Loimijoen valuma-alue

Loimijoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.9) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 3 138,36 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 2,74 %. Se käsittää Kokemäenjoen vesistössä valuma-alueen, jonka laskujoki Loimijoki yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa. Valuma-alueella on yli 195 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea.

Seuraavassa on esitetty kooste valuma-alueen vesistöistä ja niiden yhteydestä toisiinsa. Esittelyn päälähteenä on valtionhallinnon vesistöalueiden SYKE-tietokanta. Tekstissä olevien linkkien takaa löytää asian perustelevat lähteet.

Vesistöaluejako

Loimijoen valuma-alue jakautuu yhdeksään toisen jakovaiheen osa-alueeseen ja useaan kolmannen jakovaiheen alueeseen, jotka luetellaan alempana. Toisen jakovaiheen alueet ja valuma-alueet on kirjoitettu esiintymisjärjestyksessä sisennetyssä luettelossa, jossa oikealle sisentäminen tarkoittaa laskemista yllä olevaan vasemmalle jätettyyn alueeseen. Samalla tasolla olevat laskevat samaan alueeseen.

• Loimijoen alaosan alue (35.91)

• Punkalaitumenjoen valuma-alue (35.94)
• Kourajoen valuma-alue (35.95)
• Loimijoen yläosan alue (35.92)

• Niinijoen valuma-alue (35.99)
• Kojonjoen valuma-alue (35.96)
• Jänhijoen valuma-alue (35.97)
• Pyhäjärven alue (35.93)

• Turpoonjoen valuma-alue (35.98)

Toisen jakovaiheen Loimijoen alaosan alue (35.91), Loimijoen yläosan alue (35.92) ja Pyhäjärven alue (35.93) on kuvailtu tarkemmin alla, mutta muut toisen jakovaiheen valuma-alueet kuvataan omissa artikkeleissaan.

Pääuoma

Loimijoen valuma-alueen pääuoma on alajuoksulla selvästi Loimijoki. Loimijoki alkaa Pyhäjärvestä, johon liittyy siihen aikaisemmin samaan järveen kuulunut Kuvajärvi. Kuivajärveen laskee kaksi suurempaa jokea Myllyjoki (valuma-alue 275 neliökilometriä) ja Turpoonjoki (252 neliökilometriä). Pääuomaan valitaan jokihaarassa yleensä virtaamaltaan suurempi haara, joten tässäkin pääuomaan otetaan Myllyjoki. Myllyjoki alkaa Pehkijärvestä, johon laskevat Oksjoki (27 neliökilometriä), Vaihijoki (44 neliökilometriä) ja Teuronjoki (116 neliökilometriä). Teuronjoki alkaa Rautijärvestä, johon laskee kolme suurempaa jokea Suojärvenjoki (24 neliökilometriä), Kuorijoki (26 neliökilometriä) ja Kyläsillanjoki (37 neliökilometriä). Pääuoman ylin osuus muodostuu Kyläsillanjoesta ja sen latvavesistä, joita ovat lisäksi esimerkiksi Kylälammi, Salakkajoki, Keskinen, Ylimmäinen, Pörrösaarenjoki, Kanalammi, Kivitokeenoja ja Kanajärvi.

Pääuoman pituus voidaan laskea sen osuuksien ja järvenselkien yhteispituutena. Kun Loimijokeen (114 kilometriä) liittää Pyhäjärven ja Kuivajärven järvenselät Myllyjoen suuhun asti, saadaan alajuoksun pituudeksi 126 kilometriä. Myllyjoen (7,8 kilometriä), Pehkijärven ja Teuronjoen (9,5 kilometriä) kautta Rautijärvelle tulee lisää matkaa 10,6 kilometriä. Kun mittaa kartoista Kyläsillanjokeen päättyviä uomia Kanajärvelle asti, tulee yläjuoksulta lisää 10,6 kilometriä. Pääuoman pituus Kanajärveltä Kokemäenjoelle on noin 159 kilometriä, ja koska tässä ei käsitellä Kanajärveen laskevien ojien osuutta pääuomasta, voidaan pääuoman pituudeksi ilmoittaa yli 160 kilometriä.

Loimijoen sivu-uomia

Loimijoen valuma-alueen pääuoman sivu-uomia on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tietojen lähteet näkyvät taulukon alla ja ne on yksilöity kunkin rivin oikeassa sarakkeessa. Sivu-uomat on kuvailtu tarkemmin taulukon jälkeen kirjoitetussa tekstissä.

