Vapaaehtoinen lapsettomuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Kirjalähteiden sivunumerot tulisi ilmoittaa.

Vapaaehtoinen lapsettomuus tarkoittaa tietoista päätöstä olla hankkimatta lapsia. Vapaaehtoisesti lapseton henkilö kokee elämäntapansa olevan tärkeä osa omaa identiteettiään ja minäkuvaansa.[1][2] Vapaaehtoisesti lapsettomat eivät useinkaan koe valintaansa valinnaksi, vaan pitävät sitä synnynnäisenä ominaisuutena ja itsestäänselvyytenä.[3]

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista hankkii sterilisaation.[4] Vapaaehtoinen lapsettomuus on melko harvinaista, mutta on yleistynyt viime aikoina.[5][6] Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat vähemmistöryhmä.[7][8][9][10][11]

Kansainvälistä vapaaehtoisesti lapsettomien päivää (engl. International Childfree Day) vietetään vuosittain 1. elokuuta.[12][13][14]

Määritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsivapaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole lapsia eikä hän halua lapsia.[15] Lapsivapaa on eri käsite kuin lapseton (ei ole lapsia, mutta haluaa saada lapsia).[16][17][18] Vapaaehtoinen lapsettomuus liitetään helposti pariskuntien toiveeksi jäädä ilman lapsia, mutta vapaaehtoisesti lapsettomaksi voi kutsua itseään myös yksineläjä, joka ei toivo lapsia tulevaisuuteensa ja huolehtii ehkäisystään.[19] Englannin kielessä vastaava ilmaisu on childfree (suom. lapsivapaa).[20][21] Sanassa olevan vapaa-päätteen tarkoituksena on korostaa, ettei lapsettomilta puutu mitään, vaan he ovat vapaita lapsista.[22] Englanninkielisen termin otti ensimmäisenä käyttöön National Organization for Non-Parents -järjestö vuonna 1972.[23]

Eräässä tutkimuksessa lapsivapaaksi määriteltiin henkilö, joka täyttää seuraavat kolme kriteeriä:[24]

  1. Henkilöllä ei ole eikä ole koskaan ollut lapsia (biologisia, lapsipuolia tai adoptoituja).
    • Jos henkilöllä on lapsi, hänet määritellään vanhemmaksi.
  2. Henkilö ei suunnittele hankkivansa biologisia tai adoptoituja lapsia.
    • Jos henkilö suunnittelee lapsia, hänet määritellään "ei vielä vanhemmaksi". Jos henkilö ei tiedä haluavansa lapsia, hänet määritellään "päättämättömäksi".
  3. Henkilö ei toivo, että hän olisi saanut tai olisi voinut saada biologisia tai adoptoituja lapsia.
    • Jos henkilö toivoo saaneensa lapsen, hänet määritellään lapsettomaksi. Jos henkilö ei tiedä toivooko lasta, hänet määritellään "ristiriitaiseksi".

Vapaaehtoisesti lapsettomasta käytetään myös nimitystä vela; lyhenne tulee sanoista vapaaehtoisesti lapseton.[4][3]

Työelämään kuuluvista lapsettomista pariskunnista käytetään lyhennettä DINK (engl. Double Income, No Kids).[25][26]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsettomat naiset eivät ole uusi trendi, vaan heitä on ollut historian saatossa. Yleisin syy lapsettomuuteen on ollut olosuhdelapsettomuus. 1500-luvulle tultaessa Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Alankomaissa jopa 20 % naisista ei koskaan avioitunut eikä saanut lapsia. Lasten hankkimatta jättämisen syitä olivat esimerkiksi köyhyyden välttäminen ja sopivan kumppanin puute, mutta toisaalta myös halu elää itsenäisesti. On esimerkiksi olemassa päiväkirjamerkintä 1660-luvulta, jossa nainen kyseenalaistaa lastenhoidon lasten itkemisen takia. 1800-luvun lopulla lapsettomat avioliitot yleistyivät ja niiden osuus oli yli 14 % Uuden Englannin alueella. Menneisyyden osalta vapaaehtoisen lapsettomuuden osuutta kaikista lapsettomista ei tunneta, koska lapsettomuus on ollut tabu ennen 1900-lukua.[27][28]

Kansainvälisesti katsottuna vapaaehtoista lapsettomuutta käsittelevää tutkimusta löytyy 1970-luvulta alkaen.[29]

Ensimmäinen vapaaehtoisesti lapsettomien järjestö, National Organization for Non-Parents, perustettiin vuonna 1972 Yhdysvalloissa. Järjestön perustajina olivat aktivistit Ellen Peck ja Shirley Radl. Peck oli julkaissut vuonna 1971 kirjan "Baby Trap", joka toimi ponnahduslautana järjestön perustamiselle. Järjestön tarkoituksena oli edistää lapsivapaata elämäntapaa sosiaalisesti arvostettavana valintana ja vastuullisena lisääntymispäätöksenä. Järjestö kritisoi natalismia ja piti sitä ((Yksilönvapaus|yksilönvapauksia]] rajoittavana ideologiana. Aluksi järjestön jäsenkuntaan kuului enimmäkseen naisia, mutta miesten määrä alkoi nopeasti kasvaa. Järjestöön kuului myös lapsen saaneita. Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa vaikutti myös Zero Population Growth -järjestö (vaihtoi myöhemmin nimeksi Population Connection). Vuonna 1982 järjestö lakkautettiin. Lopettamishetkellä järjestöllä oli yli 2000 jäsentä sekä 61 paikallisjärjestöä ulkomailla. Varhaiset lapsivapaan elämäntavan kirjoitukset saivat enemmän vaikutteita seksuaalisesta vallankumouksesta kuin feminismistä.[30][31]

Vapaaehtoinen lapsettomuus ihmisoikeutena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1975 Yhdistyneet Kansakunnat vahvisti päätöslauselmassaan, että oikeus olla lisääntymättä on ihmisoikeus.[32]

Every couple and every individual has the right to decide freely and responsibly whether or not to have children as well as to determine their number and spacing, and to have information, education and means to do so.[32]

