Rinteen hallitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rinteen hallitus

Suomen tasavallan 75. valtioneuvosto
Pääministeri Antti Rinne
Toimikausi alkoi 6. kesäkuuta 2019
Toimikausi päättyi 10. joulukuuta 2019
Valtionpäämies Sauli Niinistö
Jäsenet
Hallituksen johtaja Antti Rinne
Hallituksen varajohtaja
Ministerien lukumäärä 19
Hallituspuolueet
Hallituksen asema enemmistöhallitus
117 / 200
Oppositiopuolueet
Historia
Vaalit Eduskuntavaalit 2019
Edellinen Sipilän hallitus
Seuraava Marinin hallitus

Rinteen hallitus oli Suomen tasavallan 75. hallitus, joka toimi 6. kesäkuuta 2019 – 10. joulukuuta 2019 eli 188 päivää. Hallituksen muodostivat vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Pääministerinä toimi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.[1]

Antti Rinne nimitti hallitusta ”uudeksi punamullaksi”.[2][3] Sitä kutsuttiin myös nimillä ”kansanrintama” ja ”vihreä kansanrintama”.[4][5]

Rinne jätti eronpyyntönsä tasavallan presidentille 3. joulukuuta 2019 Postiin liittyneen kohun jälkeen. Hallitus jatkoi toimitusministeristönä Marinin hallituksen nimittämiseen asti.[6]

Hallitusneuvottelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2019.[7] SDP keskusteli hallituksesta pisimpään kokoomuksen kanssa. Lopulta SDP kuitenkin valitsi kumppaneikseen keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n. Sipilän hallituksen sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan kokoomuksen ehdot hallitusyhteistyölle olivat noin 75 %:n työllisyysaste ja tasapainoinen julkinen talous 2023 sekä se, että työn verotusta ja kokonaisveroastetta ei nosteta. Hänen mukaansa Rinne ilmoitti tiedotustilaisuudessa valinneensa hallituspohjan, jonka avulla saisi paremmin toteutettua sosialidemokraattien vaalilupaukset.[8]

Hallitustunnustelija Rinne ilmoitti 2. kesäkuuta, että sopu hallitusohjelmasta ja ministerijaosta oli syntynyt ja että tulos julkaistaisiin 3. kesäkuuta.[9]

Pääministerin valinta ja hallituksen nimittäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rinteen hallituksen hallitusohjelman julkistus Oodissa 3. kesäkuuta 2019. Kuvassa Pekka Haavisto, Juha Sipilä, Antti Rinne, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson.

Eduskunta valitsi Antti Rinteen pääministeriksi täysistunnossa 6. kesäkuuta 2019. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Sipilän hallitukselle eron ja nimitti uuden hallituksen samana päivänä.[10][11]

Ministerit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministereitä hallituksessa oli yhdeksäntoista.[12] SDP sai hallitukseen seitsemän ministeriä, keskusta viisi ministeriä, vihreät kolme ministeriä ja vasemmistoliitto sekä RKP kumpikin kaksi ministeriä.[13] RKP nimesi ministerinsä 2. kesäkuuta,[14] SDP sekä vihreät 4. kesäkuuta,[15][16] ja keskusta sekä vasemmistoliitto 5. kesäkuuta.[17][18] Järjestäytymisistunnossa valtioneuvosto määräsi Mika Lintilän pääministerin sijaiseksi.[19]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Pääministeri Antti Rinne6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Sosiaalidemokraatit
Pääministerin sijainen Mika Lintilä6. kesäkuuta 201912. syyskuuta 2019Keskusta
 Katri Kulmuni12. syyskuuta 201910. joulukuuta 2019Keskusta
Valtiovarainministeri Mika Lintilä6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Keskusta
Sisäministeri Maria Ohisalo6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Vihreät
Opetusministeri Li Andersson6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Vasemmistoliitto
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Ruotsalainen kansanpuolue
Ulkoministeri Pekka Haavisto6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Vihreät
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Sosiaalidemokraatit
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero[Huom 1]6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Sosiaalidemokraatit
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Keskusta
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko6. kesäkuuta 20199. elokuuta 2019Keskusta
 Hanna Kosonen9. elokuuta 201910. joulukuuta 2019Keskusta
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Keskusta
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Sosiaalidemokraatit
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Sosiaalidemokraatit
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Sosiaalidemokraatit
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Ruotsalainen kansanpuolue
Puolustusministeri Antti Kaikkonen6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Keskusta
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Vasemmistoliitto
Työministeri Timo Harakka6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Sosiaalidemokraatit
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen6. kesäkuuta 201910. joulukuuta 2019Vihreät

Huomautuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Paatero ilmoitti 29. marraskuuta 2019 eroavansa, mutta eronpyyntöä ei ehditty käsitellä ennen koko hallituksen eroamista.

Hallituksen kaatuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustan menetettyä luottamuksen pääministeri Antti Rinteeseen tämä jätti eronpyyntönsä tiistaina 3.12.2019. Muuten hallitus olisi kaatunut illan välikysymysäänestykseen, koska keskusta ei olisi voinut äänestää Rinteen valheina pitämiensä selitysten puolesta.[20] Myös muun muassa Vihreät oli lauantaina vaatinut Rinteeltä tarkempaa selitystä aukollisten puheittensa tilalle mutta tyytynyt sunnuntai-illan raporttiin.[21][22]

Marko Junkkarin mukaan Rinteen puheiden ristiriita Postin tarkan tiedotteen kanssa sai monet keskustalaiset pitämään varmana, että Rinne oli valehdellut eduskunnalle. Siksi keskusta ei voinut allekirjoittaa välikysymykseen annettavaa hallituksen vastausta, joka tukisi Rinteen puheita. Keskusta oli pelännyt, että uutta hallitusta ei saataisi kasaan, mutta Rinnettä vastustavat SDP:n taustavaikuttajat ilmeisesti viestivät keskustalaisille, että kyllä SDP antaa periksi. SDP:n eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen Rinne jätti eronpyyntönsä.[20]

Keskustan kansanedustajat kertoivat saaneensa kentän aktiiveilta jatkuvasti yhteydenottoja, että Rinteeseen ei enää voitu luottaa. Junkkarin mukaan ei näytä siltä, että yhteydenottoja olisi masinoitu.[20]

Väitetyn valehtelun lisäksi Rinne oli jatkuvasti puuttunut toisten ministerien vastuualueisiin ja esittänyt julkisuudessa hallitusohjelman vastaisia aloitteita hallituskumppanien yllätykseksi. Rinteen taustavoimat ay-liikkeessä olivat päättäneet tiukentaa työmarkkinalinjaansa syksyllä 2019, mutta Rinne ei ollut kertonut tästä omistajaohjausministerille, mikä pohjusti Posti-kriisiä. Keskustaa häiritsi myös Rinteen lepsu suhtautuminen menojen kasvattamiseen ja se, että hallitus ei tosissaan parantanut työllisyyttä.[20]

Edellisellä viikolla vihreätkin oli keskustan tavoin vaatinut nopeasti tarkempaa selvitystä Posti-tapahtumista ja moittinut aiempia selvityksiä luvattoman aukollisiksi.[21] Puheenjohtaja Maria Ohisalo kuitenkin taipui 30.11. tukemaan Rinnettä, jos epäselvyydet selvitettäisiin eduskunnalle avoimesti ja hallituksen toimintatapoja parannettaisiin. Keskustan luottamus ei palautunut.[22]

Rinteen hallitus oli jo aloitusvuonnaan ennen hallituskriisiä epäsuositumpi kuin Sipilän hallitus rankan viimeisen vuotensa aikana.[23] Iltalehden mukaan se kaatui epätotuuksiin, toimintakyvyn puutteisiin ja Rinteen sekavaan, "muiden tontille astuvaan" ja ikäviä yllätyksiä tuottavaan johtamistapaan. Esimerkiksi Rinteen aloite työeläkerahojen siirtämiseen naiseläkeläisten etuuksiin pöyristytti asiantuntijat. Keskustan mukaan sitä ei ollut informoitu aloitteesta. Rinteen "sekavat ja epätodet" puheet Posti-kiistan toimistaan tuottivat välikysymyksen, jonka alla hallitus erosi.[24]

Useimpien suomalaisten mielestä hallituskriisi ja Rinteen ero olivat Rinteen omaa syytä. Neljännes piti syynä keskustan halua kaataa Rinne ja 4 % kolme päivää aiemmin eronnutta omistajaohjausministeri Sirpa Paateroa (sd).[25]

Kesken kriisin[26] ulkoministeri, vihreiden Pekka Haavisto joutui 2.12. pitämään tiedotustilaisuuden kohussa, jossa konsulipäällikkö Pasi Tuominen syytti häntä lainvastaisesta päätöksestä ja pelolla johtamisesta. Haavisto otti Tuomiselta lokakuussa pois al-Holin leirin asiat.[27] Tuominen oli kieltäytynyt tuomasta suomalaisia pois leiriltä omalla virkavastuullaan ja vaati, että siitä tehdään ensin virallinen päätös. Useimpien leirin naisten puolisot olivat olleet aktiivisia jihadisteja Isis-järjestön kalifaatissa, jossa suomalaiset asuivat.[26]

Seuraajahallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen kaatumisesta huolimatta kaikki hallituspuolueet halusivat jatkaa samalla hallitusohjelmalla. Uudeksi pääministeriksi Rinteen tilalle olivat ehdolla Sanna Marin (sd) ja Antti Lindtman (sd). Pääministeriehdokkaaksi valitsi Sdp:n puoluevaltuusto 8. joulukuuta Sanna Marinin äänin 32–29.[28][29] Marinin hallitus aloitti toimintansa 10. joulukuuta 2019.

Hallitusohjelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallituksen hallitusohjelma on yli 190 sivua pitkä.[30] Sen nimi on "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta".[31] Hallitus on linjannut, että se ei leikkaa mitään menoja ohjelmassaan, ja lisää pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla.[32]

Työllisyysaste 75 %

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus sitoutui kasvattamaan työllisyysasteen eli työllisten osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä 75 prosenttiin, joka tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentuu neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäävät "ylimalkaisiksi", vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät ovat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi.[33] Hallitus haluaisi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainitaan palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.[33] Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on kritisoinut sitä, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàn mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän toteaa että lisäveroja on mahdollista kerätä.[32] Työllisyyskeinoja valmistellaan kolmikantaisesti.[30]

Rinteen mukaan työttömyysaste pudotetaan yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitää olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voidaan toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.[34]

Aktiivimalli on tarkoitus perua. Sen työllisyysvaikutukseksi oli arvioitu 5 000–12 000 työpaikkaa,[33] mutta käytännössä sen vaikutuksia työllisyyteen on pidetty vähäisinä.[35] Aktiivimalli kuitenkin säilyy, kunnes kolmikantainen työryhmä löytää korvaavat toimenpiteet. Paavo Arhinmäki sanoi, että aktiivimalli ei ole tuonut työpaikkoja, joten korvaavat toimet varmasti löydetään.[36]

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitetään. Hallituksen aloittaessa vain kassojen jäsenet saivat turvan.[30]

Julkinen talous tasapainoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus sitoutui tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteesta voidaan tinkiä, jos Euroopassa tulee riittävä talousromahdus. Tulevaisuudessa tapahtuvaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ole. Sote-uudistuskaan ei enää pyri hillitsemään menojen kasvua, ja Rinne lupasi nostaa eläkkeitäkin.[33]

Tulevaisuusinvestoinnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Tulevaisuusinvestoinnit” on hallituksen nimitys kolmen miljardin euron tilapäisille lisäpanostuksille tavanomaisiin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Nämä lisämenot rahoitetaan myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.[37]

Verotus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veroja kiristetään 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennetään 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotetaan. Ruuhkamaksuista säädetään laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatetaan verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitetään. Kotitalousvähennystä lasketaan. Moni indeksikorotus palautetaan ja negatiivista tuloveroa kokeillaan. Asuntolainojen korkovähennys poistetaan.[30]

Ulkopolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian. Hallitusohjelman mukaan Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka ja hallitus ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.[38]

Kehitysyhteistyörahoituksen taso nostetaan ennen pitkää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.[39]

Pakolaiset ja maahanmuutto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakolaiskiintiö nostetaan 850–1 050 henkilöön. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voidaan asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisätään.[30]

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus tavoittelee Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.[38]

Teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palauteta teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistetaan muutenkin. Öljylämmitys lopetetaan 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatetaan. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatetaan, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Säädetään kaivosrojaltivero. Eläinten hyvinvointia parannetaan. Kävely- ja pyöräväyliä lisätään.[30]

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan luonnonsuojelun lisäksi tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa. Hallituksen tavoitteena on myös uusien suojelualueiden perustaminen ja vanhojen laajentaminen. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä hallitus esittää Helmi-hankkeeseen 42 miljoonaa euroa. Hankkeen pohjana ovat muun muassa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset ja suunnittelu. Vuonna 2020 keskeisiä ovat suot, lintuvedet ja perinnemaisemat. Tavoitteena on saada hallituskauden aikana 20 000 uutta soidensuojeluhehtaaria. Mikkosen mukaan Helmi tuo esimerkiksi turvealalta väheneviä työpaikkoja korvaavaa työtä. Lintukosteikoista on tarkoitus kunnostaa 80 kiireellisintä kohdetta. Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä pyritään saamaan hoidon piiriin 15 000 uutta hehtaaria nykyisten 30 000 hehtaarin lisäksi. Yksityisten maiden ennallistamisessa, hoidossa ja suojelupäätöksissä nojataan maanomistajien vapaaehtoisuuteen, suojeltavista alueista saa korvauksen ja kunnostukset kustantaa valtio. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsolle on tulossa lisärahoitus, jolla ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.[40]

Tasa-arvo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaan ankarammin. Raiskaus määritellään suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututaan tiukemmin.[30] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.[30]

Äidit ja isät saavat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi on kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennetä.[30]

Sosiaali- ja terveydenhoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusohjelma takaisi pääsyn lääkäriin seitsemässä päivässä, joten pitäisi palkata tuhat uutta lääkäriä. Vanhusta kohti pitäisi olla vähintään 0,7 hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Vaasan sairaala saa laajan päivystyksen RKP:n toiveen mukaisesti.[30]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppivelvollisuus pidennetään 18 vuoteen asti. Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeesta tehdään uudelleen pakollinen osa tutkintoa. Yliopistot saavat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.[30]

Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.[41]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”) ja muut väylähankkeet eivät saa hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytetään ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.[37] Toteutetaan sähköistys Kemi–Laurila–Haaparanta -osuudella, jonka kustannus on 10 miljoonaa euroa.[38]

Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu 22 miljoonan euron lisärahoitus vuosina 2020–2022.[38]

Perusväylänpitoon tehdään työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus ja talvikunnossapitoon 20 miljoonan pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä.[38]

Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeisiin varataan 10 miljoonan euron osuus kokonaisrahoituksesta.[38]

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystuista 100 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen.[30]

Turvallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliiseja palkataan 300 lisää.[30] Poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Lisävoimavarat kohdennetaan operatiiviseen toimintaan. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyritään edistämään ja kielitaitoon kiinnitetään huomiota.[38]

Puolustuspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poistuvat strategiset puolustusvoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti. Hornet-lentokaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti, hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallituskauden alussa.[38]

Valtiosihteerit ja erityisavustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallituksen tukena on 20 valtiosihteeriä[42] ja 63 erityisavustajaa[43], eli ministerien avustajia on kaikkiaan 83. Edellisellä Sipilän hallituksella oli neljä valtiosihteeriä ja erityisavustajia 42, eli yhteensä 46 ministerien avustajaa.[44] Elokuussa 2019 julkaistussa talousarvioesityksessä erityisavustajien ja valtiosihteerien kulujen määräraha vuodelle 2020 oli 11,5 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2019 oli alun perin 6,5 miljoonaa euroa eli viisi miljoonaa euroa alhaisempi. Vuoden 2018 määräraha oli kuusi miljoonaa euroa.[45]

Sisäministeri Maria Ohisalon avuksi valtiosihteeriksi kutsuttiin entinen kansanedustaja Olli-Poika Parviainen. SDP esitti työministeri Timo Harakan valtiosihteeriksi Pilvi Torstia, joka jäi varasijalle kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) valtiosihteeriksi tuli Malin Brännkärr, joka on toiminut Kruunupyyn kunnanjohtajana. Ilta-Sanomien tietojen mukaan keskustan valtiosihteereiksi olivat tulossa entiset ministerit Kimmo Tiilikainen ja Juha Rehula sekä kansanedustajana aiemmin toiminut Tuomo Puumala. Näistä valtiosihteereiksi tulivat Tiilikainen ja Puumala, mutta ei Rehula.[46]

Pääministeri Rinne kutsui erityisavustajikseen Matti Hirvolan, Pilvi-Elina Kupiaksen, Tuulia Pitkäsen, Dimitri Qvintuksen, Joonas Rahkolan ja Lauri Voionmaan. Lisäksi hänellä on valtiosihteerinä aiemmin Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana toiminut Raimo Luoma.[47] Kesäkuussa 2019 EU-asioiden alivaltiosihteerksi piti tulla Jari Luoto.[48]

EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen ja Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kritisoivat, että hallitus olisi voinut käyttää rahaa valtiosihteerien palkkaamisen sijaan puoluetuen korottamiseen.

