Penikkatauti (virustauti)
Penikkatauti on tarttuva, monioireinen nisäkkäiden virustauti, jonka aiheuttaa penikkatautivirus CDV (engl. Canine Distemper Virus).
Penikkatautia esiintyy ensisijaisesti koirilla. Penikkataudin tavallisia ensioireita koiralla ovat lämmönnousu, sierainvuoto, silmätulehdukset sekä hengitystie- ja suolisto-oireet.[1] Joillakin koirilla esiintyy polkuanturoiden ja kirsun paksuuntumista.
Penikkatauti-infektio altistaa koiran bakteeritulehduksille. Taudin edetessä voi ilmaantua hermosto-oireita, kuten hallitsemattomia jalkojen tai pään lihasten nykimisliikkeitä, tuntoaistin heikkenemistä ja halvaus- ja kouristuskohtauksia.
Penikkatautia vastaan on kehitetty rokotteita, jotka suojaavat hyvin tartunnalta.
Suomessa oli viimeksi laaja penikkatautiepidemia vuosina 1994–1995.
Tartunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tauti tarttuu koirasta toiseen pisaratartuntana hengitystie-eritteiden välityksellä. Tartunnan saanut koira voi erittää virusta jopa yhdessä päivässä. Koira voi tartuttaa sairauden myös villieläimiin, ja siksi koiran liikkumista kannattaa rajoittaa.
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sairauden alkuvaiheessa yleisiä oireita ovat kuume, sierainvuoto, silmätulehdukset sekä hengitystie- ja ruoansulatuskanavaoireet. Joillakin koirilla voi esiintyä polkuanturoiden ja kirsun paksuuntumista. Tautia sairastava koira on herkkä sekundaarisille bakteeritulehduksille. Erilaisia hermosto-oireita voi ilmetä myöhemmin, yleensä parin viikon kuluttua ensioireiden parantumisesta. Taudille ominaisia hermosto-oireita ovat lihasnykäykset jalkojen tai pään lihaksissa, tuntopuutokset ja halvaukset sekä erilaiset kouristuskohtaukset. Vakavat hermosto-oireet ovat invalidisoivia ja johtavat usein koiran lopettamiseen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helena Koskentalo: Parempaan pentutulokseen, Koirankasvattajan käsikirja, s. 8. Helsinki: AV-Taitto Ky, 1995. ISBN 952-90-6270-2