Afrikka
| Afrikka | |
|---|---|
.svg) |
|
| Pinta-ala | 30 221 532 km² |
| Väkiluku | 1 000 010 000 |
| – väestötiheys | 30,51 as./km² |
| Valtioita | 53 (luettelo valtioista) |
| Aikavyöhyke | UTC-1 – UTC+4 |
| Suurimmat kaupungit | Luettelo kaupungeista |
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km², joka on 20,3 % Maan maapinta-alasta. Afrikan yli miljardi asukasta muodostavat noin 14,8 % ihmiskunnasta.
Afrikka on luonnonvaroiltaan vauras, mutta taloudeltaan köyhä maanosa. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, kuten köyhyys, ruoan ja veden puute ja huono hallinto. Afrikkalaiset ovat vuosisatojen ajan kärsineet siirtomaajärjestelmästä ja orjuudesta. sodat, epävakaus ja väestönkasvu koettelevat maanosaa nyttemminkin.
Etymologia
Sana "Afrikka" tuli eurooppalaiseen kielenkäyttöön muinaisilta roomalaisilta, jotka kutsuivat mantereen pohjoisosaa nimellä Africa terra - "afrien maa" (monikko afri, yksikkö afer). African provinssi, jonka pääkaupunki oli Karthago, sijoittui nykyisen Tunisian paikkeille. Afrit olivat heimo, mahdollisesti berbereitä, joka vaelsi Karthagon seudulla.
Afer-nimen alkuperä saattaa olla foinikian kielen sanassa afar, pöly.lähde? Muita esitettyjä, epäuskottavampia teorioita nimelle Africa ovat latinan kielen aprica, "aurinkoinen" ja kreikan kielen aphrike, "ilman kylmää".lähde?
Osat
| Valtio | Pinta-ala (km²) |
Asukasluku (2009) ellei muuta mainita |
Väestötiheys (as. / km²] |
Pääkaupunki | viralliset kielet | valtiomuoto | valuutta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Itä-Afrikka: | 6 384 904 | 316 053 651 | 49,5 | ||||
 Burundi
|
27 830 | 8 988 091[1] | 322,9 | Bujumbura | kirundi, ranska | tasavalta | Burundin frangi |
 Komorit
|
2 170 | 752 438[1] | 346,7 | Moroni | škimoro,ranska, arabia | tasavalta | Komorien frangi |
 Djibouti
|
23 000 | 516 055[1] | 22,4 | Djibouti | ranska, arabia | tasavalta | Djiboutin frangi |
 Eritrea
|
121 320 | 5 647 168[1] | 46,5 | Asmara | tigrinja, arabia | tasavalta | Eritrean nafka |
 Etiopia
|
1 127 127 | 85 237 338[1] | 75,6 | Addis Abeba | amhara | tasavalta | Etiopian birr |
 Kenia
|
582 650 | 39 002 772[1] | 66,0 | Nairobi | swahili,englanti | tasavalta | Kenian šillinki |
 Madagaskar
|
587 040 | 20 653 556[1] | 35,1 | Antananarivo | englanti,ranska,malagassi | tasavalta | Madagaskarin ariary |
 Malawi
|
118 480 | 14 268 711[1] | 120,4 | Lilongwe | njandža, englanti | tasavalta | Malawin kwacha |
 Mauritius
|
2 040 | 1 284 264[1] | 629,5 | Port Louis | englanti | tasavalta | Mauritiuksen rupia |
 Mayotte (Ranska)
|
374 | 223 765[1] | 489,7 | Mamoudzou | ranska | merentakainen paikallishallintoalue | euro |
 Mosambik
|
801 590 | 21 669 278[1] | 27,0 | Maputo¨ | portugali | tasavalta | Mosambikin metical |
| Réunion (Ranska)
|
2 512 | 743 981 (2002) | 296,2 | Saint-Denis de la Réunion | ranska | mertentakainen departementti | euro |
 Ruanda
|