Hallitus on perustellut avustajakunnan kasvattamista lainvalmistelun laadun parantamisella sekä Suomen EU-puheenjohtajakaudella.[45]

Rinteen hallitukset valtiosihteerit[42] ja erityisavustajat[43] ovat:

Ministeri Valtiosihteerit ja erityisavustajat
Pääministeri Antti Rinne Valtiosihteeri Raimo Luoma

Poliittinen erityisavustaja Matti Hirvola (SDP:n ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Pilvi-Elina Kupias (EU-asiat)

Erityisavustaja Tuulia Pitkänen (eduskunta-asiat)

Erityisavustaja Dimitri Qvintus (mediasuhteet)

Erityisavustaja Joonas Rahkola (talouspolitiikka)

Erityisavustaja Lauri Voionmaa (kansainväliset asiat)

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni Valtiosihteeri Jari Partanen

Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Kari Jääskeläinen (yritys- ja työllisyysasiat, mediasuhteet)

Erityisavustaja Jenny Hasu (aluekehitysasiat)

Erityisavustaja Arttu Karila (energia- ja ilmastoasiat)

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen Erityisavustaja Matti Niemi

Erityisavustaja Antton Rönnholm

Erityisavustaja Emilia Tervonen (mediasuhteet)

Ulkoministeri Pekka Haavisto Valtiosihteeri Johanna Sumuvuori

Erityisavustaja Joel Linnainmäki

Erityisavustaja Jarno Lappalainen (mediasuhteet)

Erityisavustaja Jeri Aalto

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari Erityisavustaja Tino Aalto (taloudelliset ulkosuhteet)

Erityisavustaja Kirsi Airio (kehityspolitiikka)

Erityisavustaja Tiina Vainio (mediasuhteet)

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Valtiosihteeri Malin Brännkärr

Erityisavustaja Otto Andersson (Rkp:n ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Camilla Mäkinen

Erityisavustaja Lisa Palm

Erityisavustaja Hanna Seppä

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist Erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin
Sisäministeri Maria Ohisalo Valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen

Erityisavustaja Ville Hulkkonen (Vihreiden ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Sami Kerman (sisäinen turvallisuus)

Erityisavustaja Jussi Pyykkönen (talouspolitiikka)

Erityisavustaja Emilia Laaksonen (EU-asiat, maahanmuutto, turvapaikkapolitiikka, tiedustelu)

Puolustusministeri Antti Kaikkonen Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Terhi Haapaniemi (mediasuhteet)

Erityisavustaja Jirka Hakala (kotimaan politiikka)

Erityisavustaja Janne Torvinen (puolustuspolitiikka)

Valtiovarainministeri Mika Lintilä Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula

Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Jukka Ihanus (Keskustan ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Ann-Mari Kemell (veropolitiikka)

Erityisavustaja Markus Lahtinen (talouspolitiikka)

Erityisavustaja Niina Nurkkala (EU- ja kv-asiat)

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero Valtiosihteeri Valtteri Aaltonen

Erityisavustaja Lauri Finér (VM:n asiat yleisesti)

Erityisavustaja Paavali Kukkonen (omistajaohjaus, julkisen hallinnon ICT ja mediasuhteet)

Erityisavustaja Minna Salminen (kunta- ja aluehallinto)

Opetusministeri Li Andersson Valtiosihteeri Minna Kelhä

Erityisavustaja Dan Koivulaakso (Vasemmistoliiton ministeriryhmän sihteeri)

Erityisavustaja Mika Parkkari (varhaiskasvatus ja perusaste)

Erityisavustaja Anna Mäkipää (lukio ja ammatillinen koulutus)

Erityisavustaja Touko Sipiläinen (opetusministerin ja Vasemmistoliiton ministeriryhmän viestintävastaava)

Erityisavustaja Henri Purje (talouspolitiikka)

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen Valtiosihteeri Tuomo Puumala

Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Satu Mäki-Lassila (kulttuuri, kirkollisasiat)

Erityisavustaja Silja Silvasti (nuoriso, liikunta, opintotuki)

Erityisavustaja Markus Ylimaa (korkeakoulutus, tiede)

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Valtiosihteeri Jari Partanen

Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen

Erityisavustaja Teppo Säkkinen (luonnonvara-asiat)

Erityisavustaja Satu Haapaniemi (maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvät asiat)

Erityisavustaja Annukka Kimmo (sidosryhmät, mediasuhteet)

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin Valtiosihteeri Mikko Koskinen

Erityisavustaja Ilkka Hamunen (liikenne)

Erityisavustaja Henrik Haapajärvi (viestintä)

Erityisavustaja Pirita Ruokonen (mediasuhteet)

Työministeri Timo Harakka Valtiosihteeri Pilvi Torsti

Erityisavustaja Jenni Karjalainen

Erityisavustaja Ville Kopra

Erityisavustaja Piia Rekilä

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen Valtiosihteeri Saila Ruuth

Erityisavustaja Juho Orjala

Erityisavustaja Hanna Hänninen

Erityisavustaja Jiri Sironen

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru Valtiosihteeri Eila Mäkipää

Erityisavustaja Laura Lindeberg

Erityisavustaja Timo Lehtinen

Erityisavustaja Sampo Varjonen

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen Valtiosihteeri Terhi Lehtonen

Erityisavustaja Riikka Yliluoma

Erityisavustaja Antti Heikkinen

Erityisavustaja Timo Juurikkala

Muut poliittiset nimitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallitus nimesi 13. kesäkuuta 2019 kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) Suomen ehdokkaaksi EU-komissioon. Urpilaisesta on tulossa Suomen ensimmäinen naispuolinen EU-komissaari, ja hänen varsinainen työnsä komissaarina alkaa aikaisintaan marraskuussa 2019.[49] Urpilainen ei ollut ehdolla vuoden 2019 europarlamenttivaalissa. Europarlamenttivaalissa ehdolla ollutta ja suuren äänisaaliin kerännyttä Eero Heinäluomaa Rinne ei ehdottanut tehtävään, sillä Rinne halusi esittää komissaariksi naista.[50]

Hallituksen politiikkaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29. kesäkuuta 2019 pääministeri Antti Rinne osallistui Helsingissä järjestettyyn Helsinki Pride -tapahtumaan ensimmäisenä Suomen pääministerinä.[51]

Suomen heikentyneen syntyvyystilaston vuoksi hallitus käyttää kuusi miljoonaa euroa lapsistrategian laatimiseen.[52]

Työllisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2019 kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli 72,8 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä miehiä oli 1 000 enemmän ja naisia 39 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys laski edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kahdentoista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella, eniten Varsinais-Suomessa, jossa vähennystä tuli yhdeksän prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi eniten Pirkanmaalla.

Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan hallituksen toimet heikentäisivät työllisyyttä 2 000–10 000 hengellä mutta kokoomuksen vaihtoehtobudjetti parantaisi työllisyyttä 9 000–39 000 hengellä. Hallitus antaisi enemmän rahaa työttömänä oleville, kokoomus heikentäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja rajoittaisi asumistukea ja toimeentulotuen asumisosaa sekä poistaisi pääsyn työttömyyseläkeputkeen.[53]

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta varoittikin jo ennen vaaleja, että konkreettinen työllisyyslupaus johtaa "lähes väistämättä sosiaaliturvan tason leikkaukseen". Hallitus kuitenkin sitoutui säätämään toimet, jotka tuottaisivat 60 000 uutta työpaikkaa.[53]

Pakolaiset ja maahanmuutto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan täysistunnossa 28. kesäkuuta 2019 oppositio ehdotti turvapaikanhakijoiden kustannusten selvittämistä ja julkaisemista. Hallitus äänesti ehdotusta vastaan.[54] Samana päivänä hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti että Suomi voi ottaa Välimerellä sijaitsevalla aluksella olevista 42 laittomasta siirtolaisesta kahdeksan turvapaikanhakijoina.[55]

12. syyskuuta 2019 hallituksen esityksenä on sisäministeriön valmistelema laki, joka mahdollistaisi maahanmuuttajien taustojen ja heidän tekemiensä rikosten salaamisen.[56][57] Yli 118 000 allekirjoitusta keränneen seksuaalirikoksiin syyllistyneiden turvapaikan saaneiden karkottamista koskeneen kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä ei ollut paikalla yhtäkään ministeriä.[58]

Rinteen johdolla Suomi on EU:n puheenjohtajamaana ollut laatimassa väliaikaista taakanjakomekanismia, johon on pyritty saamaan mahdollisimman monta maata mukaan. Ranskan, Saksan, Italian ja Maltan väliaikainen sopimus astui voimaan 23. syyskuuta 2019.[59]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Rinne on valtiontalouden menojen osalta puolustanut erilaista linjaa, kuin Sipilän ja Kataisen hallituksilla on ollut. Rinne puhuu vastasyklisyydestä eli suhdanteen heiketessä investoidaan, jotta talous pysyisi pitkällä aikavälillä kasassa.[60]

Rinne totesi elokuussa 2019, että alun perin vuonna 2020 oli tarkoitus käyttää 1,5 miljardia tulevaisuusinvestointeihin, mutta sanoi ohjeistaneensa että kertaluontoisten menojen lisäys voi olla vuonna 2020 vain miljardin.

Velkaantuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2019 EU:n komissio varoitti Suomea Rinteen hallituksen heikosta taloudenpidosta ja vaati selvitystä siitä, miten hallitus aikoo rahoittaa rahankäyttönsä. Myöskään IMF ei uskonut selitystä siitä, että kertaluonteiset menot tuottaisivat kasvua tulevaisuudessa. Helsingin Sanomien mukaan edes kreikkalaiset eivät uskoisi sitä.[61]

Puoluetuet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2019 uutisoitiin että Rinteen hallitus nostaa puoluetuen määrärahaa 20 prosentilla 35,6 miljoonaan euroon.[45]

Ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiedusteli syyskuussa 2019, koska varsinaisia konkreettisia toimia olisi ilmastotavoitteen suhteen odotettavissa ja muistutti, että ”tavoite on vasta tavoite”. Pääministeri Rinne totesi presidentin saavan odottaa niitä vuoden verran.[62]

Ympäristöministeri Krista Mikkonen totesi syyskuussa 2019, että pieniä yksittäisiä toimia laitetaan liikkeelle heti. Näihin kuuluvat muun muassa taloyhtiöiden energia-avustukset ja sähköautojen latausinfraan liittyvä lainsäädäntö. Hänen mukaansa isojen kokonaisuudistusten valmistelussa, kuten energiapolitiikan verotuksen kokonaisuudistuksessa, menee pidempään.[62]

Suomen ilmastopaneelin mukaan lokakuussa 2019 yli puolet tarvittavista ilmastotoimista puuttui. Hiilineutraalius edellyttää, että vuonna 2035 Suomen bruttopäästöt ovat enää 21,4 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia, kun vuonna 2019 ne ovat vielä 56,5 miljoonaa tonnia. Päästöjä tulisi siis pienentää 35 miljoonaa tonnia, ja hallituksen päätöksillä tarvittavasta määrästä oli toteutumassa vasta 16 miljoonaa tonnia, eli noin 45 %. Ylimääräisistä päästöistä 12 miljoonaa tonnia oli sellaisia, ettei niiden vähentämisestä ollut vielä edes suunnitelmaa.[63]

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Rinteen hallitus käy EU-komission kanssa salaisia neuvotteluja keinoista, joilla Suomi voisi välttyä LULUCF-asetuksen perusteella sille kuuluvilta metsäkadon ja maatalousmaan metsäsektorin päästövähennyksiltä.[64][65]

Sosiaali- ja terveydenhoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ilmoitti elokuussa 2019, että vanhuspalvelulain uudistus tehdään portaittain ja henkilöstömitoitus on tulossa voimaan portaittain, siten että vuonna 2020 se olisi vielä aiempi 0,5, joka nousisi myöhemmin 0,7 ammattihenkilöön asiakasta kohti. Kiuru asetti siirtymäajan määrittelyn takarajaksi vuoden 2020 puolivälin.[66] Pääministeri Rinne totesi syyskuussa 2019 että soten hallinto saadaan valmiiksi mutta kaikkia palveluja ei. Hänen mukaansa 0,7:n hoitajamitoitus, seitsemän päivän hoitotakuu ja tuhat uutta lääkäriä tulee. Rinteen mukaan sote-palveluihin tarvittaisiin 4 000 hoitajaa ja lääkäriä. Raha ei kuitenkaan riitä.[67][68] THL:n arvion mukaan viikon hoitotakuu vaatisi nykyjärjestelmällä toteutettuna 1 600–2 600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Hallitus myöntää vuodelle 2020 noin 70 miljoonaa euroa lisää rahaa terveyskeskusten jonojen purkamiseen ja muun muassa uusien lääkäreiden palkkaamiseen. Summalla saa palkattua muutama sata lääkäriä.[69]

Aluepolitiikkaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Rinne totesi syyskuussa 2019 että hallitus ajaa vahvaa aluepolitiikkaa. Hänen mukaansa viime vuosina on tehty päätöksiä, jotka ovat olleet vahingollisia alueiden ihmisille, yrityksille ja elinvoimalle. Rinne totesi että opettaja­koulutusten lakkautukset ovat esimerkkejä päätöksistä, jollaista aluepolitiikan ei pidä olla, ja lupasi muutosta. Hän korosti, että hallitus ei jaa Suomea menestyjiin ja häviäjiin. Hallitus suunnittelee pakettia, jolla esimerkiksi Savonlinnan tilanteeseen pyritään vaikuttamaan.[70]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ilmoitti syyskuussa 2019 että aloittaa kuntien ja muiden mahdollisten toimijoiden kanssa neuvottelut siitä, että perustettaisiin Turun tunnin juna -hankeyhtiö ja Suomi-rata-hankeyhtiö. Hän totesi, että päätös ei tarkoita, että itäinen yhteys olisi unohdettu.[71] Junaväylien suunnittelu vie 6–8 vuotta, joten itse rakentamispäätökset, hankkeiden toteuttaminen ja rahoitusmiljardien löytäminen siirtyvät seuraavalle hallitukselle.[72]

Valtionyhtiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on Veikkauksen toiminnasta ja pelihaitoista nousseen kohun yhteydessä ilmoittanut olevansa valmis selvittämään sitä, että peliautomaatit siirretään pois markettien auloista. Ohisalon mielestä tunnistautumisen täytyy tulla pakolliseksi peliautomaateilla kaikkialla.[73]

Posti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2019 uutisoitiin, että valtionyhtiö Posti suunnittelee tuntuvia palkanalennuksia 700:lle työntekijälle. ”Emme tule hyväksymään ihmisten palkanalennuksia”, Rinne sanoi, ja totesi Postissa olevan ”käsittämätöntä, huonoa johtamista”.[74] Myöhemmin ilmeni että palkanalennuksia suunnitellaan Postissa jopa 8 000 työntekijälle. Rinteen mukaan asiassa pitäisi löytää sellainen ratkaisu, jolla pienipalkkaiset työntekijät tulisivat palkallaan toimeen pääkaupunkiseudulla. Hän ehdotti selvitystä, voisiko asian ratkaista rahallisella kertakorvauksella.[75] Omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron mukaan kiistassa on kysymys kohtuudesta, ja hänen mukaansa työntekijöiden ja johdon eri suuntiin kulkevan palkkakehityksen ei pitäisi olla valtionyhtiöissä mahdollista.[76] "Jos työntekijöiden palkat eivät nouse tai jopa laskevat ja samaan aikaan johdon palkkiot ovat nousseet jopa 60 prosenttia, niin ei tämän pitäisi olla mahdollista valtion sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä" hän totesi.[77] Postin pääjohtajan kohua herättäneisiin palkkioihin liittyen ministeri Paatero on todennut edellyttävänsä, että Postin hallitus tekee syyskuun 2019 aikana uuden linjauksen, minkälaisia palkkioita Postin johdolla tulevaisuudessa tulee olemaan. Hän ilmoitti myös, että työsopimuskiistaan otetaan aikalisä.[78] Paateron mukaan Postin tilanne oli hänelle tuttu jo edellisestä pätkästä omistajaohjausministerinä Stubbin hallituksessa.[77]

Postin lakon yhteydessä nousseen kohun myötä Paatero joutui eroamaan ministerin tehtävistään. Marko Junkkarin mukaan Rinteen puheiden ristiriita Postin tiedotteen kanssa sai monet keskustalaiset pitämään varmana, että Rinne oli valehdellut eduskunnalle. Siksi keskusta ei voinut allekirjoittaa opposition välikysymykseen annettavaa hallituksen vastausta, joka tukisi Rinteen puheita. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi, ettei puolueen eduskuntaryhmällä tai puoluehallituksella ole luottamusta pääministeriin. Sdp:n eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen Rinne jätti eronpyyntönsä 3. joulukuuta 2019.[20][79]

Yritystuet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esitti syyskuussa 2019, että pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät investoimaan paremmin tulevaisuuteen, jos yritysten lainojen valtiontakausta nostettaisiin, esimerkiksi 80 prosenttiin. Hän lupasi elinkeinoministerinä edistää asiaa.[80]

Vuoden 2020 budjetissa yritystuista leikattiin 120 miljoonaa euroa poistamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennus. Tukia tarkastellaan vielä lisää vuoden 2020 syksyllä.[81]

Budjetti 2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltalehden mukaan valtion vuoden 2020 budjetin koko on 57 miljardia euroa ja alijäämä on 2,3 miljardia euroa. Vuonna 2018 Sipilän hallitus maksoi velkoja pois ensimmäistä kertaa 10 vuoteen, mutta nyt velka nousee 109 miljardiin vuonna 2020.[82] Helsingin Sanomien mukaan alijäämä on 2,0 miljardia, mistä hallituksen tekemät menonlisäykset muodostavat 1,85 miljardia.[83]

