttini jälkeen, että samoja ongelmia kohdattiin Berliinin kohdalla. Tämä lienee järkevin ratkaisu aiheeseen, sillä sitä on käytetty myös muissa artikkeleissa. Enwikissä sekä Berliinin että Bratislavan hallinnolliset alueet ovat nimetty borough'iksi, joten sielläkin on haettu yhteneväisyyttä. --PtG 11. helmikuuta 2009 kello 17.24 (EET)

Muokkasin termit kuntoon. --PtG 11. helmikuuta 2009 kello 17.36 (EET)

Aloin katsoa kieltä alusta. Aika paljon on kaikenlaista pientä häikkkää, kuten ilmeisesti englannista käännettyjä epämääräisiä ilmauksia, puuttuvia linkityksiä, lähteettömiä väitteitä. Kun ottaa punaisten linkkien suuren määrän huomioon, niin tässä on vielä tekemistä edes HA-statusta ajatellen.--Tanár 16. helmikuuta 2009 kello 13.31 (EET)

Rupesi epäilyttämään slovakinkieliset lähteet. Kukakohan nekin tarkastaisi? Jos on käännetty ensin slovakista englanniksi ja sitten englannista suomeksi, voi olla että asiasisältö ei ole säilynyt täysin muuttumattomana. Epätarkkuuksia on ollut melkein joka kohdassa josta jotain tiedän.--Tanár 17. helmikuuta 2009 kello 21.42 (EET)

Jotain voisi artikkeliin kirjoitella kaupungin muistakin palveluista kuin koulutuksesta ja joukkoliikenteestä. --Vnnen 19. helmikuuta 2009 kello 22.36 (EET)

Kielenhuolto tehty. Pinnalta näyttää hyvältä, mutta ei ole sitä. Artikkeli on käännetty en-wikistä lähteineen päivineen, ja siellä on toimimattomia linkkejä ja slovakinkielisiä lähteitä, joita kukaan tuskin on tarkistanut. Pikkuvirheitä ja epätarkkuuksia löysin sen verran niistä asioista, joista jotain tiedän, että oletettavasti niitä on enemmänkin. Historiaosuudessa on osittain harhaanjohtavasti puhuttu Slovakiasta silloinkin kun alue kuului Unkariin. Lisäksi varsinkin talouden osalta tiedot pitäisi päivittää, koska nykyään Slovakian taloudellinen tilanne tuskin on näin hyvä. Tällaisenaan ei edes hyväksi.--Tanár 1. maaliskuuta 2009 kello 11.26 (EET)

Aloin merkitä toimimattomia linkkejä ja slovakinkielisiä viitteitä (onko sille kielimallinetta ?) mutta huomasin, että osassa niistä on vain "väärä" linkki ja samalla sivulla on sitten kielilinkit english ja deutch. Mielestäni näihin olisi hyvä saada päivämäärät (koska kirjoitettu, koska viitattu) ja kielimallineet. Olikos se niin, että jos tarkistan linkin nyt, laitan "viitattu" päivän täksi päiväksi, vai tuleeko siihen alkuperäinen linkin lisäyspäivä ? --Tappinen 1. maaliskuuta 2009 kello 22.54 (EET)

Sen päivän, jolloin olet tarkastanut. --PtG 1. maaliskuuta 2009 kello 23.29 (EET)

Anni Sinnemäki

Tavoitteenani on saada tämä artikkeli hyväksi. Eduskunta-osuutta lukuunottamatta koen, että artikkeli on valmis. En ole ollenkaan varma, onko vaalikausittain tehty jaottelu paras mahdollinen eduskuntauran kohdalla. Samoin epäröin, mitä eduskuntatyöstä ja yleensä poliittisista teoista (mitä ne ovat?) kannattaa kertoa – tuskin jokainen valtiopäivätoimi on maininnan arvoinen. (Vuosien 1999–2004 tekemisistä löytyy jonkin verran tietoa täältä sekä tietysti eduskunnan sivuilta.) Kuvitusta tulen vielä lisäämään (tosin vanhimmat kuvat, mitä mulla on, ovat ehkä vuodelta 2003 tai 2004). --Elena 2. helmikuuta 2009 kello 23.42 (EET)