Oikeus päättää lasten lukumäärästä on tunnustettu myös YK:n yleissopimuksessa vuonna 1979 (Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus), johon Suomi on myös sitoutunut.[33]

YK vahvisti vuonna 2012 Kairon väestö- ja kehityskonferenssin (1994) sitoumukset, jotka koskivat muun muassa lisääntymisoikeuksia.[34] Asiakirjan mukaan valtioiden perhepolitiikan tulee perustua periaatteeseen, että ihmiset saavat itse vapaaehtoisesti valita lapsiluvun.[35]

Naisten asemaa käsittelevässä maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytty Pekingin julistus ja toimintaohjelma sisältävät maininnan lisääntymisoikeudesta.[36] Kokoukseen osallistui edustajia 189 maasta ja asiakirjat hyväksyttiin yksimielisesti.[37]

Suvunjatkamisoikeudet (reproductive rights) sisältävät edellä esitetyn määritelmän mukaisesti tiettyjä ihmisoikeuksia, jotka on jo tunnustettu kansallisessa lainsäädännössä, kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa ja muissa yksimielisesti hyväksytyissä asiakirjoissa. Nämä oikeudet pohjautuvat siihen, että tunnustetaan kaikkien pariskuntien ja yksilöiden perusoikeus päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa lukumäärästä ja siitä, milloin ja millaisin välein he ne hankkivat, sekä oikeus saada tietoa ja keinoja päätöksensä toteuttamiseksi sekä oikeus parhaaseen mahdolliseen seksuaaliterveyteen. Ihmisoikeusasiakirjojen mukaan tämä sisältää myös oikeuden päättää suvunjatkamisesta joutumatta syrjinnän, pakkokeinojen tai väkivallan uhreiksi.[36]

Euroopan Unioni on sitoutunut lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolustamiseen. EU:n Gender Action Plan III -asiakirjassa todetaan, että jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omasta seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä.[38]

Vuoden 2021 valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Suomen tavoitteena on toimia siten, että lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutumiselle saadaan mahdollisimman vahva kansainvälinen tuki.[39]

Vapaaehtoisen lapsettomuuden yleisyys joissakin maissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsettomuus (vapaaehtoinen tai tahaton) on ollut pitkään kasvussa Suomessa, ja trendi näyttää kiihtyvän entisestään.[40] Vuoden 2022 Väestöliiton perhebarometrin mukaan nollaa lasta piti ihanteena 17 prosenttia vastanneista.[41] Vuoden 2018 perhebarometrissä nollaa lasta ihanteinaan pitävien luku oli 12,3 prosenttia.[42] Saman tutkimuksen mukaan 20-29-vuotiaista lapsettomista 24 prosenttia piti ihanteenaan nollaa lasta.[42] Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan luku oli 14 prosenttia 20–34-vuotiaista.[43] Vuonna 2014 Väestöliiton mukaan vapaaehtoisesti lapsettomina itseään pitää noin 3–5 prosenttia suomalaisista, miehistä hiukan useampi kuin naisista.[44][5] Vapaaehtoinen lapsettomuus on yleisempää ei-parisuhteessa elävien keskuudessa, mutta parisuhteessa elävistä kahdeksan prosenttia ei aio tehdä lapsia.[6]

Vapaaehtoinen lapsettomuus on yleisempää kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla.[45]

Alankomaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapset rajoittavat vapautta
  
 54 %
Lasten kasvattaminen vie liikaa aikaa ja energiaa
  
 35 %
Kumppani ei halunnut lasta
  
 28 %
Vaikea yhdistää työtä ja lapsia
  
 26 %
Ei tarvetta / sopimaton rooliin
  
 23 %
Terveys ei mahdollista lasten hankkimista
  
 18 %
Lapset maksavat liikaa
  
 7 %
Hankalaa saada lastenhoitajaa
  
 5 %
Alankomaalaisten naisten syyt olla hankkimatta lapsia, 2004

Vuonna 2004 lapsettomista alankomaalaisista naisista 60 % kertoi olevansa vapaaehtoisesti lapsettomia.[46]

Yhdysvallat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2024 Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan 47 prosenttia 18-49 vuotiaista lapsivapaista "ei ollenkaan halua" tai "ei kovin todennäköisesti halua" hankkia lapsia jonain päivänä, mikä on 10 prosenttiyksikön kasvu vuoden 2018 kyselyn tuloksiin.[47]

Michiganin osavaltionyliopistossa vapaaehtoista lapsettomuutta tutkineiden Zachary Nealin ja Jennifer Waitling Nealin mukaan vapaaehtoinen lapsettomuus on luultua yleisempää. Tutkijoiden mukaan tutkimustuloksia on aiemmin vääristänyt se, että vapaaehtoista lapsettomuutta ei tutkita koko väestön tasolla, vaan ainoastaan tietyissä ikäryhmissä. Tutkijoiden mukaan kyselytutkimusten ongelmana on, että ihmiset saattavat salata lapsettomuuden oikean syyn, koska he kokevat painetta kulttuurin tai perheen suunnalta. Sen vuoksi ihmiset saattavat kertoa lapsettomuuden syyksi terveydellisen syyn, vaikka se ei olisi oikea syy.[48]

Muita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa haastateltiin 191 ruotsalaista miestä, jotka olivat iältään 20-50 -vuotiaita. Heistä 20,4 prosentilla ei ollut lapsia eivätkä he halunneet lapsia tulevaisuudessa. Halukkuudella saada enemmän lapsia ei ollut yhteyttä koulutustasoon, syntymämaahan, seksuaaliseen suuntautumiseen eikä parisuhteen asemaan.[49]
  • Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 20-30 -vuotiaista naisista 26 % ei halunnut saada lapsia.[50]
  • 25-35 -vuotiaista belgialaisista naisista 11 % ja belgialaisista miehistä 16 % oli vapaaehtoisesti lapsettomia vuonna 2020.[51]
  • Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan Sveitsissä 20-29 -vuotiaissa 8 % miehistä ja 9,7 % naisista ei halunnut lapsia. 30-39 -vuotiaissa lapsia ei halunnut 17,4 % miehistä ja 26,4 % naisista. 40-49 -vuotiaissa lapsia ei halunnut 68,6 % miehistä ja 88,5 % naisista.[52]
  • Vuonna 2023 Kanadan tilastokeskus julkisti tiedon, että 15-49 -vuotiaista kanadalaisista 34 % ei halunnut saada lapsia.[53]
  • Japanissa vuonna 2023 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 18-29 -vuotiaista ei-parisuhteessa olevista japanilaisista 55,2 % ei halunnut saada lapsia.[54]
  • Yli 60 prosenttia 25-45 -vuotiaista eteläkorealaisista työssäkäyvistä naisista ei suunnittele saavansa lapsia, vaikkakin pitää ideaalina saada ainakin kaksi lasta.[55]