Vuoden 2020 budjetissa kehitysyhteistyörahoituksen osuus on noin 0,42 prosenttia.[39]

Keynesiläisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAK:n pääekonomisti ja Helsingin Sanomat arvostelivat hallitusta elvyttävästä kaksi miljardia euroa alijäämäisestä budjetista nousukauden lopulla syyskuussa 2019, kun olisi pitänyt säästää elvytysvara tositarpeeseen. Keynesiläinen politiikka ei kiihdyttäisi suhdanneheilahteluja vaan päinvastoin säästäisi elvytysvaran huonommille vuosille.[84][85]

Vaikutukset verotukseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veronmaksajien laskelmien mukaan budjetti antaa keskituloisten verotuksen kiristyä 0,4 prosenttiyksikköä, 160 euroa vuonna 2020. Progressiokin jyrkkenee. Kotitalousvähennystä leikataan, mikä uhkaa työllisyyttä ja voi tuottaa harmaata taloutta.[86]

Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen leikkaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Akatemia saa 31,1 miljoonaa euroa pienemmän tutkimusmäärärahavaltuuden. Professoriliitto teki voimakkaan kannanoton tutkimusrahoituksen suuresta vajeesta. Tutkintomääriä pitäisi kasvattaa 8 000:lla, mutta tähän ei osoiteta rahoitusta, ei myöskään suuriin aloituspaikkojen ja elinikäisen oppimisen lisäämisiin. Professoriliiton puheenjohtajan mukaan tämä ”tarkoittaisi, että yliopistojen työntekijät rahoittaisivat koulutuksen määrän nostamisen”.[87]

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtaja Emilia Kullas kritisoi kesäkuun 2019 alussa sitä, että hallituksen niin sanottujen tulevaisuusinvestointien listalta puuttuvat varsinaiset investoinnit ja että sen sijaan hallitus aikoo käyttää valtion omaisuudesta myytäviä tuloja juokseviin menoihin jopa kolmen miljardin euron arvosta. Hänen mukaansa omaisuustuloja olisi järkevämpää käyttää juoksevien menojen sijaan tuottavuutta parantaviin investointeihin, tai jos tuottavia investointikohteita ei ole, julkisen velan lyhentämiseen.[88]

Taloustieteen dosentti ja tutkimusyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen on huolissaan siitä, että hallituksella ei tunnu olevan suunnitelmaa taantuman varalle ja että hallitusohjelmassa on ”täysin ylimalkainen ja potentiaalisesti hyvin vaarallinen” kirjaus taantuman varalle. Malisen mielestä hallituksen varaama miljardi taantuman varalle ei riitä mihinkään verrattuna aiempiin talouskriiseihin.[89]

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen kritisoi että hallitusohjelman rahoitus on perustettu ontolle pohjalle, ja arvostelee hallitusta julkisen sektorin 10 miljardin euron kestävyysvajeesta vaikenemisesta. Jos hallituksen optimistinen talousennuste ja työllisyyden kasvuarvio osoittautuvat liioitelluiksi, on hallituksella hänen mukaansa kaksi vaihtoehtoa: alkaa leikata tai ottaa paljon lisää velkaa.[90]

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan valtion tuottavan omaisuuden myynti ja pysyvien lisämenojen kasvattaminen tulevat pahentamaan alijäämää, ja esitti huolensa siitä että samaan aikaan kansainvälinen taloussuhdanne on kääntymässä laskuun.[91]

Tulonsiirrot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah (kd.) kritisoi elokuussa 2019, että hallituksen eläkeläisille lupaama vappusatanen on muuttumassa muutamiksi kympeiksi ja että opintotukeen luvattu 100 euron korotus muuttui 1,5 euron indeksikorotukseksi.[91] SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP kannattivat vaalilupauksissaan opintorahan tasokorotusta, jolloin korotus olisi ollut 83–101 euroa.[39] Rinne lupasi puheessaan vappuna 2018 sata euroa nettona lisää kaikkiin alle 1 400 euron eläkkeisiin. Hallitusohjelmassa luvattiin selvitys siitä, miten nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. Hallituksen heinäkuun 2019 esitysluonnoksessa täysi takuueläke nousee 50 euroa, mikä on puolet siitä mitä keskusta lupasi[39], ja täysi kansaneläke nousee 31 euroa kuukaudessa.[92]

Työllisyyspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah (kd.) kritisoi elokuussa 2019, että hallituksen veronkiristykset, erityisesti energian ja liikenteen alueella, kotitalousvähennyksen rajaaminen ja aiempien työllistämismallien purku ilman tietoa uusista, tulevat heikentämään työllisyyskehitystä.[91]

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmisto- ja e-business ry on vaatinut hallitusta toimiin kasvuyritysten tukemiseksi. Sen toimitusjohtaja Rasmus Roihan mukaan valtiovalta ei tunnu ottavan kasvuyrityksiä tosissaan, ja hänen mukaansa ”kasvuyritykset kyllä muistetaan juhlapuheissa, mutta ei käytännössä”. Hänen mukaansa keinoja kasvun helpottamiseksi olisivat työllistämisen helpottaminen, työn tekemisen joustavuuden lisääminen, osakeinsentiivien verokohtelu, yritysjärjestelyiden verotus, yrittäjän henkilön suoja konkurssissa ja kasvuyritysten yritystukijärjestelmä.[93]

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vatt:n energia- ja ilmastoasioiden johtavan tutkijan Marita Laukkasen mukaan hallituksen syyskuussa 2019 julkistetusta ensimmäisestä budjetista puuttui konkretia. Laukkasen näkemyksen mukaan hallitus otti pieniä haparoivia askelia, vaikka "nyt pitäisi olla menossa jämerillä loikilla eteenpäin". Tavoite siitä että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, on Laukkasen mukaan hallituksen toimien perusteella kaukana. Laukkanen epäilee, että hallitus ei ole hahmottanut, miten kovan tavoitteen se on itselleen asettanut.[94]

Yleisradion syyskuussa 2019 haastattelemien ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoiden mukaan hallituksen budjetista puuttuvat merkittävimmät toimenpiteet ovat: ympäristölle haitallisten yritystukien merkittävämpi leikkaus, muutokset teollisuuden päästökauppakompensaatioon ja energiaintensiivisen teollisuuden energiaveronpalautuksiin, erityisesti turpeen verotuen poistaminen sekä metsien raivausmaksu. Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä kritisoi sitä, että parafiinisen dieselöljyn veroalen poistaminen (120 miljoonaa) ja liikennepolttoaineiden veronkorotus (250 miljoonaa) eivät ole toimina suuria, jos niitä vertaa ympäristölle haitallisten tukien 3,5 miljardiin euron pottiin.[95]

Sosiaali- ja terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HUS:n hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, ettei Rinteen hallituksella ole varaa sote-uudistuksen toteuttamiseen, viitaten hallitusohjelman tietoihin lisärahoituksesta.[96]

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti syyskuussa 2019 SDP:tä vaalilupauksen pettämisestä Antti Rinteen kerrottua, että tarvittavaa 4 000 lisähoitajaa ja lääkäriä ei saada menossa olevalla vaalikaudella rahan puutteen vuoksi. Orpon mukaan vanhuspalveluihin kaavailut 0,7:n hoitajamitoitus maksaa lisää 200–250 miljoonaa euroa vuodessa, ja hän katsoo että mikäli tätä rahaa ei anneta kunnille, hallitus vie kunnat taloudelliseen ahdinkoon. Hän vaati myös että mahdollinen hoitajamitoitus ei saa tarkoittaa sitä, että hoitajia siirretään pois vanhusten kotipalveluista tai vammaispalveluista.[97]

Aluepolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah (kd.) on arvostellut hallituksen toimien rankaisevan erityisesti haja-asutusalueiden asukkaita.[91]

Poliittiset nimitykset ja avustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sari Essayah on arvostellut sitä, että hallituksen valtiosihteereiden ja erityisavustajien määrän kasvattamiseen sekä puoluetukeen on löytynyt enemmän rahaa kuin yliopistoille.[91]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikoulujen järjestön Amken johtaja Veli-Matti Lamppu kritisoi ammattikoulujen kolmen vuoden lisärahoitusta "silmänkääntötempuksi", sillä lisää opetusta tarvittaisiin pysyvästi. On myös vaikeampi saada opettajia pätkätöihin.[98]

Oppositiopuolueista kokoomus kritisoi hallituksen suunnitelmaa leikata Suomen Akatemian myöntövaltuuksia. Kokoomuksen kansanedustajien mukaan hallitus puhuu sivistyksen kunnianpalautuksesta, mutta leikkaa tutkimusrahoituksesta.[99]

Kannatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2019 Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 43 prosenttia vastaajista oli valmis antamaan luottamuksensa Rinteen hallitukselle, 41 prosenttia ei ollut, ja 16 prosenttia ei halunnut ottaa kantaa.[100]

Hallituspuolueiden äänestäjien osalta SDP:n äänestäjistä luottamuksensa antoi 92 prosenttia, vihreiden äänestäjistä 81 prosenttia ja vasemmistoliiton äänestäjistä 83 prosenttia. Keskustan kannattajista 42 prosenttia antoi luottamuksensa hallitukselle, 31 prosenttia ei luottanut hallitukseen ja neljäsosa ei tahtonut vastata kysymykseen.[101]

Sdp oli pudonnut jo 4. suosituimmaksi puolueeksi kyselyssä 2.10.–5.11.2019. Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus olivat kärjessä.[102] Emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan Sdp:n vaalivoitto olikin johtunut tilapäisestä tyytymättömyydestä muihin. Ilmastokeskustelu lisäsi vihreiden ja perussuomalaisten kannatusta.[103] Helsingin Sanomat arvioi syyksi sen, että hallitus ja Sdp eivät toteuttaneet lupauksiaan.[104]

Luottamusäänestykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen hallitus antoi eduskunnalle 11. kesäkuuta 2019 tiedonannon hallitusohjelmasta ja hallitusohjelmasta keskusteltiin eduskunnassa perusteellisesti kahtena päivänä. Oppositiopuolueista perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit esittivät epäluottamusta hallitukselle. Perussuomalaiset arvosteli hallitusta muun muassa asumisen ja autoilun kustannusten lisäämisestä, kokoomus puolestaan moitti hallituksen talouspolitiikkaa "höttöiseksi" ja vaati pikaisia toimia työllisyyden parantamiseksi.[105]