26 338 | 10 473 282[1] | 397,6 | Kigali | ruanda,ranska,englanti | tasavalta | Ruandan frangi |
 Seychellit
|
455 | 87 476[1] | 192,2 | Victoria | englanti | tasavalta | Seychellien rupia |
 Somalia
|
637 657 | 9 832 017[1] | 15,4 | Mogadishu | somalia,arabia | tasavalta | Somalian šillinki |
 Tansania
|
945 087 | 41 048 532[1] | 43,3 | Dodoma | englanti,swahili | tasavalta | Tansanian šillinki |
 Uganda
|
236 040 | 32 369 558[1] | 137,1 | Kampala | englanti,swahili | tasavalta | Ugandan šillinki |
 Sambia
|
752 614 | 11 862 740[1] | 15,7 | Lusaka | englanti | tasavalta | Sambian kwacha |
| Keskinen Afrikka: | 6 613 253 | 121 585 754 | 18,4 | ||||
 Angola
|
1 246 700 | 12 799 293[1] | 10,3 | Luanda | portugali | tasavalta | Angolan uusi kwanza |
 Kamerun
|
475 440 | 18 879 301[1] | 39,7 | Yaoundé | ranska,englanti | tasavalta | CFA-frangi |
 Keski-Afrikan tasavalta
|
622 984 | 4 511 488[1] | 7,2 | Bangui | sango,ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Tšad
|
1 284 000 | 10 329 208[1] | 8,0 | N'Djamena | ranska,arabia | tasavalta | CFA-frangi |
 Kongon tasavalta
|
342 000 | 4 012 809[1] | 11,7 | Brazzaville | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Kongon demokraattinen tasavalta
|
2 345 410 | 68 692 542[1] | 29,2 | Kinshasa | ranska | tasavalta | Kongon frangi |
 Päiväntasaajan Guinea
|
28 051 | 633 441[1] | 22,6 | Malabo¨ | ranska,espanja | tasavalta | CFA-frangi |
 Gabon
|
267 667 | 1 514 993[1] | 5,6 | Libreville | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 São Tomé ja Príncipe
|
1 001 | 212 679[1] | 212,4 | São Tomé | portugali | tasavalta | São Tomé ja Príncipe dobra |
| Pohjois-Afrikka: | 8 533 021 | 211 087 622 | 24,7 | ||||
 Algeria
|
2 381 740 | 34 178 188[1] | 14,3 | Algier | arabia | tasavalta | Algerian dinaari |
 EgyptiEgyptin valtio sijaitsee kahdella mantereella; Pohjois-Afrikassa ja Läntisessä Aasiassa. Väkiluku ja pinta-ala tiedot ovat ainoastaan Afrikan mantereelta eli Suezin kanavasta länteen. |
1 001 450 | 83 082 869[1], Suezin kanavan alueella: 1,4 miljoonaa | 82,9 | Kairo | arabia | tasavalta | Egyptin punta |
 Libya
|
1 759 540 | 6 310 434[1] | 3,6 | Tripoli | arabia | tasavalta | Libyan dinaari |
 Marokko
|
446 550 | 34 859 364[1] | 78,0 | Rabat | arabia | monarkia | Marokon dirham |
 Sudan
|
2 505 810 | 41 087 825[1] | 16,4 | Khartoum | arabia | tasavalta | Sudanin punta |
 Tunisia
|
163 610 | 10 486 339[1] | 64,1 | Tunis | arabia | tasavalta | Tunisian dinaari |
 Länsi-Sahara Länsi-Saharan asema on kiistanalainen. Marokko hallitsee aluetta suurelta osin ja on julistanut koko alueen osaksi Marokkoa. Tätä ei tunnusteta yleisesti. Polisario on toinen aluetta omanaan pitävä ryhmä. |
266 000 | 405 210[1] | 1,5 | Laayoune | arabia | tasavalta | Marokon dirham |
| Etelä-Afrikka: | 2 693 418 | 56 406 762 | 20,9 | ¨ | |||
 Botswana
|
600 370 | 1 990 876[1] | 3,3 | Gaborone | tswana, englanti | tasavalta | Botswanan pula |