Sivu-uoman nimi	pääuoman kohta	Etäisyys Kokemäen- joesta (km)	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma-alue (km²)	Lähteet
Loimijoki yhtyy Kokemäenjokeen Huittisten Lauhassa.
Punkalaitumenjoki	Lauttakylä, Huittinen	4	57	4	435	2,2,2,1,1,4
Pukinoja	Lauttakylä	6			33	2,2,2,–,–,4
Vahaoja	Lauttakylä					2,2,–,–,–,–
Suittionoja	Jokisivu–Loima	14			18	2,2,2,–,–,4
Paukkionoja	Jokisivu	18			17	2,2,2,–,–,4
Kourajoki	Katinhäntä	19	45		229	2,2,2,1,–,4
Matkusjoki	kirkonkylä	27	11		65	2,2,2,1,–,4
Kärväselänjoki	kirkonkylä	28			42	2,2,2,–,–,4
Hanhijoki	Mälläinen, Loimaa	38	15		91	2,2,2,–,–,4
Salioja	Tammiainen, Loimaa					2,2,–,–,–,–
Rapakonoja	Vännilä	40			11	2,2,2,–,–,4
Niinijoki	Niinijoensuu	46	46		221	2,2,2,1,–,4
Kojonjoki	Koskenkylä	49	70		462	2,2,2,1,–,4
Kyrönoja	Kesärlä	52			8	2,2,2,–,–,4
Kärrynoja	Kesärlä	53			12	2,2,2,–,–,4
Petäjoki	Hirvikoski	61	21		68	2,2,2,1,–,4
Ypäjoki	Rajalahti, Ypäjä	76	11		59	2,2,2,–,–,4
Kuusjoki	Myllynkulma, Ypäjä	78	14		73	2,2,2,1,–,4
Suo-oja	Palikkala	85			10	2,2,2,–,–,4
Alhonoja	Palikkala	86			8	2,2,2,–,–,4
Varsanoja	Varsanoja	87			12	2,2,2,–,–,4
Haapajoki	Vaulammi, Jokioinen	91	14		54	2,2,2,1,–,4
Jänhijoki	Kirkonkulma	94	27		201	2,2,2,1,–,4
Kotkanoja	Jokioinen					2,2,–,–,–,–
Teerikiimaoja	Vieremä, Forssa					2,2,–,–,–,–
Kuhalanoja	keskusta	109			12	2,2,2,–,–,4
Loimijokea on Kuhalanojan kohdalta vielä viisi kilometriä Tammelan Pyhäjärvelle.

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikan verkkopalvelusta , 3 = katsottu SYKE:n VALUE valuma-aluerajaustyökalulla , 4 = luettu SYKE:n HERTTA-verkkopalvelun virtavesien tietokannasta

Vesistöt osa-alueittain

Kunkin Loimijoen valuma-alueen osa on esitelty lähtien liikkeelle laskujoen alajuoksulta ja edeten joenvartta pitkin latvavesiin asti. Samalla tulee esiteltyä yllä olevan taulukon sivujoki lyhyesti. Suluissa olevat luvut tarkoittavat vesistöalueen numerointia, etäisyyttä laskujokensa suistosta tai valuma-alueen pinta-alaa. Muita tietoja voi etsiä joen omasta artikkelista.

Loimijoen alaosan alue (35.91)

Loimijoen alajuoksua Huittisissa

Loimijoen alaosa on 49 kilometriä pitkä ja sen alue ulottuu joen suistosta Alastaron yläpuolella olevaan Kojonjoen yhtymäkohtaan. Alueen sivuhaarojen valuma-alueilla sijaitsee 22 järveä ja niiden lisäksi muutama tekolampi ja Kiltajärven patoallas.