Vapaaehtoisen lapsettomuuden syitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoinen lapsettomuus on monipuolinen ilmiö ja päätöksen teon taustalla olevien tekijöiden kirjo on laaja.[56][57] Osa vapaaehtoisesti lapsettomista tietää varmaksi, ettei koskaan tule haluamaan lasta jo lapsuudestaan tai nuoruudestaan saakka.[2][58]

Vapaaehtoisesti lapsettomien on havaittu perustelevan lapsettomuuden valintaansa kahdesta näkökulmasta: joko lapsettomuus nähtiin vetovoimaisena tai äitiys luotaantyöntävänä.[59]

Vapaaehtoisen lapsettomuuden eräitä perusteluita Agrillon & Nelinin katsauksen (2008) mukaan[60]
Perustelu Tutkimuksen tiedot
Vapaus lastenhoidon vastuusta, itsensä toteuttaminen, helpompi liikkuminen Houseknecht 1987, katsaus 29:sta eri tutkimuksesta[61]
Enemmän vapaa-aikaa ja resursseja käytössä May 1995[62]
Epäitsekkäät, kollektiiviset motiivit: huoli väestönkasvusta, epäilykset omista kyvyistä vanhempana, huoli lapsista jne. Houseknecht 1987[61]
Raskauteen ja synnytykseen liittyvät pelot Hird & Abshoff 2000[63]
Kulttuuri tukee naisten mahdollisuuksia eri rooleihin ja itsensä toteuttamiseen ISTAT Survey of Family and Social Subjects (2003)[64]

Elämäntapa ja maailmankatsomus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoinen lapsettomuus voi kuulua individualistiseen elämäntapaan. Henkilökohtainen vapaus ja itsenäisyys koetaan tärkeiksi, eikä vapaaehtoisesti lapseton välttämättä koe tarvitsevansa lasta tullakseen onnelliseksi. Osa vapaaehtoisesti lapsettomista kokee tarvitsevansa paljon omaa aikaa, rauhaa, hiljaisuutta ja viihtyvänsä paremmin itsekseen, mutta toiset haluavat matkustaa ja katsovat, että lapsi estäisi sen.[65]

Vapaaehtoisesti lapseton voi kokea lapsiperhe-elämän vastenmieliseksi.[66] Osa voi kokea ajatuksen lapsen hoidosta liian raskaaksi.[67][68] Hän voi kokea tiedossaan olevien perheellisten parisuhteet onnettomiksi ja kammoksua lapsiin liittyviä huolen tunteita.[66]

Vapaaehtoisen lapsettomuuden taustalla ei yleensä ole lapsiin kohdistuva viha, vaan monet ovat tekemisissä lasten kanssa joko työn, sukulaisten tai ystävien perheen kautta.[69][70] Vapaaehtoisesti lapseton voi kokea lapsen enemmänkin uhkana sekä rajoitteena elämälleen, ja erityisesti naiset voivat kokea lapsen uhkaksi identiteetilleen; miehet taas ajattelevat lapsen olevan taakka, joka pitää elättää ja joka sitouttaa kielteisessä mielessä kotiin.[71] Osa sanoo syyksi sen, etteivät ole keksineet syytä sille miksi lapsia kannattaisi hankkia.[72] Ihminen voi katsoa, ettei itse sovi vanhemmaksi.[73]

Vapaaehtoisesti lapseton voi myös katsoa lisääntymisen olevan itsekästä, ja he voivat kokea vanhemmuuden sosiaalisesti ja emotionaalisesti rajoittavana tekijänä.[73]

Vapaaehtoisesti lapseton voi kokea niin sanotun vauvakuumeen täysin itselleen vieraaksi asiaksi.[58] Vapaaehtoisesti lapseton ei välttämättä koe minkäänlaista hoivaviettiä vauvoja ja lapsia kohtaan, eikä pidä niitä söpöinä.[74][75] Osa vapaaehtoisesti lapsettomista suuntaa hoivaviettinsä lemmikkeihin ja monet ovatkin eläinrakkaita.[76]

Talous ja työelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valintaan voi vaikuttaa työttömyys tai sen uhka.[77] Urasuuntautuminen voi olla yksi syy.[78] Merkityksellistä saattaa olla myös henkilön matala koulutustaso tai huono palkka.[79] Suomessa vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan yhden lapsen kasvattamisen täysi-ikäiseksi maksaa 130 000 euroa. Vuonna 2007 kustannus oli 105 600 euroa.[80] Yhdysvalloissa vuonna 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan yhden lapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi maksaa 312 202 dollaria. Vuonna 2015 hinta oli 233 610 dollaria.[81] Osa nuorista aikuisista voi kokea, ettei ole valmis vanhemmuuteen vaikka omistusasunto, vakituinen työ ja parisuhde olisikin.[73] Yhdysvalloissa vuonna 2005 julkaistun haastattelututkimuksen mukaan miehet mainitsivat naisia useammin lapsettomuuden syyksi myös lasten hankkimisen vaatimat taloudelliset ja muut uhraukset.[82] Vanhemmat usein jatkavat taloudellista tukeaan myös täysi-ikäisille lapsilleen; Pew Research Center uutisoi vuonna 2024, että 18-34 -vuotiaista yhdysvaltalaisista 55 % on joko täysin tai osin taloudellisesti riippuvainen vanhemmistaan.[83] Yhdysvalloissa noin joka kolmas 18-34 -vuotias asuu vanhempiensa luona.[84]