Pj-vaalit selvästi tulossa :-) Eduskuntakausiin nyt ainakin valiokuntajäsenyydet. Joitakin puuttuu vielä. -tKahkonen 2. helmikuuta 2009 kello 23.55 (EET)

Suurimman osan kirjoitin viime kesänä eli ennen kunnallisvaaleja – näitä vaaleja on koko ajan. ;-) Puuttuvat valiokunnat on varajäsenyyksiä (ja puoli vuotta sivistys- ja tiedejaostossa ja ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta). Pitäiskö nekin mainita? --Elena 3. helmikuuta 2009 kello 00.04 (EET)

En tiedä varajäsenyyksistä, mutta nuo suluissa olevat nyt ainakin. -tKahkonen 5. helmikuuta 2009 kello 20.45 (EET)

Introon tulisi ainakin lisätä suorasanaisesti hänen poliittisista näkemyksistä. Onko hän punavihreä vai sinivihreä (miten näkyy)? Onko hän homoavioliittoja ja maahanmuuttajia kohtaan liberaali vai umpimielinen? Energiapolitiikka, 6. ydinvoimala? Natoon vai ei? Siinä joitain tärppejä, jotka tuli mieleen. --qWerk 3. helmikuuta 2009 kello 18.37 (EET)

Siirsin alkuun nyt Sinnemäen poliittisia painopisteitä, niistä näkee myös ainakin osittain mielipiteitä. Anni Sinnemäki, kuten lähes kaikki muutkin vihreät, kannattaa homoavioliittoja ja liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa; kannattaa uusiutuvaa energiaa ja vastustaa ydinvoimaa ja Nato-jäsenyyttä. Nämä tuodaan esiin jo Vihreiden artikkelissa. Punavihreys vs. sinivihreys menee helposti oman tutkimuksen puolelle, kun oikein kukaan Vihreiden kärkipoliitikoista ei halua itseään näin luokitella. Tietysti poliittisista painopisteistä (köyhien, maahanmuuttajien jne. tukeminen, mutta toisaalta talouspolitiikka) voi tehdä jotain päätelmiä. --Elena 5. helmikuuta 2009 kello 20.29 (EET)

Eiköhän tuo punaisuus tule vasemmistolaisen Ultra Bran kautta selville. -tKahkonen 5. helmikuuta 2009 kello 20.45 (EET)

Ja miten osoitatkaan Ultra Bran vasemmistolaisuuden..? --Elena 5. helmikuuta 2009 kello 21.00 (EET)

Hei, ihan artikkelia lukemalla (SDNL-tausta) ja sitten googlaamalla ultra bra vasemmistolainen (miten muuten, kun en tunne?). Yksi tutkimuksenkintapainen: [2]. Okei, lopussa sanotaan, että on kirjoittajan mielestä eriytynyt sittemmin taistolaisuudesta, mutta että alkuun oli. Ei sillä, että tästä erityisesti pitäisi Sinnemäki-artikkeliin kirjoittaa. Riittää ihan se linkki yhtyeen artikkeliin. -tKahkonen 5. helmikuuta 2009 kello 23.08 (EET) (muokattu -tKahkonen 5. helmikuuta 2009 kello 23.50 (EET))

Lähdet kyllä leimauslinjalle eli oman tutkimuksen puolelle. Ei ole mitään olennaista syytä hakea ihmisestä punaisuutta ja sinisyyttä, jos hän on vihreä. Melkein tuntuu tarkoitushakuiselta. Historian voi toki kertoa, jos sitä on. --Ulrika 6. helmikuuta 2009 kello 09.24 (EET)

Mille ihmeen leimauslinjalle? Annoin linkin, joka osoittaa, että Ultra Brata on pidetty vasemmistolaisena (ei siis ollut edes omaa tutkimusta). Minä en kysynyt punaisuudesta tai vihreydestä. Enkä minä tiedä Ultra Brasta mitään, en ikinä ole kuunnellutkaan. Joskus kuulin Ylen radiossa haastattelunpätkän, jossa muistaakseni juuri Sinnemäeltä kysyttiin Ultra Bran vasemmistolaisuudesta. Ei tuo minusta ole mitään leimaamista. -tKahkonen 6. helmikuuta 2009 kello 12.56 (EET)