Osa-alueet

Loimijoen alaosa voidaan jakaa alla lueteltuihin pienempiin alueisiin ja valuma-alueisiin, josta on jo toisessa jakovaiheessa eroteltu Punkalaitumenjoen valuma-alue (35.94) ja Kourajoen valuma-alue (35.95). Niiden valuma-alueen vesistöjä on käsitelty niiden omissa artikkeleissaan. Yläosan alueen alueet on luetteloitu alajuoksulta yläjuoksulle:

• Loimijoen suualue (35.911)
• Pukinojan valuma-alue (35.915)
• Jokisivun alue (35.912)
• Paukkionojan valuma-alue (35.919)
• Matkusjoen valuma-alue (35.918)
• Rutavan alue (35.913)
• Kärväselänjoen valuma-alue (35.917)
• Vampulan–Alastaron alue (35.914)
• Hanhijoen valuma-alue (35.916)

Alajuoksulta yläjuoksulle

Sallilan voimalaitos Vampulassa.

Punkalaitumenjoki (4 km, 435 km²) on yli 53 kilometriä pitkä joki, jolla on seitsemän suurempaa sivujokea. Näistä kahdella on 85 km² ja 64 km² suuruiset valuma-alueet. Valuma-alueella on vain kahdeksan järveä, jotka ovat Vehkajärvi, Aukanjärvi, Latvajärvi, Kuulammi, Venäjänlammi, Sammakkolammi, Huhkalanlammi ja Ahvenuslammi. Loimijoen ja punkalaitumenjoen yhtymäkohdassa sijaitsee Huittisten keskustaajama.

Pukinoja (6 km, 35 km²) on 16 kilometriä pitkä oja, joka laskee Punkalaitumenjoen kanssa rinnakkaisesta suunnasta. Sen latvat sijaitsevat Huhtamossa asti. Seuraava Suittioja (14 km, 18 km²) on verrattain lyhyt oja. Paukkionoja (18 km, 20 km²) on 5 kilometriä pitkä oja, joka tuo Suvisuon vettä.

Kourajoki (19 km, 228 km²) on yli 45 kilometriä pitkä joki, jolla on kolme suurempaa sivujokea. Näistä kahdella on 54 km² ja 75 km² suuruiset valuma-alueet. Alueella on kolme pientä järveä, jotka ovat Leppijärvi (itäinen), Leppijärvi (läntinen) ja Lampijärvi.

Matkusjoki (27 km, 67 km²) on 11 kilometriä pitkä joki, joka rajautuu Säkylänharjuun. Niin tekee myös Kärväselänjoki (28 km, 43 km²), joka pienempänä vain 7 kilometriä pitkä. Joet yhtyvät Loimijokeen 400 metrin välein. Noin kilometrin verran yläjuoksulle päin sijaitsee Vampulan kirkonkylällä Sallilankosken voimalaitos, jonka pato muodostaa taakseen Kiltajärven patoaltaan.

Hanhijoki (38 km, 89 km²) on 20 kilometriä pitkä joki, jolla on kaksi suurempaa joenhaaraa. Pohjoinen haara laskee Virttaalta saaden vetensä Virttaankankaalta. Yläjuoksulla haaraa kutsutaan Sepänojaksi ja ennen yhtymäkohtaa taas Virtaojaksi. Eteläinen haara on nimeltään Hanhijoki ja sen lähteenä voidaan pitää Myllylähdettä. Lampi on tosiaan lähde ja se on aikanaan padottu myllyn toiminnan parantamiseksi. Valuma-alueen eteläpuoli päättyy Oripään lentokentälle.

Niinijoki (46 km, 223 km²) on 46 kilometriä pitkä joki, joka laskee Loimijokeen noin 1,5 kilometriä Alastaron yläpuolelle. Sillä on kaksi suurempaa sivuhaaraa, jotka ovat Sulajoki ja Lappijoki. Joen valuma-alue sijaitsee Loimaan sisällä ja sen latvat ulottuvat Kosken rajalle saakka. Siihen kuuluu vain kolme luonnollista järveä: Pappistenjärvi, Pikkujärvi (Loimaa) ja Hevonlinnanjärvi. Loput vesistöt ovat hiekanotossa syntyneitä lampia. Hiukan Niinijoensuusta alavirtaan Loimijoen varressa on Alastaron keskustaajama.

Kojonjoki (myös Koenjoki, Koijoki, (49 km, 446 km²) on 70 kilometriä pitkä joki, joka laskee Loimijoen ala- ja yläosan rajalle noin neljä kilometriä Alastaron kirkolta yläjoelle ja itään. Sillä on yksi suurempi sivuhaara Onkijoki. Siihen kuuluu seitsemän pientä järveä: Ahvenlammi, Halinanlammi, Sokealammi, Raitoonlammi, Valijärvi, Kiipunjärvi ja Koijärvi.