Terveys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita syitä lapsettomuuteen voivat olla perinnölliset terveysongelmat.[85] Feminististen näkemysten on todettu laskevan syntyvyyttä.[86] Vastenmielisyyden tunne lapsia kohtaan ja raskauden pelko voivat olla syynä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen.[87]

Michiganin osavaltionyliopiston apulaisprofessori Zachary Nealin mukaan abortin ja ehkäisyn saamisen rajoittaminen voivat vaikuttaa kielteisesti ihmisten halukkuuteen hankkia lapsia.[88]

Ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihminen voi valita lapsettomuuden esimerkiksi, koska ei tahdo parisuhdetta, lasta, ekologisista syistä, tai koska vastustaa ydinperhemallia.[89][90] Kun kyseessä on ekologiset syyt, syitä voivat olla epävarmuus tulevasta tuhoutuvan maapallon uhkakuvien edessä.[91] Vapaaehtoista lapsettomuutta voidaan perustella ympäristön hyvinvoinnilla ja yhteisen hyvän ajamisella.[92] Ekologisten syitten kohdalla kyse voi olla myös vetoaminen ihmisen ja muun luonnon väliseen epätasapainoiseen suhteeseen.[93]

Lundin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa vuodelta 2017 todetaan lapsen tekemättä jättämisen olevan merkittävin yksilötason ekoteko erityisesti suuren hiilijalanjäljen maissa.[85][94][95]

Hiilijalanjäljet vertailussa. Merkittävin hiilijalanjäljen pienentäminen tapahtuu hankkimalla yhden lapsen vähemmän.[96]

Aiemmin koettu trauma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuudessa koettu perheväkivalta voi olla myös yksi syy.[97][98] Koulukiusaaminen voi myös vaikuttaa.[70] Taustalla voi myös olla joutuminen uskonnon uhriksi.[75]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoisesti lapsettoman oma uskonnollisuus voi olla vähäinen.[99] Joissain tapauksissa kyse on kuitenkin vahvasta uskonnollisuudesta, jolle omistaudutaan uskonnollisesti suuntautuneen työn kautta ja vahvistusta lapsettomuuteen haetaan uskonnollisista teksteistä.[100]

Vapaaehtoisen lapsettomuuden syyt Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vapaaehtoista lapsettomuutta on tutkittu vähän.[101] Tutkimuksessa on yleensä kiinnitetty huomiota vain joihinkin vapaaehtoisen lapsettomuuden puoliin, ja se on keskittynyt suurimmalta osin lääketieteeseen, jossa lapsettomuus on perinteisesti nähty vain hoitoa vaativana ongelmana.[101]

Väestöliiton tutkimuksen mukaan vapaaehtoiseen lapsettomuuteen vaikuttavat sopivan kumppanin puute, epävarmuus tulevaisuudesta ja pitkät opiskeluajat.[102] Useiden tutkijoiden ja myös Väestöliiton kanta on se, että valtio ei voi eikä sen pidä puuttua ihmisten perhesuunnitelmiin.[103] Väestöliitosta on arveltu, että ympäristösyyt toimivat ikään kuin hyvänä selityksenä vapaaehtoiselle lapsettomuudelle.[104]

Vuonna 2018 Ilta-Sanomat toteutti verkkokyselyn, jossa kysyttiin suurinta syytä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Kyselyyn vastasi 15 325 vastaajaa. Vastaukset olivat suuruusjärjestyksessä seuraavat:[105]

  1. En halua lasta ollenkaan (21,8 %)
  2. En halua lasta taloudellisen tilanteen takia (20,3 %)
  3. Muu syy (18,9 %)
  4. Minulla ei ole parisuhdetta (15,8 %)
  5. En halua lasta opiskelujen takia (10,5 %)
  6. En halua lasta työuran takia (7,0 %)
  7. En voi saada biologisista / terveydellisistä syistä (4,4 %)
  8. En halua lasta nykyisessä parisuhteessani (1,3 %)

Vapaaehtoisesti lapsettomien piirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkittaessa vapaaehtoisesti lapsettomien persoonallisuutta, he saivat sovinnollisuudessa ja ulospäinsuuntautuneisuudessa matalammat pisteet kuin ne, jotka halusivat tai joilla oli jo lapsia. Itsenäisyyden piirteissä vapaaehtoisesti lapsettomat saivat korkeammat pisteet kuin vertailuryhmä. Vapaaehtoista lapsettomuutta on perusteltu persoonallisuuden piirteillä, kuten ahdistuneisuudella, introversiolla, herkkyydellä ja perfektionismilla sekä kärsimättömyydellä, joita ei ole pidetty vanhemmille sopivina piirteinä.[106] Myös vapaaehtoisesti lapsettomat itse ovat perustelleet valintaansa persoonallisuuden piirteillä, joihin ovat laskeneet itsekeskeisyyden, älykkyyden, nautinnonhaluisuuden ja mukavuudenhalun.[107]

Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat tavallista useammin perheen esikoisia tai ainoita lapsia.[108]

Norjalaistutkimus vuodelta 2012 toteaa, että lapseton on usein varsin onnellinen yksilö.[109][110] Myös vuonna 2023 julkaistu systemaattinen katsaus aiempiin tutkimuksiin totesi, että lapsivapaalla elämäntavalla on positiivinen yhteys elämän tyytyväisyyteen.[111] Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan naimattomat lapsivapaat naiset ovat äitejä onnellisempia ja terveempiä.[112]

Mielenterveysongelmien ei ole todettu tanskalaisessa tutkimuksessa vuonna 2012 olevan sen yleisempiä lapsettomilla kuin lapsen saaneillakaan, mutta lapsettomuuden on todettu lisäävän kuolleisuutta.[113]

Yhdysvalloissa Michiganin osavaltionyliopiston tutkijoiden mukaan iäkkäät lapsivapaat aikuiset katuvat vähemmän elämänvalintojaan verrattuna lapsia hankkineisiin aikuisiin.[114]

Ulkomaisissa tutkimuksissa korkean koulutuksen ja lapsettomuuden välillä on todettu olevan yhteys.[115] Psykologi Satoshi Kanazawa London School of Economicsista esitti vuonna 2013, että vähäinen äidinvaisto on yhteydessä korkeaan älykkyysosamäärään.[103]

