Selimin moskeija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selimin moskeija
Selimiye Camii
Perustiedot
Sijainti Edirne, Turkki
Koordinaatit 41°40′41″N, 26°33′34″E
Rakennustyyppi Moskeija
Uskonnollinen käyttö Islam
Arkkitehtuuri
Rakennuttaja Selim II
Arkkitehdit Mimar Sinan
Rakennustöiden alkaminen 1568
Valmistumisvuosi 1575

Selimin moskeija (turk. Selimiye Camii, suom. Selimin moskeija) on Osmanien aikainen moskeija Edirnessä, Turkissa. Rakennustyöt aloitettiin sulttaani Selim II:n käskystä vuonna 1569. Moskeijan arkkitehtina toimi Mimar Sinan. Moskeija valmistui vuonna 1575.[1]

Sulttaani Selim II:n sanotaan nähneen unen, jossa Muhammad kertoi hänelle, mihin hänen tulisi moskeija rakentaa. Rakennustyöt annettiin arkkitehti Mimar Sinanin johtoon. Hän ryhtyi keräämään tarvittavia rakennustarvikkeita rakennustyömaalle. Sinan antoi perustuksien vahvistua kahdeksan vuotta, ennen varsinaisen rakennustyön alkamista. [2] Moskeija otettiin käyttöön 14. marraskuuta 1575, kolme kuukautta Selim II:n kuoleman jälkeen.

Vuonna 1584 yksi Mekan puoleisista minareeteista romahti salaman iskettyä siihen. Se saatiin korjattua vuonna 1614.[3]

Vuonna 1913 ensimmäisen Balkanin sodan piirityksen aikana moskeija sai osuman bulgarialaisen tykistön keskityksestä. Moskeija kärsi vain pieniä vahinkoja tykistötulesta. Vuosina 1982–1995 moskeija koristi Turkin liiran 10 000 liiran seteliä. [4] Vuonna 2011 se lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon ympäröivine rakennelmineen.[5]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskeijan arkkitehtuuria pidetään yhtenä islamilaisen maailman merkittävimmistä saavutuksista.[6] Sinan suunnitteli moskeijan siten, että sen mihrab on nähtävissä joka nurkasta.

Moskeijan kupoli on Turkin suurimpia 31,25 metrin halkaisijallaan. Korkeutta kupolilla on 43,25 metriä. 2 000 tonnia painava kupoli lepää kuuden metrin etäisyydellä olevien pylväiden varassa.

Moskeijaa ympäröi neljä minareettia joiden korkeus on 83 metriä.[7] Ne sijaitsevat täsmälleen yhtä kaukana moskejan kupolin keskuskohdasta. Jokaisessa minareetissa on kolme parveketta, kunnioituksen osoituksena Selim II:lle, sillä hän oli kahdestoista sulttaani. Minareettien perustus ulottuu 22,73 metrin syvyyteen.[8] Koillis- ja kaakkoiskulmissa sijaitsevissa minareeteissa on molemmissa kolme portaikkoa. Jokainen portaikko vie ylimmälle parvekkeelle.

Sisäpihaan johtaa kolme sisäänkäyntiä. Sisäpihaa ympäröi 18 pientä kupolia. Sisäpihan keskellä on lähde, missä muslimit voivat peseytyä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]