Loimijoen yläosan alue (35.92)

Loimijoen yläosan alue on 48 kilometriä pitkä ja se alkaa Alastaron yläpuolelta Kojonjoen yhtymäkohdasta ja päättyy Pyhäjärven luusuaan. Ympäristöhallinnon tietokannan mukaan alueen todellinen päättymiskohta sijaitsee Forssan kaupungilla noin viisi kilometriä alajuoksulle päin luusuasta. Alueella on 35 järveä.

Osa-alueet

Loimijoen yläosan alue voidaan jakaa alla lueteltuihin pienempiin alueisiin ja valuma-alueisiin, josta on eroteltu pois toisessan jakovaiheessa Jänhijoen valuma-alue (35.97), Kojonjoen valuma-alue (35.96) ja Niinijoen valuma-alue (35.99). Näiden valuma-alueiden vesistöt on käsitelty omissa artikkeleissaan. Yläosan alueen alueet on luetteloitu alajuoksulta yläjuoksulle:

• Haitulan alue (35.921)
• Kärrynojan valuma-alue (35.928)
• Petäjoen valuma-alue (35.927)
• Loimaan alue (35.922)
• Ypäjoen valuma-alue (35.924)
• Kuusjoen valuma-alue (35.926)
• Jokioisen alue (35.923)
• Haapajoen valuma-alue (35.925)

Alajuoksulta yläjuoksulle

Kojonjoen yläpuolelle laskevat pienet ojat Kyrönoja (52 km, 10 km²) ja Kärrynoja (53 km, 11 km²). Näiden valuma-alueilla ei ole suuria luonnollisia vesistöjä.

Petäjoki (61 km, 63 km²) on 21 kilometriä pitkä joki, jonka valuma-alue jää Loimijoen ja Niinijoen väliin. Petäjoen latvat ulottuvat Öksysuolle saakka. Petäjoen suurin sivuhaara on Pempunoja. Petäjoen suuta vastapäätä Loimijoen varressa on entisen Loimaan kunnan keskustaajama Hirvikoski ja siitä vähän yläjuoksulle päin Loimaan keskustaajama.

Ypäjoki (76 km, 59 km²) on 11 kilometriä pitkä joki, jonka suurin sivuhaara on Haaranoja. Ypäjän kylän tienoilla joki haarautuu nimettömästä lammesta lähtien latvaojiksi. Joen sivuhaaroja ovat muun muassa Korvenoja, Lautakatonoja ja Hauenkuononoja. Äijälammi laskee Ypäjokeen ensin Letkunojan ja sitten Haaranojan kautta.

Kuusjoki (78 km, 69 km²) on 14 kilometriä pitkä joki, jonka valuma-alueella on lähes vain peltomaata eikä yhtään järveä. Siitä yläjuoksulle päin on Ypäjän keskustaajama Perttula.

Ennen Haapajokea Loimijokeen yhtyy vain pieniä ojia: Suo-oja (85 km, 14 km²), Alhonoja (86 km, 9 km²) ja Varsanoja (87 km, 13 km²).

Haapajoki (91 km, 57 km²) on 14 kilometriä pitkä joki, jonka lähteenä on pääasiassa Torronsuon reuna-alueet. Ainoa luontainen avovesi on pieni Hirvilähde, josta sivuhaarasta Haaranoja saa alkunsa. Joen uoma on sen keskijuoksulla poikkeuksellisen leveä.