 Lesotho
|
30 355 | 2 130 819[1] | 70,2 | Maseru | eteläsotho | monarkia | Lesotho loti |
 Zimbabwe
|
390 580 | 11 392 629[1] | 29,1 | Harare | shona, ndebele, englanti | tasavalta | Zimbabwen dollari |
 Namibia
|
825 418 | 2 108 665[1] | 2,6 | Windhoek | englanti | tasavalta | Namibian dollari |
 Etelä-Afrikka
|
1 219 912 | 49 052 489[1] | 40,2 | Kapkaupunki (lakiasäätävä),Pretoria (hallinnollinen),Bloemfontein (juridinen) | afrikaans, englanti, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja venda | tasavalta | Etelä-Afrikan randi |
 Swazimaa
|
17 363 | 1 123 913[1] | 64,7 | Mbabane | swazi | monarkia | Lilangeni |
| Länsi-Afrikka: | 6 144 013 | 296 186 492 | 48,2 | ||||
 Benin
|
112 620 | 8 791 832[1] | 78,0 | Porto-Novo | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Burkina Faso
|
274 200 | 15 746 232[1] | 57,4 | Ouagadougou | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Kap Verde
|
4 033 | 429 474[1] | 107,3 | Praia | portugali | tasavalta | Kap Verden escudo |
 Norsunluurannikko
|
322 460 | 20 617 068[1] | 63,9 | Abidjan | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Gambia
|
11 300 | 1 782 893[1] | 157,7 | Banjul | englanti | tasavalta | Gambian dalasi |
 Ghana
|
239 460 | 23 832 495[1] | 99,5 | Accra | englanti | tasavalta | Ghanan cedi |
 Guinea
|
245 857 | 10 057 975[1] | 40,9 | Conakry | ranska | tasavalta | Guinean syli |
 Guinea-Bissau
|
36 120 | 1 533 964[1] | 42,5 | Bissau | portugali | tasavalta | Guinea-Bissau peso |
 Liberia
|
111 370 | 3 441 790[1] | 30,9 | Monrovia | englanti | tasavalta | Liberian dollari |
 Mali
|
1 240 000 | 12 666 987[1] | 10,2 | Bamako | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Mauritania
|
1 030 700 | 3 129 486[1] | 3,0 | Nouakchott | arabia | tasavalta | Mauritanian ouguiya |
 Niger
|
1 267 000 | 15 306 252[1] | 12,1 | Niamey | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Nigeria
|
923 768 | 149 229 090[1] | 161,5 | Abuja | englanti | liittotasavalta | Nigerian naira |
 Saint Helena (Britannia)
|
410 | 7 637[1] | 14,4 | Jamestown | englanti | merentakainen alue | Saint Helenan punta |
 Senegal
|
196 190 | 13 711 597[1] | 69,9 | Dakar | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Sierra Leone
|
71 740 | 6 440 053[1] | 89,9 | Freetown | englanti | tasavalta | Sierra Leonen leone |
 Togo
|
56 785 | 6 019 877[1] | 106,0 | Lomé | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
| Yhteensä: | 30 368 609 | 1 001 320,281 | 33,0 |
Historia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Pääartikkeli: Afrikan historia
Afrikan esihistoria alkaa aiemmin kuin minkään muun mantereen; arkeologisten löytöjen mukaan nykyihminen kehittyi Itä-Afrikassa. Esihistoriallisena aikana siellä ei sen enempää kuin muuallakaan ollut järjestäytyneitä kansallisvaltioita vaan keräilijä-metsästäjäheimot kuten sanit (busmannit) asuttivat mannerta.