Saksassa vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että keski-ikäisillä lapsettomilla on enemmän ystäviä, kuin samanikäisillä lapsia saaneilla henkilöillä ja lapsettomien ystävyyssuhteet myös säilyvät paremmin iän karttuessa.[116] Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan äideillä on vähemmän varallisuutta kuin lapsivapailla naisilla.[117]

Suomalaisessa aikuisuutta koskeneessa tutkimuksessa vapaaehtoista lapsettomuutta on hiukan käsitelty yhtenä aikuisuuden piirteenä vuonna 2015.[118] Tutkimuksen mukaan vapaaehtoisesti lapsettomien ja lapsen tehneiden arvomaailmalla ei ole juurikaan eroa ja ajatus vapaaehtoisesti lapsettomasta itsekkäänä uraohjuksena on myytti.[119] Suomalaisten tutkimusten mukaan lapsettomuuden on todettu olevan yleisempää pienituloisten keskuudessa.[120]

Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat usein arvomaailmaltaan liberaaleja ja pitävät ympäristö- sekä eläinoikeusasioita tärkeinä.[121]

Eräät vapaaehtoisesti lapsettomat voivat kokea, että vapaaehtoisesta lapsettomuudesta kertominen ääneen muistuttaa kaapista ulos tulemista.[122]

Ehkäisy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoisesti lapsettoman tiedot ehkäisystä ovat usein hyvät.[99] Osa vapaaehtoisesti lapsettomista on kokenut abortin, osa suhtautuu aborttiin kielteisesti uskonnollisin perustein, ja osalle abortin tekeminen olisi itsestäänselvyys, mikäli tulisi raskaaksi.[123]

Sterilisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sterilointi (kirurginen toimenpide)

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista hankkii sterilisaation. Vapaaehtoisesti lapsettomien syyt sterilisaation hankintaan ovat yleensä vahva sitoutuminen päätökseen tai tunteeseen, että henkilö ei tule haluamaan lapsia.[124] Sterilisaatio voidaan nähdä ratkaisuna vuosia jatkuneeseen ja elämänlaatua heikentäneeseen raskauden pelkoon.[125] Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat tuoneet esille, että sterilisaatio voidaan nähdä kansanterveydellisenä kysymyksenä, jolla parannetaan ihmisten elämänlaatua.[126] Osa kokee sterilisaation myös eräänlaisena kehoa korjaavana toimenpiteenä, jota vertaa sukupuolen korjaamiseen.[127] Syynä saattaa olla myös uskonnollinen vakaumus.[125]

Suomessa ikäraja on kolmekymmentä vuotta, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa se on 25 vuotta, paitsi Tanskassa voi saada sterilisaation 18-24-vuotiaana kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen.[128] [129] Vapaaehtoisesti lapsettomat katsovat Suomen lainsäädännön sterilisaatiota kohtaan olevan vanhanaikaista ja itsemääräämisoikeutta rajoittavaa.[130] Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat kokeneet vaikeuksia saada lähetettä sterilisaatioon lääkärin haluttomuudesta johtuen.[126][131]

Tasa-arvokysymykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunta kannustaa lasten tekoon erilaisin poliittisin tukitoimin ja samalla normalisoi lapsiperheen yhteiskunnan perusyksikkönä, jolloin vapaaehtoisesti lapsettomatkin osallistuvat tukitoimiin verovaroin.[132]

Journalisti ja kirjailija Elinor Burkett on kritisoinut Yhdysvalloissa harjoitettua "perheystävällistä politiikkaa" ja todennut, että se on syrjivää ja naisvastaista. Burkettin mukaan "perheystävällisellä politiikalla" vanhemmuuden velvollisuudet ulkoistetaan muille ihmisille, vaikka vastuu olisi vanhemmilla. Burkettin mukaan epäoikeudenmukaisia tukia ovat esimerkiksi vain lapsiperheille suunnatut rahalliset tuet, eläke-etuudet, verotuskäytännöt ja palkattomat vapaat. Burkett kritisoi myös työnantajia siitä, että työnantajat suosivat työvuoroissa lapsiperheellisiä, ja huonommat työvuorot määrätään lapsivapaille työntekijöille.[133]

Myös rakennuspolitiikan kohdalla on nähty ongelmia, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että perheasuntoja väitetään rakennettavan liikaa.[44][134]

Asenteista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asenteet vapaaehtoiseen lapsettomuuteen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten hankinta näyttäytyy useimmille ihmisille asiana, jota ei edes osata kyseenalaistaa ja tämän vuoksi lapsettomaksi jäämistä ei edes ymmärretä ajatella vaihtoehtona. Tästä johtuu, että vapaaehtoinen lapsettomuus aiheuttaa toistuvasti ihmettelyä: muut voivat stigmatisoida vapaaehtoisen lapsettomuuden, sillä tätä valintaa ei pidetä sosiaalisen normin mukaisena.[135]

Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat kohdanneet vähättelyä elämäntapansa vuoksi. Yleensä se on ilmennyt siinä, että heidän oletetaan muuttavan mielensä.[44] Usein viitataan siihen, että sopivan puolison löytyessä voi muuttua mieli myös lastenteon suhteen.[136]

Vapaaehtoisesti lapsettomat joutuvat muita useammin perustelemaan omaa valintaansa.[89] Vapaaehtoisen lapsettomuuden on katsottu olevan enemmän naisia koskeva kysymys, koska äitiys ja naiseus liitetään mielikuvissa voimakkaasti toisiinsa.[137] Vapaaehtoisesti lapsettomien naiseus on kiistetty ja on syytetty, että he eivät ole oikeita naisia.[136] Vapaaehtoisesti lapseton nainen saa usein osakseen enemmän vihaa, kuin vapaaehtoisesti lapseton mies.[138] Vapaaehtoisesti lapsettomat joutuvat joskus myös häirinnän, syyllistämisen, painostuksen ja vihapuheen kohteeksi.[89][4] Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vuonna 2017 vapaaehtoisen lapsettomuuden on todettu herättävän amerikkalaisissa voimakkaita ennakkoluuloja.[139][140]