Lintupajun luhdassa Jokioisilla Loimijokeen yhtyvä Jänhijoki (94 km, 200 km²) on 27 kilometriä pitkä joki, jonka valuma-alueella on 29 järveä. Yläjuoksulla joki saa vetensä epätasaiselta Tammelan ylängöltä, jossa on 22 järveä ja paljon suomaata. Alajuoksulla joki halkoo savimaita ja täällä järvet sijaitsevat enimmäkseen harjuihin syntyneissä supissa. Yläjuoksulla ylin kokoava järvi on Kuivajärvi, johon laskevat Valkjärvi, Suopohjanlammi, Kyynäräjärvi, Pikku-Pakonen, Iso-Pakonen, Saloistenjärvi ja Kuuliaislammi. Kuivajärvi laskee kahta uomaa myöten Heinijärveen, joka on seuraava kokoava järvi. Läntiseen lasku-uomaan yhtyy Pikku-Kiimalammin ja Forssan Kiimalammin lasku-uoma. Itäinen lasku-uoma virtaa Tammelan Kiimalammin ja Mustalammin läpi. Heinijärveen laskevat omia lasku-uomiaan pitkin Luolalammi, Korpipohjanen ja Suopohjanen. Yhteistä lasku-uomaa käyttävät Hylönjärvi, Iso-Näkiäinen, Pikku-Näkiäinen, Sammakkolammi ja ehkä Kaipiaislammi. Heinjärvestä laskee Heinijoki Jänijärveen, joka on Jänhijoen lähdejärvi. Heinijokeen yhtyy Särkijärven laskuoja. Loput järvet sijaitsevat savikkomailla Jänhijoen alajuoksun varrella. Näistä vain Setälänlammi on savikoiden järvi ja loput järvet Enttu, Koivistonlammi, Laikkalammi, Rehtijärvi ja Yöninlammi sijaitsevat harjujen yhteydessä.

Loimijoen yläjuoksu kulkee Jokioisten ja Forssan keskustojen läpi. Loput Loimijoen yläjuoksun järvistä sijaitsevat Loimijokeen laskevien ojien varrella tai joen välittömässä läheisyydessä. Näitä ovat Linikkalanlammi, Mäkilammi, Särkilammi ja Teerikiimalammi. Valuma-alueen virallinen raja sijaitsee Forssan kaupunkialueen sisällä. Tässä esityksessä se kuitenkin jatkuu Pyhäjärven luusuaan asti ja tämän osuuden varrella sijaitsee Loimalammi.

Pyhäjärven alue (35.93)

Pyhäjärven alueen kaksi keskusjärveä ovat Pyhäjärvi ja Kuivajärvi. Pyhäjärven alueeseen ei pohjoisen harjujakson alueelta laske merkittäviä ojia. Idästä laskee Saarensalmen kautta suurin osa Pyhäjärveen tulevasta valumasta, mikä on peräisin Kuivajärvestä. Kuivajärven pohjoispuolen vedet laskevat järveen Myllyjoen kautta ja eteläpuolelta ne laskevat Turpoonjoen kautta. Pyhäjärven alueella on 8 järveä tai lampea ja Myllyjoen valuma-alueella niitä on yli 70.

Osa-alueet

Pyhäjärven alue käsittää Loimijoen valuma-alueen kaikki latvavesistöjen alueet ja valuma-alueet. Siitä on toisessa jakovaiheessa eroteltu pois ainoastaan Turpoonjoen valuma-alue (35.98). Loppuosa on jaettu pienempiin alueisiin ja valuma-alueisiin, jotka on lueteltu alla edellä kerrotulla tavalla sisentäen.

• Pyhäjärven–Kuivajärven alue (35.931)

• Kalliojärven valuma-alue (35.938)
• Myllyjoen alue (35.932)

• Kaukjärven valuma-alue (35.935)
• Pehkijärven alue (35.933)

• Teuronjoen valuma-alue (35.934)
• Oksjoen valuma-alue (35.937)
• Vaihiojan valuma-alue (35.936)

Alueen kuvailu

Pyhäjärveen laskee muutama pieni laskuoja. Niin sanottu Kalliojärven valuma-alueen keskusjärvi Kalliojärvi on kuivatettu pelloksi 1950-luvulla. Sen ohittavaan vesistöjärjestelyyn kertyy Pyhäjärven lounaispuolelta Torronsuolta kertyvät vedet. Täällä on jäljellä suoksi laskettu Talpianjärvi ja Torronsuon itä- ja eteläpuolella sijaitsevat metsälammet Kaitalammi, Karstonlammi, Kolmikkaanjärvi, Niinilammit ja Paskolammi. Myllyjoen valuma-alueen yksityiskohtia on kuvailtu omassa artikkelissa.

Pääartikkeli: Myllyjoen valuma-alue

Katso myös

• Kokemäenjoen alue sijaitsee Loimijoen valuma-alueesta luoteeseen ja pohjoiseen.
• Eurajoen vesistö sijaitsee valuma-alueesta luoteeseen ja länteen
• Loimijoen valuma-alueen lasketut järvet

Lähteet

Viitteet

Loimijoen valuma-alue (35.9)