Yksi kaveriporukka lähetti biisejä SDNL:n kilpailuun ja voitti sen. Myöhemmin osittain saman porukan ympärille vakiintui yhtye, jonka jäsenistä alle puolet oli mukana kilpailuäänitteellä. Varsinaisella Ultra Bralla ei siis ole juurikaan tekemistä SDNL:n kanssa. Se, miksi UB:ta pidetään vasemmistolaisena, lienee musiikkityylin ja neljän laulajan kokoonpanon yhtymäkohdat 1970-luvun poliittiseen laululiikkeeseen. Sinnemäki teki kappaleiden sanoitukset ja niistä vasemmistolaisuutta on aika vaikea löytää. --Elena 6. helmikuuta 2009 kello 11.30 (EET)

Kuten sanoin, artikkeliin on tarpeetonta lisätä esimerkiksi mainintaa "...vasemmistolaisen Ultra Bran...".

Mutta löytyipä haastattelu, joka vähän liippaa tätäkin keskustelua: Sinnemäen kapinasukupolven sovinto. Siitä saisi ehkä jotakin tähän tai sitten isän artikkeliin. -tKahkonen 6. helmikuuta 2009 kello 12.54 (EET)

Kuten jo totesin asiat pitäisi sanoa suoraan, ettei lukijan tarvitse yrittää arvuutella eri vihdeiden perusteella onko näin vai onko noin. Kun kerran Sinnemäki edustaa perusvihreää linjaa, niin miksei sitä voisi mainita? --qWerk 6. helmikuuta 2009 kello 16.44 (EET)

Tänään (6. helmikuuta 2009 postiluukusta tipahtanut Suomen Luonto 1/2009 tietää kertoa, että Anni oli mukana Talaskankaalla vuonna 1989 kiusaamassa paikallisia työläisiä. Heitä oli lähtenyt Helsingista bussilastillinen cityihmisiä opettamaan tapoja pohjoisen miehille, joiden kotikonnuilla kuoltiin nälkään vielä reilut sata vuotta sitten. Annin haastattelusta saattaa haistaa, että oli vähän niin kuin turha retki (lainaus:"Ei se mikään moottoritie ole ollut."). Poliitikon puhettako? Tikkakit 6. helmikuuta 2009 kello 18.49 (EET)

Sinnemäki ei varmasti vielä 15–16-vuotiaana ollut poliitikko, hän meni mukaan politiikkaan vasta 25-vuotiaana. Kommentistasi ei kyllä nyt käy kovin selvästi ilmi, että mitä Sinnemäki on Talaskankaalla tehnyt ja onko häntä haastateltu asiasta nyt vai 20 vuotta sitten (ja miten mikään moottoritie liittyy mihinkään). --Elena 6. helmikuuta 2009 kello 19.38 (EET)

Sun pitäis varmaan lukea mainitsemani lähde. Ei kai tässä ole tarkoitus selittää kaikkea sitä, minkä jokainen voi lukea klikkaamalla sinisiä sanoja. Mutta yritetään nyt kuitenkin. Eli Sinnemäki sanoi Suomen Luonnon haastattelussa, että hän oli siellä 15-vuotiaana, eikä oikein muista kaikkea tapahtunutta, ja etteivät kaikki paikalliset asukkaat olleet suojeluhalukkaita, ja että vaikka hän nykyisin on poliitikko, ei Talaskangas sitä aiheuttanut. Ja se moottoritie on Annin oma heitto, mikä tarkoittaa, että Talaskankaan tapahtumia ei pidä verrata moottoritien rakentamiseen (onko hän vastustanut jonkin moottoritien rakentamista?). Ei artikkeliin voi tietenkään kaikkea mahduttaa, nykyisellään se on kuitenkin ihan liian hatara. Mitä se vertaisarvioinnisa tekee? Tikkakit 6. helmikuuta 2009 kello 20.20 (EET)