Vapaaehtoinen lapsettomuus voi vaikeuttaa parisuhteen muodostamista.[141] Vapaaehtoinen lapsettomuus voi johtaa etääntymiseen sukulaisista, jos sukulaiset eivät ymmärrä ottaa valintaa tosissaan.[142] Joskus vanhemmat kuvittelevat tyttärensä lapsettomuuden johtuvan huonosta kasvatuksesta ja epäonnistumisestaan äitinä, mutta omien vanhempien suhtautuminen saattaa olla kuitenkin myönteisempää, kuin muiden sukulaisten.[143] Vapaaehtoinen lapsettomuus voi vaikeuttaa ystävyyssuhteita tai katkaista niitä.[144]

Yleisin vapaaehtoisesti lapsettomia vastaan esitetyn kritiikin sisältö on se, että he eivät tuota lisää veronmaksajia, heidän väitetään vihaavan lapsia ja olevan itsekkäitä.[4][145] Vapaaehtoista lapsettomuutta pidetään luonnottomuutena, tunteettomuutena, outona tai kypsymättömyytenä.[146] Heidän väitetään katuvan valintaansa myöhemmin.[147] Suhtautuminen on joissain tapauksissa ollut ihailevaa tai kadehtivaa silloin, kun vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on liitetty huolettomuus, ja päätös vapaaehtoisesta lapsettomuudesta hyväksytään herkemmin, jos vapaaehtoisesti lapsettoman katsotaan olevan hieman erilainen ihminen, jonka elämä on tavallisesta poikkeavampaa tai merkityksellisempää.[148] Suomessa yksittäiset poliitikot ovat satunnaisesti painostaneet ihmisiä lapsentekoon.[149] Heitä ovat olleet keskustan Matti Vanhanen, Eeva-Maria Maijala ja Liisa Hyssälä sekä SDP:n Antti Rinne.[79][150][151][152] Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat pitäneet lastentekoon kehottamista loukkaavana.[153][149]

Vapaaehtoisesti lapsettomia on leimattu myös mielenhäiriöisiksi.[154] Heitä on pidetty myös kylminä ja oletetaan, että he viettävät holtitonta bile-elämää.[155] Yleinen kysymys on myös se, kuka heitä hoitaa, kun he ovat vanhoja.[156][142] Vapaaehtoisesti lapsettoman syliin saatetaan nostaa väkisin lapsi, tai selityksiä lapsettomuuteen voidaan tivata aggressiivisesti.[157] Vapaaehtoisesti lapsettomien seksuaalisuudesta ja seksielämästä kysellään ja sitä arvostellaan.[155]

Vapaaehtoisesti lapsettomille tarjotaan erään mielipidekirjoittajan mielestä yhteiskunnan suunnalta vain kahta roolia, surijan ja itsekkään.[158] Sen on todettu ärsyttävän myös ihan tuntemattomia.[121]

Tutkimuksissä on havaittu, että vähemmän traditionaaliset, nuoret, työllistetyt, naiset, ja sinkut suvaitsevat paremmin vapaaehtoista lapsettomuutta kuin traditionaaliset, vanhukset, työttömät, miehet sekä pariskunnat.[159]

Toisaalta tutkimusten mukaan näyttää siltä, että suomalaiset suhtautuvat suvaitsevaisesti vapaaehtoiseen lapsettomuuteen.[160] Tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista hyväksyy vapaaehtoisen lapsettomuuden.[159] Kuitenkin noin 70 prosenttia pitää vapaaehtoisesti lapsettomien parien yleistymistä huonona asiana.[161]

Vuonna 2022 julkaistussa kielitieteellisessä väitöstutkimuksessa todetaan, että lisääntymisnormi näyttää olevan heikentymässä hitaasti ja yhteiskunnan vaikuttamismahdollisuudet siihen, hankitaanko lapsia vai ei, vaikuttavat pieniltä, koska syntyvyys nähdään henkilökohtaisena valintana, joka ratkaistaan kodeissa, eikä julkisilla foorumeilla.[162]

Asenteet työpaikoilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työpaikoilla suhtautuminen vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on usein myönteistä ja vapaaehtoisesti lapsettomia pidetään joustavina ja ahkerina työntekijöinä, jotka ovat vähän poissa.[163] Ongelmaksi on koettu, että joillakin työpaikoilla äidit ja isät saavat valita loma-aikansa ensin ja lapsettomia pyydetään jäämään ylitöihin.[155][141]Työnantajat ovat joissakin tapauksissa kyselleet mahdollisesta lastenteosta ja kun vastaus on ollut kielteinen, siihen on suhtauduttu epäuskoisesti.[164]

Työpaikan ilmapiiri voidaan kokea lapsettomia syrjiväksi erityisesti silloin, kun työpaikan enemmistöllä on lapsia. Tällöin työkaverit saattavat olla hyökkääviä, syyllistäviä tai ylenkatsovia lapsettomia kohtaan silloin, kun lapsettomuudessa on kyse vapaaehtoisuudesta. Lapsettomia on jätetty ulos kahvipöytäkeskusteluista, ja heistä on tuntunut siltä, ettei heitä oteta työyhteisöissä vakavasti.[165]

Päivähoitoalalla on esiintynyt suoranaista syrjintää työnantajan pitäessä saman koulutuksen omaavia perheellisiä työntekijöitä pätevämpinä kuin lapsettomia. Lastensuojelutyössä on tullut vastaan tilanteita, joissa perhe on kyseenalaistanut työntekijän ammattitaidon lapsettomuuden perusteella huostaanoton yhteydessä.[166] Lapsettomiin on kohdistunut syrjintää siltä osin, ettei aikataulutus jousta heidän vuokseen.[167]

Lääkäreiden asenteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkärit suhtautuvat joskus kielteisesti vapaaehtoisesti lapsettomien sterilisaatioaikeisiin.[168] Joissain tapauksissa lääkäri on ollut asiaton tai kieltäytynyt kirjoittamasta lähetettä.[169]

