Peredelkino
Peredelkino (ven. Переде́лкино) on datša-alue Moskovan lounaispuolella Moskovan alueen Leninin piirissä, aivan Moskovan rajalla. Alue oli alkujaan Peredeltsin kartano, jonka omisti Leontjevin suku (äidin puolelta Pietari Suuren sukua), myöhemmin ruhtinas Dolgorukov ja Samarinit. Kun kylän läpi rakennettiin rautatie 1800-luvulla, se sai uuden nimen Peredelkino. Vuonna 1934 Maksim Gorki ehdotti, että alue luovutettaisiin Neuvostoliiton kirjailijaliitolle. Muutamassa vuodessa alueelle nousi neuvostokirjailijoille 50 saksalaisten suunnittelemaa puurakennusta.
Peredelkinoon muuttaneita kirjailijoita olivat Boris Pasternak, Kornei Tšukovski, Arseni Tarkovski (jotka on haudattu paikalliselle hautausmaalle), Ilja Ehrenburg, Veniamin Kaverin, Leonid Leonov, Ilja Ilf, Isaak Babel, Vsevolod Ivanov, Nikolai Zabolotski, Boris Pilnjak, Lilja Brik, Konstantin Simonov, Aleksandr Fadejev, ja Mihail Bahtin. Myöhemmin alueelle ovat muuttaneet Jevgeni Jevtusenko, Andrei Voznesenski, Bella Ahmadulina, Robert Roždestvenski ja Zurab Tsereteli. Turkkilainen runoilija Nazim Hikmet asui myös oman maanpakolaisuutensa alkuvuodet Peredelkinossa.
On oletettu että Mihail Bulgakov antoi alueelle pilkkanimen Perelygino, joka hänen romaanissaan Saatana saapuu Moskovaan oli kirjailijayhteisö. Kylä esiintyy myös John le Carrén vakoiluromaanissa Sankari vai vakooja.
Tšukovskin ja Pasternakin huvilat julistettiin 1988 muistomerkeiksi ja koko Peredelkinon alue "historialliseksi ja kulttuurialueeksi". Bulat Okudžavan huvila avattiin 1998 yleisölle museona. Neuvostoliiton romahdettua Peredelkinon ovat vallanneet Venäjän uusrikkaat, ja lähistölle Novo-Peredelkinoon on rakennettu uusia huviloita.
Vuodesta 2005 Peredelkinon huomattavin asuintalo on ollut patriarkka Aleksei II:n virka-asunto, Lukino-huvila, jonka alkujaan rakennutti paroni de Bodé, lähellä 1600-luvulta olevaa Kristuksen kirkastuksen kirkkoa.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Peredelkinon sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)