Armas Laitinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Armas Otto Laitinen (20. marraskuuta 1891 Helsinki23. joulukuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen painija, painivalmentaja ja poliisi.[1]

Armas Laitinen aloitti painimisen 16-vuotiaana. Hän sai hopeaa 66,5 kilon sarjassa Porissa 1910 pidetyissa painin Suomen-mestaruuskilpailuissa ja kultaa 73 kilon sarjassa Kotkassa 1913 pidetyissä painin Suomen-mestaruuskilpailuissa. Laitinen osallistui Tukholman olympialaisiin 1912 kilpaillen kreikkalais-roomalaisen painin kevyessä sarjassa. Hänet suljettiin kuitenkin pois kilpailusta, koska tuomarit pitivät hänen painiotteitaan väkivaltaisina. Laitinen oli sitten ammattipainijana Yhdysvalloissa ja paini pari kertaa maailmankuulun Stanislaus Cbytzonkin kanssa. Laitinen voitti useimmat ottelunsa toisten otteluiden jäädessä ratkaisemattomiksi mutta hän ei pitänyt siitä että otteluissa pyrittiin voittoon vahingoittamalla vastustajaa. Niinpä John Pesek niminen painija mursi ottelussa Laitisen oikean käden.[2]

Suomeen palattuaan Laitinen toimi painivalmentajana ja oli työssä Helsingin poliisilaitoksella komisariona. Laitinen palkattiin 1920 suomalaisten edustuspainijoiden valmentajaksi olympia-ampujan Nestori Toivosen tekemän lahjoituksen turvin. Laitinen oli myös Antwerpenin olympialaisissa Suomen painijoukkueen johtoportaassa yhdessä Heikki Lehmuston ja erotuomari Viktor Smedsin kanssa.[3]

Laitinen julkaisi painioppaan yhdessä Heikki Lehmuston kanssa (Painiskeluopas: ranskalais-suomalaisen ja vapaapainin oppikirja, Otava 1924). Kirja ilmestyi myös Ruotsissa Viktor Smedsin kääntämänä nimellä Den moderna brottningskonsten: lärobok i fransk-finsk och fribrottning (Björck & Börjesson, Tukholma 1925).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]