Historiallinen aika alkoi noin 3300 eaa. Egyptissä. Muita vanhan ja antiikin ajan suuria valtioita olivat Nubian kuningaskunta, Karthago ja Aksum. Noin 2000 eaa.-1000 jaa. tapahtui bantuekspansio, jossa nykyisen Länsi-Afrikan alueella Guineanlahdella asuvat bantukansat levisivät etelään Kongon ja Sambesin sademetsiin sekä Kalaharin autiomaahan aina Oranjejoelle nykyiseen Etelä-Afrikan tasavaltaan. He levittivät mukanaan raudan tekotaidon.
Keskiajalla Afrikassa oli monia kuningaskuntia kuten Ghana, Kanem, Songhai, Benin ja Mali. Kaupankäynti oli suurta, pohjoisesta Saharan alueelta karavaanit toivat hevosia, tekstiilejä ja Saharan kaivosten suolaa, etelästä Senegalin ja Nigerin kultaa, kolapähkinöitä ja orjia. Vauraus kasvatti kuningaskuntien varoja ja islaminuskoiset karavaanarit perustivat kouluja ja moskeijoita. He eivät tehneet käännytystyötä, mutta kuninkaat huomasivat heidän hyödyllisyytensä. Islamin mukana maihin levisi luku- ja kirjoitustaito. Malin kuningas Mansa Musa teki vuonna 1324 Euroopassa saakka huomiota herättäneen pyhiinvaellusmatkan Mekkaan suuren ja loisteliaan seurueen kanssa
Vuonna 1482 portugalilaiset perustivat kauppa-aseman Guineanlahden rannalle. Pääasialliset kaupan kohteet olivat orjat, kulta, norsunluu ja mausteet. Eurooppalaisten levittäytyessä Amerikkaan orjia haettiin Afrikasta työvoimaksi maatiloille.
Turkki valloitti 1500-luvulla koko Pohjois-Afrikan Marokkoa lukuun ottamatta. Vuonna 1830 se kuitenkin menetti Algerian Ranskalle ja myöhemmin Euroopan maille muutkin afrikkalaiset alueensa, viimeisenä Libyan Italialle vuonna 1912. Samana vuonna myös siihen saakka itsenäisenä pysynyt Marokko joutui Ranskan miehittämäksi.
Afrikan valloitukseksi kutsutaan ajanjaksoa 1880-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan. Afrikan rannikoilla useilla Euroopan mailla oli ollut siirtomaita ennestäänkin, mutta tuona aikana Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Saksa, Belgia, Italia, Portugali ja Espanja jakoivat keskenään lähes koko Afrikan. Maanosaan jäi lopulta vain kaksi itsenäistä valtiota, Liberia ja Etiopia.
1800-luvun Euroopan teollistuneet valtiot halusivat vallata alueita, joilta ne saisivat halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Siirtomaiden hankkimista alettiin pitää vallan tunnusmerkkinä. Länsimaalaiset pyrkivät levittämään Afrikkaan myös omaa elämäntapaansa. Afrikkalaisilla ei katsottu olevan samaa ihmisarvoa kuin valloittajilla.
Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen, useimmat 1960-luvulla. Nykyisin Afrikassa on yli 50 itsenäistä valtiota. Niiden rajat ovat peräisin siirtomaa-ajalta, eivätkä perustu kansallisuuksiin tai heimoihin. Myös Afrikan maiden viralliset kielet ja useissa tapauksissa pääuskonnotkin ovat peräisin siirtomaa-ajalta.
Vuonna 1963 perustettiin Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU tukemaan Afrikan maiden yhteistyötä ja itsenäistymispyrkimyksiä. Vuonna 2002 sen korvasi Afrikan unioni, jonka tavoitteena on tiivis taloudellinen ja poliittinen yhteistyö.
Väestö ja kulttuuri
Afrikan väkiluvun arvioitiin vuonna 2006 olevan 924 miljoonaa ja vuonna 2009 yli miljardin. Väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 1,4 miljardiin.[2] Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väkiluku oli vuonna 1950 vain 260 miljoonaa eli kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä.[3]
Pohjois-Afrikka on arabikulttuurin leimaama ja Saharan eteläpuolella on runsaasti erilaisia mustia väestöryhmiä. Afrikan ruokakulttuuri vaihtelee mantereen koon tähden laajalti, mutta esimerkiksi maissipuuron ja hedelmien käyttö on yhteistä monille alueille.