Rinteen hallitus ja sen hallitusohjelma saivat täysistunnossa 13. kesäkuuta 2019 eduskunnan luottamuksen äänin 113–75. Tyhjiä ääniä ei annettu, poissa oli 11 edustajaa. Luottamuksen puolesta äänestivät kaikki hallituspuolueiden edustajat ja oppositiosta puolesta äänestivät Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimo, sekä kokoomuksen Sofia Vikman. Pöytäkirjan mukaan Vikmanin oli kuitenkin pitänyt äänestää luottamusta vastaan.[105]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ label.report.M1.title, 75. Rinne Valtioneuvosto. Arkistoitu 6.6.2019. Viitattu 15.9.2020.
  2. ↑ Summanen, Kasperi: Antti Rinne: Tämä on uusi punamulta Verkkouutiset. 8.5.2019. Viitattu 3.6.2019.
  3. ↑ Happonen, Päivi ym.: Näin syntyi hallitusohjelmasta neuvotteleva uusi punamulta Yle. 8.5.2019. Viitattu 2.6.2019.
  4. ↑ Junkkari, Marko: Kommentti: Antti Rinteen ”vihreä kansanrintama” kertoo politiikan isosta murroksesta Helsingin Sanomat. 8.5.2019. Viitattu 5.6.2019.
  5. ↑ Lappalainen, Tuomo & Vento, Heikki: Tulossa vihreä kansanrintama Suomenkuvalehti.fi. 8.5.2019. Otava Media. Viitattu 5.6.2019.
  6. ↑ Harjumaa, Marika & Sundman, Robert & Stenroos, Maria: Ylen erikoislähetys klo 12.25: Rinne matkalla viemään eronpyyntöään – Sanna Marin ja Antti Lindtman käytettävissä pääministeriksi 3.12.2019. Yleisradio. Viitattu 3.12.2019.
  7. ↑ Gråsten, Hanna & Ristamäki, Juha: Sipilä etsii yhä keskustan hallitusneuvottelijoita Iltalehti. 8.5.2019. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 2.6.2019.
  8. ↑ Tamminen, Jenni: Kai Mykkänen paljastaa 3 reunaehtoa, jotka ajoivat kokoomuksen ulos hallitusneuvotteluista Talouselämä. 8.5.2019. Alma Talent Oy.
  9. ↑ Rinne, Antti: Antti Rinne Twitterissä twitter.com. 2.6.2019. Viitattu 2.6.2019.
  10. ↑ Eskonen, Hanna & Sundman, Robert: Katso suorana klo 9.55 alkaen: Valta vaihtuu, kun Suomi saa uuden hallituksen tänään 6.6.2019. Yle. Viitattu 6.6.2019.
  11. ↑ Lassila, Anni & Muhonen, Teemu & Sutinen, Teija: Suomi on saanut uuden hallituksen – suora lähetys presidentin puheesta kello 15.15 Helsingin Sanomat. 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  12. ↑ Lehtonen, Samu: Antti Rinne: Ministerijako tehty – uuteen hallitukseen tulee 19 ministeriä Ilta-Sanomat. 2.6.2019. Viitattu 2.6.2019.
  13. ↑ Näin Rinteen hallituksen ministerisalkut jakautuvat Ilta-Sanomat. 3.6.2019. Sanoma Media Finland. Viitattu 3.6.2019.
  14. ↑ Ristamäki, Juha: RKP:n ministerit ovat Anna-Maja Henriksson ja Thomas Blomqvist Iltalehti. 3.6.2019. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 4.6.2019.
  15. ↑ Muhonen, Teemu & Liiten, Marjukka & Mansikka, Ossi: Tässä ovat Sdp:n seitsemän ministeriä – Jutta Urpilaisesta EU-komissaari Helsingin Sanomat. 4.6.2019. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.6.2019.
  16. ↑ Parkkonen, Tommi: Vihreiden yli viiden tunnin kokous päättyi, tässä vihreiden ministerit: Iltalehti. 4.6.2019. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 4.6.2019.
  17. ↑ Vesa, Mikko: Tässä ovat keskustan ministerit Ilta-Sanomat. 5.6.2019. Sanoma Media Finland. Viitattu 5.6.2019.
  18. ↑ Vesa, Mikko & IS-STT: Tässä ovat vasemmisto­liiton ministerit Ilta-Sanomat. 5.6.2019. Sanoma Media Finland. Viitattu 5.6.2019.
  19. ↑ Rinteen hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  20. ↑ a b c d e Junkkari, Marko: Kuka siellä? Helsingin Sanomat. 8.12.2019. Sanoma Media Finland.
  21. ↑ a b Hallituskumppanit vaativat Rinteeltä selontekoa pikaisesti – Vihreät: Rinteen selvityksissä aukkoja Uusi Suomi. 29.11.2019.
  22. ↑ a b Summanen, Kasperi: Maria Ohisalo: Tätä vihreät edellyttää Antti Rinteeltä Verkkouutiset. 2.12.2019. Kansalliskustannus Oy.
  23. ↑ Pernaa, Ville: Valot valtioneuvoston linnassa (49/2019, sivu 7) Suomen Kuvalehti. 5.12.2019.
  24. ↑ Karvala, Kreeta: Näihin asioihin pääministeri Antti Rinne kaatui – yllätyksiä, epätotuuksia, muiden tontille astumista ja yleistä sekoilua Iltalehti. 03.12.2019. Alma Media Suomi Oy.
  25. ↑ Toivonen, Terhi: Kansalta murskatuomio Rinteelle Ylen kyselyssä: yli puolet pitää eron syynä pääministerin omia toimia, neljännes katsoo kepun pettäneen Yle Uutiset. 7.12.2019.
  26. ↑ a b Manner, Maria & Teittinen, Paavo: Näin Suomi pyrkii saamaan lapset pois al-Holin leiriltä – HS selvitti, mistä ulkoministeri Haavistoa koskevassa kiistassa on kyse Helsingin Sanomat. 5.12.2019.
  27. ↑ Sajari, Petri: Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä Helsingin Sanomat. 6.12.2019. Sanoma Media Finland.
  28. ↑ Pitkänen, Mimmi & STT: Kaikki kaatuneen hallituksen viisi puoluetta ovat valmiit jatkamaan vanhalta pohjalta Yle Uutiset. 7.12.2019.
  29. ↑ Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat Helsingin Sanomat. 8.12.2019. Viitattu 9.12.2019.
  30. ↑ a b c d e f g h i j k l m Luukka, Teemu ym.: Näin Antti Rinteen hallitus muuttaisi Suomea: Tuhat uutta lääkäriä, lisää veroja tupakalle ja limsalle, paljon pyöräteitä ja Airbnb’t verolle Helsingin Sanomat. 3.6.2019. Sanoma Media Finland.
  31. ↑ Rajala, Ossi: Antti Rinteen hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 113–75 Kainuun Sanomat. 13.6.2019. SLP Kustannus. Arkistoitu 31.6.2019. Viitattu 14.6.2019.
  32. ↑ a b Incoronato, Katja: SAK:n ekonomisti kiirehti puolustamaan Rinteen haukuttua hallitusohjelmaa – ”Lisäveroja on mahdollista kerätä” Talouselämä. Viitattu 9.6.2019.
  33. ↑ a b c d Teittinen, Paavo: HS-analyysi: Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen talous­haasteet pitkälti tulevien hallitusten murheeksi Helsingin Sanomat. 4.6.2019. Sanoma Media Finland.
  34. ↑ Niskakangas, Tuomas & Sutinen, Teija: Työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari: Lisämenot edellyttävät 30 000 uutta työllistä vuonna 2021 Helsingin Sanomat. 3.6.2019. Sanoma Media Finland.
  35. ↑ Anna-Kaisa Urpelainen: Osa TE-virkailijoista antaa tylyn viest Kauppalehti. Viitattu 9.6.2019.
  36. ↑ Hallitusohjelman aktiivimallia koskevasta kirjauksesta äläkkä: ”Miksi? Miksi nollakirjaus?” Uusi Suomi. 5.6.2019.
  37. ↑ a b HS-analyysi: Mitä tapahtui ratahankkeille? Hallituksen suuret ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä Helsingin Sanomat. 8.6.2019.
  38. ↑ a b c d e f g h Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 – Osallistava ja osaava Suomi -– sosiaalisesti, taloudellisestija ekologisesti kestävä yhteiskunta (pdf) Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. 6.6.2019. Valtioneuvosto. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  39. ↑ a b c d Helminen, Ari: Uutisanalyysi: Aktiivimallin leikkuri poistuu, mutta moni muu vaalilupaus jäi puolitiehen. Opintorahan satanen kuihtui muutamaan euroon, poliisien ja pakolaisten määrät kaukana luvatusta Uusimaa. 21.10.2019. Etelä-Suomen Media. Viitattu 23.10.2019.
  40. ↑ Jokinen, Jami: Valoa luvassa kurjistuvalle elonkirjolle: ympäristöministeri Krista Mikkonen lupailee 42 miljoonaa euroa luonnon monimuotoisuuteen jo ensi vuonna Kainuun Sanomat. 23.10.2019. SLP Kustannus. Arkistoitu 23.10.2019. Viitattu 23.10.2019.
  41. ↑ Liiten, Marjukka: Annika Saarikko ei nostaisi opintotuen tulorajoja Helsingin Sanomat. 13.7.2019. Sanoma Media Finland.
  42. ↑ a b Valtiosihteerit Valtioneuvosto. Arkistoitu 31.8.2019. Viitattu 15.9.2019.
  43. ↑ a b Erityisavustajat Valtioneuvosto. Arkistoitu 31.8.2019. Viitattu 14.9.2019.
  44. ↑ Kokoomuslainen ilkkui avustaja-armeijasta – Nyt puhuu Li Andersson Uusi Suomi. 14.8.2019. Alma Talent Oy. Viitattu 24.8.2019.
  45. ↑ a b c Budjettiesitys: Rinteen hallitus lisää avustajakuluja miljoonilla euroilla Uusi Suomi. 16.8.2019. Alma Talent Oy. Viitattu 24.8.2019.
  46. ↑ Valtiosihteerien määrä kasvaa reippaasti: Eduskunnasta pudonnut Pilvi Torsti poimittiin työministeri Harakan valtiosihteeriksi mtvuutiset.fi. 13.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  47. ↑ Honkamaa, Antti: STT: Rinteen hallitus lähes nelinkertaistaa kovapalkkaisten poliittisten valtiosihteereiden lukumäärän – tienanneet yli 9 000 €/kk Talouselämä. 9.6.2019. Alma Talent Oy. Viitattu 9.6.2019.
  48. ↑ Suutarinen, Janne: Antti Rinne nimitti itselleen kuusi erityisavustajaa Talouselämä. 13.6.2019. Alma Talent Oy. Viitattu 13.6.2019.
  49. ↑ Hallitus nimesi Jutta Urpilaisen Suomen komissaariehdokkaaksi KSML.fi – Keskisuomalainen. 13.6.2019. Viitattu 14.6.2019.
  50. ↑ Tamminen, Jenni: Antti Rinne Jutta Urpilaisen valinnasta: ”Eero Heinäluoma tiesi koko ajan” Uusi Suomi. 4.6.2019. Alma Talent Oy. Viitattu 15.7.2019.
  51. ↑ Sirén, Ines: Antti Rinne osallistuu ensimmäisenä pääministerinä Helsinki Pride -kulkueeseen Helsingin Sanomat. 27.6.2019. Sanoma Media Finland. Viitattu 15.7.2019.
  52. ↑ Onttonen, Hanna: Uusi hallitus ottaa synnytystalkoot tosissaan - 6 miljoonaa euroa lapsistrategian laatimiseen Iltalehti. 4.7.2019. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 15.7.2019.
  53. ↑ a b Muhonen, Teemu: HS-analyysi: Hallitus viritti itselleen ansan, joka voi pakottaa sen leikkaamaan pienituloisilta Helsingin Sanomat. 21.11.2019. Sanoma Media Finland.
  54. ↑ Eduskunnan täysistunto 28.6.2019 Yle Areena. 28.6.2019. Yle. Viitattu 15.7.2019.