Jotkut lääkärit ovat vaatineet sterilisaatiota haluavalta naiselta aviomiehen suostumusta toimenpiteeseen, joskus jopa kirjallisena. Toisinaan siviilisäädylläkään ei ole ollut lääkäreille niin väliä, vaan lääkärit ovat vaatineet miehen suostumusta silloinkin, kun kyseessä ei ole ollut aviopuolisot, vaikka laissa puhutaan nimenomaan aviopuolisoista.[169] Yhteiskunnallinen näkemys naisten luontaisesta taipumuksesta äitiyteen on muotoutunut pitkälti lääketieteellisten käsitysten pohjalta.[170]

Osa lääkäreistä nostaisi 30 vuoden ikärajaa ylemmäksi ja vetoaa vaatimuksessaan katumisriskiin.[2] Jotkut lääkärit vastustavat sterilisaatiolain ikärajan laskua.[171] Toisinaan lääkäri ainoastaan kysyy, että ymmärtääkö potilas toimenpiteen lopullisuuden.[172]

Vapaaehtoisesti lapsettomien kohtaamisesta ei ole tehty selkeitä linjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Tällöin kohtaaminen jää työntekijän henkilökohtaisen suhtautumisen varaan.[173]

Kansainväliset asenteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisääntyminen määrittyy monissa kulttuureissa naisen kunniaksi ja velvollisuudeksi. Esimerkiksi kehitysmaissa naisen asema on niin heikko, että mahdollisuutta lapsettomuuteen ei oikeastaan edes ole.[174]

Suhtautumisen vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on todettu olevan myönteisintä Skandinaviassa sekä Länsi-Euroopassa, mutta kielteisintä se on Itä-Euroopassa.[175] EU-maissa keskimäärin neljä prosenttia miehistä ja kolme prosenttia naisista piti lapsettomuutta ihanteenaan.[176] Vapaaehtoinen lapsettomuus on melko harvinaista ympäri Eurooppaa, mutta maakohtaisia erojakin löytyy. Itä-Euroopan maista Bulgariassa, Latviassa ja Liettuassa vapaaehtoinen lapsettomuus näyttää olevan hyvin harvinainen ilmiö, sillä sen esiintyvyys on 18-40-vuotiaiden keskuudessa noin yhden prosentin luokkaa.[177]

Britanniassa syntyi pääministerikilpailun loppuvaiheilla poliittinen kohu pääministeri Theresa Mayn lapsettomuudesta.[158] Virossa lasten hankintaan kannustetaan valtion perhepolitiikalla, ja perinteisiä sukupuolirooleja pidetään arvossa. Lasten hankkimattomuutta paheksutaan.[178] Alankomaalaisen tutkimuksen mukaan 1960-luvulta 1990-luvulle vapaaehtoisen lapsettomuuden hyväksyntä nousi Hollannissa 20 prosentista 90 prosenttiin.[179] Kiinassa vapaaehtoinen lapsettomuus on harvinaista ja perheen ydin muodostuu lapsista.[180]

Kesäkuussa 2024 uutisoitiin, että Venäjä valmistautuu julistamaan vapaaehtoisen lapsettomuuden "ääri-ideologiaksi".[181] Maassa tehtiin jo vuotta aikaisemmin lakialoite, jonka nojalla vapaaehtoisesta lapsettomuudesta puhuminen alaikäisten kuullen kiellettiin.[182]

Vuonna 2024 Yhdysvalloissa republikaanien varapresidenttiehdokas J. D. Vance sai laajasti julkisuutta kritisoituaan lapsettomia naisia.[183]

Vapaaehtoisesti lapsettomien oma asennoituminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoisesti lapsettomat kokevat ympäristön asenteet ja toistuvat kyselyt lapsista usein kielteisesti. Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat usein väsyneitä toistuviin kyselyihin, joutumiseensa selittelemään valintaansa, kyllästyneitä lapsenteon luonnollistamiseen ja siihen, että joutuivat jatkuvasti painottamaan päätöksensä pysyvyyttä. He kokevat kyselyt valintojensa väheksymisenä ja aliarvioimisena.[184][132]

Vapaaehtoisesti lapsettomilla itsellään on todettu olevan kaksi strategiaa selviytyä ihmisten suhtautumisesta johtuvista tilanteista, jotka ovat erilaisuuden kieltäminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Erilaisuutensa kieltäjät voivat lykätä lastenhankintaa antaen toisten kuvitella, että he joskus hankkivat lapsia. He voivat myös kieltää ympäristöstä heijastuvat syytökset itsekkyydestä ja siitä, että he eivät pidä lapsista. Erilaisuutensa hyväksyjät taas näkevät oman erilaisuutensa etuna suhteessa niihin, joilla on lapsia. Lastenhankinta voi heidän näkemyksensä mukaan näyttäytyä alistumisena sosiaalisille normeille. He saattavat myös pitää vanhempia onnettomina ja ajatella heidän kielteisen suhtautumisen vapaaehtoista lapsettomuutta kohtaan johtuvan kateudesta.[185]

Heillä on todettu myös kolme strategiaa, joilla he ylläpitävät myönteistä identiteettiä: stigmojen vastustus, minimointi ja välttely. Vastustus viittaa vapaaehtoisesti lapsettoman statuksen esittämisen ihailtavana, minimointi viittaa selityksiin, joilla kavennetaan poikkeamista ja välttely ilmenee selittelyä vaativien tilanteiden karttamisena.[186]

Asenteet synnytykseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuolesta riippumatta vapaaehtoisesti lapsettomat voivat nähdä synnytyksen hyvin negatiivisena asiana. Molemmat sukupuolet käyttävät siitä sanaa kivulias ja vaarallinen sekä likainen ja sotkuinen. Miehet voivat nähdä sen luonnollisena tapahtumana, mutta naisten mielestä synnytyksellä ei välttämättä ole mitään tekemistä luonnon kanssa. Kumpaankin sukupuoleen vaikutti se, että he olivat kuulleet vastentahtoisesti kauhutarinoita synnytyksestä lähipiiriltään.[187]

Miehet osaavat asennoitua myös vanhemman asemaan, jolloin synnytys näyttäytyy positiivisena. Naiset näkevät synnytyksen enemmän oman ruumiillisuutensa näkökulmasta, muiden ihmisten synnytysten sijaan. Miehille synnytys on etäisempi tapahtuma, koska he eivät voi sitä itse suorittaa.[188]

