The Cathedral and the Bazaar
| The Cathedral and the Bazaar | |
|---|---|
 The Cathedral and the Bazaar on avoimen lähdekoodin yhteisössä tunnettu teos. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Eric S. Raymond |
| Kustantaja | O'Reilly Media |
| Julkaistu | 1999 |
| ISBN | 1-565-92724-9 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
The Cathedral and the Bazaar on Eric S. Raymondin avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotannon menetelmistä kirjoittama essee, joka perustuu hänen havaintoihinsa Linuxin ja Fetchmailin kehitystyöstä. Essee julkistettiin ensi kerran Linux-kongressissa 27. toukokuuta 1997 ja julkaistiin painetussa muodossa 1999.
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esseessä asetetaan vastakkain kaksi erilaista vapaan ohjelmiston kehittämismetodia:
- Katedraalimalli, jossa lähdekoodi julkistetaan vakaiden versioiden mukana, mutta versiojulkistusten väliaikoina kirjoitettu koodi on vain rajattuun ydinryhmään kuuluvien ohjelmistokehittäjien saatavilla. GNU Emacs ja GCC ovat kirjassa annetut esimerkit.
- Basaarimalli, jossa ohjelmaa kehitetään avoimesti internetin välityksellä toimivan yhteisön kanssa. Esseessä kunnia mallin keksimisestä annetaan Linus Torvaldsille. Raymond myös kertoo, kuinka hän itse sovelsi mallia tietoisesti kehittäessään Fetchmailia, ja millaisia kokemuksia hän sai projektin aikana avoimen lähdekoodin yhteisön toiminnasta.
Torvaldsin käyttämäksi kehitysmalliksi kuvataan release early and often, delegate everything you can, be open to the point of promiscuity: julkaise varhain ja usein; delegoi kaikki minkä voit; ole avoin umpimähkäisyyteen asti. Raymond ehdottaa, että Torvaldsin suurin ja merkittävin keksintö ei ollut itse ydin, vaan sen kehitykseen käytetty malli. Raymond kehuu Torvaldsin kykyä tuottaa käyttöjärjestelmän ydin, mutta innovaatioiden sijaan Torvaldsin kyvyt loistavat insinöörimäisen suunnittelun ja ongelmien välttämisen laadussa.
Esseen keskeisin väittämä on Linuksen laiksi kutsuttu lause given enough eyeballs, all bugs are shallow. Eli: mitä paremmin koodi on laajan yleisön saatavilla testaukseen, käyttöön ja kokeiluun, sitä nopeammin kaikenlaiset ohjelmavirheet, bugit, häviävät tuotteesta. Sitä vastoin katedraalimallissa ylenmääräinen aika ja työpanos kuluvat samantapaisten virheiden jäljittämiseen, koska koodi on vain harvojen kehittäjien ulottuvilla.
Richard Stallman mainitaan vapaan ohjelmiston käsitteen kehittäjäksi ja se keskittyy siihen, mitä ohjelmiston vastaanottaja saa ohjelmistolla tehdä.[1] Avoin lähdekoodi keskittyy käytännön seurauksiin.[1] Essee kiinnittää huomiota vapaan ohjelmiston vaikutuksiin ohjelmistokehitysmenetelmiin.[1]
Vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Essee auttoi useimpia vapaan lähdekoodin ohjelmistoja kehittäviä tahoja omaksumaan basaarityylisen työtavan joko kokonaan tai osittain. Alun perin katedraalimallin kehitysprojektit GNU Emacs ja GCC siirtyivät sittemmin basaarimallin käyttöön. Esseellä oli huomattava vaikutus siihen, että Netscape vapautti selaimensa lähdekoodin, mikä johti lopulta Mozilla-projektin syntyyn[2].
Kun O'Reilly-kustantamo julkaisi esseen painetussa muodossa 1999, tapahtuma merkitsi uutta merkkipaalua. The Cathedral and the Bazaar -kirjasta tuli ensimmäinen kaupallisesti julkaistu kirjallinen teos, joka käyttää vapaata Open Publication License -lupaehtoa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Scott K Peterson: What's the difference between open source software and free software? opensource.com. 7.11.2017. Viitattu 30.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Epilog: Netscape Embraces the Bazaar, haettu 5.12.2008
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esseen online-versio(englanniksi)
| Yleiset käsitteet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Organisaatiot |
| ||||
| Lisenssit |
| ||||
| Haasteet | |||||
| Muita aiheita | |||||
