Tjumen
Tjumen (Тюмень) |
|
---|---|
lippu |
vaakuna |
Tjumen |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Subjekti | Tjumenin alue |
Vallattu (paikalla ollut tataarikaupunki) | 1581[1] |
Perustettu (venäläinen kaupunki) | 1586[1] |
Väkiluku (2010) ([2]) | 581 907 |
Aikavyöhyke | UTC+5 (MSK+2) |
Ajoneuvojen rekisterinumeron aluekoodi: 72
|
Tjumen (ven. Тюме́нь) on Venäjän kaupunki ja Tjumenin alueen pääkaupunki. Se sijaitsee Turajoen varrella 2 144 kilometriä Moskovasta itään Länsi-Siperiassa. Vuoden 2010 väestönlaskennan aikaan kaupungissa asui runsas 580 000 henkeä.[2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tjumen ilmastotilastoa
|
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tjumen oli Siperian ensimmäinen venäläinen kaupunki, kun Fjodor I perusti sen 1586 Siperian tataarien Chimhi-Tura-nimisen kaupungin paikalle, jonka venäläinen kasakkapäällikkö Jermak oli joukkoineen vallannut 1581.[1] Siperian kaanikunnan Tjumenin alueet oli liitetty Venäjään edellisenä vuonna, ja niitä turvaamaan kaupungista varustettiin venäläisten etuvartio. Aluksi kaupunkia asuttivat etupäässä kasakat ja streltsit.
1600- ja 1700-luvuilla Tjumenista kehittyi tärkeä kaupankäynnin keskus Keski-Aasiaan, Kiinaan ja Persiaan suuntaaville kauppareiteille. Kaupunki oli tuolloin myös tärkeä nahka- ja käsityötavaroiden valmistaja. Vuonna 1763 Tjumenissa asui noin 7000 ihmistä.
Siperian ensimmäinen höyrylaiva rakennettiin Tjumenissa 1836, ja vuonna 1885 Siperian poikki kulkeva rautatie saavutti paikkakunnan.
Venäjän sisällissodan aikana Tjumen oli ensin Aleksandr Koltšakin ja hänen Valkokaartinsa hallinnassa, mutta tammikuussa 1918 sen valtasi Puna-armeija.
1930-luvulla Tjumen kasvoi yhdeksi Neuvosto-Siperian suurimmista teollisuuskaupungeista. Tjumenissa tuotettiin höyry- ja rahtilaivoja, huonekaluja sekä turkis- ja nahkavaatteita.
Toisen maailmansodan aikaan Leninin ruumis siirrettiin Moskovasta kätkettyyn hautaan paikkaan, jossa nykyään on Tjumenin maatalousinstituutti. Sodan aikana myös lukuisia tehtaita evakuoitiin Tjumeniin Neuvostoliiton eurooppalaisista osista. Monia sotilastarvikkeita valmistettiin kaupungissa. Elokuun 14. 1944 Tjumenista tuli laajan Tjumenin alueen pääkaupunki.
Vuonna 1948 Tjumenin alueelta löydettiin öljyä, ja 1960- ja 1970-luvuilla öljyteollisuudesta tulikin kaupungin talouden osa.
Kuuluisia Tjumenissa syntyneitä henkilöitä:
Moderni kaupunki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään Tjumen on tärkeä maakaasu- ja öljyteollisuuden keskus Venäjällä, joka on vaurastunut erityisesti Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian luonnonrikkauksilla. Tjumenin elintaso on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Monet yhtiöt kuten Gazprom, Lukoil ja taannoin Jukos ovat keskittäneet toimintaansa Tjumeniin. Lentoyhtiö UTair pitää myös päämajaansa Tjumenissa.
Vuonna 2025 valmistuva Tjumen–Jekaterinburg-moottoritie on osa Eurooppa–Länsi-Kiina-käytävä-projektia ja jatkuu Venäjän läntisille alueille.
Tjumenin monumentit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tjumenin kaupunkiin on rakennettu paljon henkilöpatsaita ja muita muistomerkkejä.
-
Leninin patsas
-
Ervyen patsas
-
Filofey Leštšinskyn patsas
-
Venäjän sisällissodan muistomerkki
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Goroda Rossii: Tjumen Goroda Rossii (1994) kirjan Tjumen-artikkelin nettiversio. Viitattu 8.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 7.7.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tjumenin kaupunginhallinto (Arkistoitu – Internet Archive)