Pahoittelen tyhmyyttäni, mutta en löytänyt lehtijuttua klikkaamalla mitään noista neljästä laittamastasi linkistä. (Oletan, että Sinnemäki vastustaa melkeinpä kaikkien moottoriteiden rakentamista.) Artikkeli on vertaisarvioinnissa, koska kaipaan apua sen kehittämisessä. --Elena 6. helmikuuta 2009 kello 20.35 (EET)

Pyydän anteeksi kiihtymystäni, joka ei ollut oikeutettua. Värkkäilin artikkelin Talaskankaan metsäsota, jossa on taustatietoa Talaskankaasta, mutta ei juurikaan Annista. Jatketaan harjoituksia. Tikkakit 8. helmikuuta 2009 kello 12.39 (EET)

En tiedä riittääkö taso vielä hyväksi, mutta ei artikkeli huonokaan ole.... :) Tosin voisi olla ehkä vähän pidempi, muttei ainakaan heti tule mieleen mitään tiettyä aihetta mistä voisi kertoa. --Velma 9. helmikuuta 2009 kello 12.34 (EET)

Mielestäni eduskuntatyöstä voisi kyllä kertoa enemmän, vaikka sitten antamalla esimerkkejä Sinnemäen tekemistä lakialoitteista, kirjallisista kysymyksistä jne. Nopealla haulla eduskunnan sivuilta löytyi yli 100 dokumenttia hänen nimellään, niistä voisi katsoa onko joukossa jotain oleellisia. Entä Sinnemäen työ oman puolueen sisällä, hän on kuitenkin ollut vpj jo vuosia? --Hehkuviini 10. helmikuuta 2009 kello 22.12 (EET)

Siihen nähden, että Sinnemäkeä nimitetään heti alussa poliitikoksi ja runoilijaksi, runoista on melko vähän asiaa.--Tanár 16. helmikuuta 2009 kello 14.03 (EET)

Eikö Sinnemäessä ole mitään kritisoitavaa? En nyt hae mitään kritiikkiosiota tietenkään, mutta poliittisen uran huomioon ottaen tuntuu oudolta, että keskarin näyttäminen Niinistölle on suurin ja ainut lapsus. Onko Sinnemäen politiikkaa kritisoitu vihreiden sisällä tai ulkopuolella, onko kampanjarahaa tullut hämäriltä tahoilta, onko tullut ajettua autoa kännissä? Sama tietysti toisinkin päin, mistä on tullut kehua? Ymmärrettävästi tällaista on vaikea kirjoittaa artikkeliin NPOV-tyyliin, varsinkin jos itsellä on poliittisia näkemyksiä, mutta nykyasu on jotenkin vain minun makuuni turhan toteava. --albval (keskustelu) 20. helmikuuta 2009 kello 16.04 (EET)

En ole ikinä lukenut mitään negatiivista, ellei nyt sellaiseksi voi katsoa ikuista teinityttömäistä pukeutumista [3], kun muuhun ei päästä kiinni.--Ulrika 21. helmikuuta 2009 kello 09.43 (EET)

En minäkään ole ikinä nähnyt negatiivisia kommentteja, mutten kyllä positiivisiakaan; siksi ne minua kiinnostaisivatkin. Nyt artikkeli antaa vähän hajuttoman ja mauttoman kuvan Sinnemäestä... Ja tarkoitan siis henkilön tekojen, ei persoonan aiheuttamia reaktioita, joten pukeutumistyyli ei minulle kelpaa esimerkiksi:-) --albval (keskustelu) 23. helmikuuta 2009 kello 10.23 (EET)

Pari mahdollista lähdettä:

• Yliopisto 2006 : 6 s. 44-46: "Sanoittaja säätää lakeja"
• Suomen luonto. - Helsinki : Suomen luonnonsuojeluliitto. - 68 (2009) : 1, s. 66-67: "Muuttuminen poliitikoksi oli hankalaa"
• Kulttuurivihkot. - Helsinki : Kulttuurityöntekijäin liitto. - ISSN 0356-3367. - 2003 : 5, s. 18-21: "Politiikan mukavuuslippulainen"

Samulili 1. maaliskuuta 2009 kello 21.49 (EET)