Talous
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Pääartikkeli: Afrikan talous
Afrikka on inhimillisen kehityksen indeksissä maailman köyhin manner — kun Yhdistyneiden kansakuntien kehitysraportti [1] järjesti vuonna 2003 maailman 175 valtiota järjestykseen "kehittyneisyyden" mukaan, pohjasijoilla 151–175 oli pelkästään afrikkalaisia valtioita.
Afrikka on luonnonvaroiltaan erittäin vauras manner, mutta hankala itsenäistyminen siirtomaa-asemasta ja sen negatiiviset vaikutukset Afrikan valtioiden taloudessa ovat estäneet luonnonvarojen hyödyntämisen. Kolonialismin jälkiseuraukset, korruptio, epäonnistunut taloussuunnittelu, kulkutautien epidemiat, luonnonmullistukset, diktatuuriset hallitukset, infrastruktuurin puutteellinen laatiminen, erilaiset aseelliset konfliktit ja Afrikan maiden heikko geopoliittinen asema ovat yhä köyhyyttä ylläpitäviä tekijöitä. Kun Kiinan kansantasavallan, Intian ja monien Latinalaisen Amerikan valtioiden talous kasvaa nopeasti, Afrikassa ulkomaankauppa, investoinnit ja kansantulot asukasta kohti on pysynyt vuosikymmenien ajan paikallaan tai jopa lähtenyt taantumaan. Köyhyyden seurauksena Afrikan valtiot ovat kehitysmaita, joita rikkaat länsimaat ovat tukeneet kehitysavulla.
Afrikan maista taloudellisesti onnistuneimmat ovat Etelä-Afrikka ja Botswana, jotka ovat vaurastuneet kaivostoiminnalla. Etelä-Afrikassa on Afrikan kehittynein talous ja maa on yksi maailman johtavista timanttien tuottajista. Botswana on Transparency Internationalin mukaan Afrikan vähiten korruptoitunut valtio, ja sen pääkaupunki Gaborone on yksi mantereen nopeimmin kasvavista kaupungeista ja talouskasvu on yhä nousussa. Nigeriasta odotetaan uutta nousijaa, sillä valtio on merkittävä raakaöljyn tuottaja ja talouskasvu on ollut viime vuosien aikana voimakasta. Afrikan maista myös Ghanan, Egyptin, Kenian ja Kamerunin talous on saatu lähtemään kasvuun.
Jotkin afrikkalaiset kylät saavat tuloja luontomatkailusta. Siinä ihmiset eri puolilta maailmaa matkustavat Afrikkaan ja ajelevat maastoautoilla tarkkaillakseen erilaisia eläimiä esimerkiksi norsuja, leijonia ja sarvikuonoja. Usein matkailijat saavat näistä matkoista paljon irti, sillä paikalliset asukkaat ovat hyviä oppaita. Safarimatkat ovatkin erittäin tärkeitä kylien taloudellisen tason turvaamiseksi.
-
Graafinen esitys Afrikan jakautumisesta valtiohin. -
Afrikan satelliittikuva.
_22.18772E_0.25705N.jpg)
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd USCensusBureau: Countries and Areas Ranked by Population: 2009
- ↑ http://allafrica.com/stories/200707161491.html
- ↑ http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=205
Kirjallisuutta
- Eero Paloheimo: Tämä on Afrikka. WSOY 2007.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Afrikka Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Africa Wikivoyagessa (englanniksi)
 Pohjois-Afrikka | | |
|---|---|---|
 Länsi-Afrikka | ||
 Keski-Afrikka | ||
 Itä-Afrikka | ||
 Eteläinen Afrikka | ||
| ||