  55. ↑ Ovaskainen, Teppo: Hallitus päätti: Suomi ottaa 8 turvapaikanhakijaa alukselta, joka uhmasi Italian hallituksen käskyä ja Matteo Salvinin uhkauksia Uusi Suomi. 28.6.2019. Viitattu 15.7.2019.
  56. ↑ Helsingin Sanomat. A11. 26.9.2019.
  57. ↑ https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_18+2019.aspx
  58. ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuumeneeko-keskustelu-eduskunnan-kasittelyssa-kansalaisaloite-seksuaalirikoksiin-syyllistyneiden-ulkomaalaisten-karkottamisesta-mtv-uutiset-seuraa-livena/7562598#gs.6e45g3
  59. ↑ https://www.uusisuomi.fi/uutiset/maria-ohisalo-kuittasi-kyselytunnilla-turvapaikanhakijoiden-maara-laskee-koko-ajan-kun-perussuomalaiset-ovat-lahteneet-hallituksesta/[vanhentunut linkki]
  60. ↑ Antti Rinteeltä uudet nuotit budjetin tekijöille: Tulevaisuusinvestointeihin varaa ensi vuonna vain miljardi euroa Yle Uutiset. Viitattu 24.8.2019.
  61. ↑ Komissio kaipaa Suomen hallitukselta hyvää selitystä muista euromaista poikkeavalle talouslinjalle Helsingin Sanomat. 22.11.2019.
  62. ↑ a b Lakka, Päivi: Antti Rinne lupasi suuria – seitsemän asiaa, joissa todellisuus on toista Ilta-Sanomat. 13.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  63. ↑ Ensimmäinen arvio hallituksen ilmastotoimien riittävyydestä tehty, ja näkemys on selvä: Ne eivät riitä Helsingin Sanomat. 4.10.2019. Viitattu 18.10.2019.
  64. ↑ Luonnonsuojeluliitto: Suomen hallitus käy salaisia neuvotteluita EU-komission kanssa välttyäkseen ilmastopäästöjen vähentämiseltä - ”Voiko Suomi vaatia tekoja muilta?” www.iltalehti.fi. Viitattu 23.10.2019.
  65. ↑ Järjestö syyttää Suomen hallitusta salaisista neuvotteluista – ”Vaarantaa puheenjohtajamaan uskottavuuden” demokraatti.fi. 16.10.2019. Viitattu 23.10.2019.
  66. ↑ Ministeri Krista Kiurulta uutta tietoa: Näin 0,7:n hoitajamitoitus etenee – ensin tuleekin 0,5 Uusi Suomi. Viitattu 24.8.2019.
  67. ↑ Lehto, Mika: Pääministeri Rinne soten valmistumisesta tällä vaalikaudella: ”Ihan loppuun ei saada, 4 000 hoitajaa ja lääkäriä tarvitaan, ei ole rahaa” Ilta-Sanomat. 11.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  68. ↑ Vaalisto, Heidi: Oppositio ryöpyttää Antti Rinnettä vaalilupausten pettämisestä hoitajamitoituksessa – ”Huijauksen huijaus” Ilta-Sanomat. 11.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  69. ↑ Jurvelin, Kyösti: Rinteen hoitotakuu on utopiaa – Todellinen tilanne on jotain ihan muuta: Lääkärijono jopa 73 päivää Uusi Suomi. Viitattu 22.10.2019.
  70. ↑ Antti Rinne ajaa aluepolitiikkaa MT:n kolumnissa — "Tämä hallitus ei jaa Suomea menestyjiin ja häviäjiin, koska se olisi paitsi tyhmää politiikkaa, myös sula mahdottomuus" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.9.2019.
  71. ↑ Jenni Tamminen: Sanna Marin: Näin jättimäiset raidehankkeet etenevät – tulossa kaksi hankeyhtiötä Talouselämä. Viitattu 14.9.2019.
  72. ↑ Päivi Lakka: Antti Rinne lupasi suuria – seitsemän asiaa, joissa todellisuus on toista Ilta-Sanomat. 13.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  73. ↑ Sisäministeri Ohisalo olisi valmis viemään peliautomaatit pois markettien auloista – sisäministeriö selvittää asiaa Maaseudun Tulevaisuus. 12.8.2019. Viitattu 24.8.2019.
  74. ↑ Pääministeri Rinne Ykkösaamussa Postista: ”Käsittämätöntä, huonoa johtamista” Tamperelainen. 7.9.2019. Viitattu 14.9.2019.
  75. ↑ Raeste, Juha-Pekka: HS:n tiedot: Postin palkanalennukset koskisivatkin jopa 8 000:ta työntekijää Helsingin Sanomat. 11.9.2019. Viitattu 13.9.2019.
  76. ↑ Korkki, Jari: Ministeri Paatero Postista: Johdon ja henkilöstön palkat eivät voi kulkea eri suuntiin Kauppalehti. Viitattu 13.9.2019.
  77. ↑ a b Jari Korkki: Ministeri Sirpa Paatero: Valtion omistajapolitiikan periaatepäätös loka-marraskuussa, Postin palkkiolinjaus jo syyskuun lopussa Uusi Suomi. Viitattu 14.9.2019.
  78. ↑ Bhose, Cilla / Kauppalehti / Alma Talent: Ministeriltä suora ukaasi Postin hallitukselle – Pääjohtajan 987 764 € ja johdon jättibonukset syyniin Uusi Suomi. Viitattu 14.9.2019.
  79. ↑ Kuikka, Joonas & Valkama, Vanessa & Lindholm, Petteri: Pääministeri Antti Rinne jätti eropyyntönsä tasavallan presidentille – Seuraajaksi arvailtu Marin palasi Suomeen valmiina pääministeriksi, myös Lindtman käytettävissä Kainuun Sanomat. 3.12.2019. SLP Kustannus. Arkistoitu 13.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  80. ↑ Aromaa, Jonni: Keskustan puheenjohtaja Kulmuni Ykkösaamussa: Valtio voisi taata yrityslainoja nykyistä runsaskätisemmin Yle Uutiset. 14.9.2019. Viitattu 14.9.2019.
  81. ↑ Hara, Jyrki & Härkönen, Anni: Lisää palkkatukea, kalliimpaa tupakkaa ja bensaa – Hallitus julkaisi ensimmäisen budjettinsa: katso, mihin valtio käyttää rahaa ensi vuonna Yle Uutiset. 17.9.2019. Yle. Viitattu 18.10.2019.
  82. ↑ Koskinen, Mika: Sinun osuutesi valtionvelasta on jo yli 19 000 euroa – ja Antti Rinteen hallitus kasvattaa sitä entisestään Iltalehti. 17.09.2019. Alma Media Suomi Oy.
  83. ↑ Muhonen, Teemu: Suuret linjat valtion ensi vuoden rahankäytöstä ovat nyt selvillä: HS vastaa viiteen kysymykseen Helsingin Sanomat. 18.9.2019.
  84. ↑ Perinteisiin kuuluu, että hallituksen yhteispeli sujuu alkumetreillä mallikkaasti Helsingin Sanomat. 18.9.2019.
  85. ↑ Kajander, Riikka & Pantsu, Pekka: SAK hallituksen budjetista: Elvytysvaraa olisi ollut hyvä säästää oikeaan tarpeeseen Yle Uutiset. 18.9.2019. Yle.
  86. ↑ Ovaskainen, Teppo: Veronmaksajat pettyi Rinteen hallitukseen: ”Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa” Talouselämä. 18.9.2019. Alma Talent Oy.
  87. ↑ Liiten, Marjukka: HS-analyysi: Leikkasiko hallitus Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta? Helsingin Sanomat. 11.10.2019. Sanoma Media Finland.
  88. ↑ Lepistö, Matti: EVA:n johtaja: Hallitus käyttää omaisuutta juokseviin menoihin Verkkouutiset. 9.6.2019. Kansalliskustannus Oy. Viitattu 9.6.2019.
  89. ↑ Maailmanlaajuista romahdusta ennustava ekonomisti: ”Antti Rinteen hallitukselta hyvin vaarallinen kirjaus – hälytyskellojen pitäisi soida” Uusi Suomi. 13.6.2019. Alma Talent Oy. Viitattu 13.6.2019.
  90. ↑ Jantunen, Salla: Forssan lehti: Kaiken nähnyt kansliapäällikkö ruoskii Rinteen hallitusohjelmaa ja Kaikkosen ministerivalintaa Ilta-Sanomat. 14.6.2019. Sanoma Media Finland. Viitattu 14.6.2019.
  91. ↑ a b c d e Toivonen, Terhi: KD:n Essayah sivaltaa Rinteen hallitusta vaalilupausten pettämisestä: Satasen opintorahakorotus suli 1,5 euroksi, eläkeläisten vappusatanen muutamiksi kympeiksi Yle Uutiset. 24.8.2019. Viitattu 24.8.2019.
  92. ↑ Lakka, Päivi: Antti Rinne lupasi suuria – seitsemän asiaa, joissa todellisuus on toista Ilta-Sanomat. 13.9.2019. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 13.9.2019.
  93. ↑ Ahtokivi, Ilkka: Ohjelmistoyrittäjät: Edes näistä voisi aloittaa, pääministeri Verkkouutiset. 13.9.2019. Kansalliskustannus Oy. Viitattu 13.9.2019.
  94. ↑ Vilkman, Anu: Tutkija pitää hallituksen ilmastotoimia vaatimattomina: "Otettiin haparoivia askelia, kun pitäisi mennä jämerillä loikilla eteenpäin" Yle Uutiset. 20.9.2019. Viitattu 21.9.2019.
  95. ↑ Toivonen, Terhi & Hara, Jyrki: Asiantuntijat budjettiesityksen ilmastosatsauksista: Tehokkain toimi jäi uupumaan, kun turpeen verotukea ei poistettu Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2019.
  96. ↑ Asiantuntija perkasi hallitusohjelman sote-liitteen: ”Varsin kyseenalaista, saadaanko noilla summilla toteutetuksi” Uusi Suomi. 9.6.2019. Viitattu 9.6.2019.
  97. ↑ Lehtimäki, Eeva: Orpo syyttää SDP:tä vaalilupauksen pettämisestä hoitajamitoituksen vuoksi – lataa kovin sanoin Uutisextrassa: "Hallitukseen ei voi luottaa" mtvuutiset.fi. 14.9.2019. Viitattu 14.9.2019.
  98. ↑ Liiten, Marjukka: Opettajien pestaus kolmeksi vuodeksi ammattikouluihin ”täysin kumma ajatus” Helsingin Sanomat. 8.6.2019. Sanoma Media Finland.
  99. ↑ Mäkilä, Ville: Kokoomus esittää tutkimusrahaa: Suomen Akatemian leikkaus peruttava Verkkouutiset. 20.10.2019. Kansalliskustannus Oy. Viitattu 23.10.2019.
  100. ↑ Lakka, Päivi: IS-kysely: Rinteen hallitusohjelma jakaa kansaa jyrkästi kahtia – polttoaineveron kiristystä vastustaa lähes kaksi kolmesta Ilta-Sanomat. 13.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  101. ↑ Lakka, Päivi: Kommentti: Keskusta jäi kahden tulen väliin – IS-kyselyssä maanviljelijöistä useampi antoi hallitukselle epäluottamuksensa kuin tukensa Ilta-Sanomat. 13.6.2019. Viitattu 14.6.2019.
  102. ↑ Toivonen, Terhi: Ylen kysely: Perussuomalaisten kannatuksessa kunnon hyppäys, demarien alamäki vain jatkuu Yle Uutiset. 7.11.2019.
  103. ↑ Paananen, Veera & Sutinen, Teija: Sdp:n suosio suli ennätysvauhtia, perussuomalaisilla se vain kasvaa Helsingin Sanomat. 8.11.2019.
  104. ↑ Perussuomalaisten etumatka kannatusmittauksissa kasvaa, ja paineet kohdistuvat erityisesti Sdp:hen Helsingin Sanomat. 8.11.2019.
  105. ↑ a b Antti Rinteen hallitus sai eduskunnan luottamuksen Savon Sanomat. 13.6.2019. Savon Media Oy. Viitattu 14.6.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Sipilän hallitus 		Suomen valtioneuvosto
6. kesäkuuta 2019 – 10. joulukuuta 2019 		Seuraaja:
Marinin hallitus
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rinteen_hallitus&oldid=22549581”