Median vaikutus asenteisiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoinen lapsettomuus on saanut mediassa näkyvyyttä, mutta media välittää perhe-elämästä edelleenkin kuvaa sosiaalisena normina. Media on keskittynyt tuomaan vapaaehtoista lapsettomuutta esiin erilaisuutena sen sijaan, että se nähtäisiin vain yhtenä ihmisen ominaisuutena. TV-sarjoissa ja elokuvissa nähdään usein juoni, jossa nuoren naisen on mahdollista poiketa yhteiskunnan normeista, kunhan hän lopulta palaa valtavirtaan eli menee naimisiin ja saa lapsia.[189]

Paine lasten tekoon on suurempi median ja yhteiskunnan, kuin oman perheen puolelta.[190] Journalismi, jossa ollaan huolissaan syntyvyyden laskusta ja kansantaloudesta, on ollut nousussa.[190] Kärjistämällä saa vetäviä otsikoita, mutta samalla sen on todettu lisäävän syyttelyä lapsettomia kohtaan.[191]

Tutkimusten perusteella erilaiset mediat vaikuttavat tuovan vapaaehtoisen lapsettomuuden esiin ristiriitaisin tavoin. Toisaalta vapaaehtoisesti lapsettomien oma ääni pääsee kuuluviin ja he pääsevät kertomaan omista kokemuksistaan, mutta toisaalta vapaaehtoinen lapsettomuus näyttäytyy ongelmallisena ja vapaaehtoisesti lapsettomiin kohdistuva puhe on kriittistä sekä tuomitsevaa.[192] Yleisesti ottaen vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liittyvät julkaisut ovat usein epävirallista materiaalia, kuten blogeja tai tarinajournalismia.[193]

Median katsotaan kertovan yhä perinteisen ydinperheen ja kaikkivoipaisen superäidin tarinaa.[21] Se kertoo tarinaa naisista ja pariskunnista, kun taas miesten kokemus mediassa jää vähemmälle huomiolle.[194] Toisaalta pääosin vapaaehtoiseen lapsettomuuteen suhtaudutaan mediassa myönteisesti.[195]

Uskonnollisten yhteisöjen asenteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankelis-luterilaisen kirkon materiaalit eivät sisällä juuri mitään vapaaehtoisesta lapsettomuudesta, mikä on herättänyt myös kritiikkiä.[196]

Nuorisoliikkeiden asennoituminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen partio kehitti ympäristöpelin, jossa vapaaehtoinen lapsettomuus on yksi vaihtoehto.[197][198] Asiasta nousi kohu, koska sen koettiin kannustavan vapaaehtoiseen lapsettomuuteen.[197][198]

Yhteisöt ja järjestöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoisesti lapsettomien Reddit-yhteisö (r/childfree) on ollut yksi nopeimmin kasvavia yhteisöjä verkkopalvelussa.[199] Vuonna 2024 yhteisöön oli liittynyt 1,53 miljoonaa jäsentä.[200] Vuonna 2020 yhteisössä oli 760 000 jäsentä.[201]

Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoisesti lapsettomille on perustettu vuonna 2012 oma yhdistys, Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry.[202]

Yhdistyksen tarkoituksena on antaa vertaistukea toisille veloille, lisätä julkista keskustelua asiasta, edistää vapaaehtoisesti lapsettomien asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja laajentaa käsitystä perinteisestä perhemallista.[202] Yhdistys haluaa tehdä asiastaan hyväksytyn ja julkisen, väheksymättä perinteisiä perhemalleja, vihaamatta tai arvostelematta ketään.[203][204]

Yhdistys on koettu vapaaehtoisesti lapsettomien keskuudessa tärkeäksi.[205] Yhdistyksen jäsenluku on kuitenkin aika pieni, sillä vapaaehtoisesti lapsettomat kokevat valintansa henkilökohtaiseksi eivätkä näe tarvetta järjestäytyä sen takia.[206]

Vuonna 2013 Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry vaati julkisessa kannanotossa steriloimislain ikärajan laskemista 25 vuoteen, kuten muissa Pohjoismaissa.[207] Steriloimislain muuttamisesta aloitettiin keväällä 2017 kansalaisaloite "Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta", jossa edustajina oli Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n jäseniä.[208] Kannatusilmoituksia kertyi vain 2 723 puolen vuoden aikana.[209]

Yhdistys ajaa lapsettomien etua asuntopolitiikassa.[103] Se on kiinnittänyt huomiota myös lapsettomien kohteluun sosiaaliturvan piirissä.[210] Vuonna 2021 yhdistys teetti yhdessä tahattomasti lapsettomien yhdistyksen, Simpukan, kanssa työelämäkyselyn, jonka tuloksien mukaan lapsettomia todellakin syrjitään työelämässä.[211]

Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry toteutti vuonna 2012 Tunti vanhukselle -kampanjan, joka sai jonkin verran huomiota mediassa.[212][156] Kampanjalla pyrittiin vähentämään vapaaehtoisesti lapsettomiin kohdistuvia ennakkoluuloja, mutta sillä haluttiin myös kannustaa viettämään aikaa yksinäisten vanhusten luona.[156][213]

Vuonna 2024 yhdistys kritisoi hallituksen kehysriihen linjausta, jonka mukaan sterilisaatioiden on tarkoitus poistua julkisen puolen terveyspalveluista vuodesta 2026 alkaen.[214]

Kansainvälinen vapaaehtoisesti lapsettomien päivä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälistä vapaaehtoisesti lapsettomien päivää (engl. International Childfree Day) vietetään vuosittain 1. elokuuta.[12] Päivänä nostetaan esille ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti päättäneet olla hankkimatta lapsia eli elävät lapsivapaata elämää.[13] Merkkipäivän tarkoituksena on myös lisätä tietoisuutta vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.

Yhdysvaltalainen National Organization for Non-Parents -järjestö juhlisti päivää ensimmäisen kerran 1. elokuuta 1973 nimellä Non-Parents Day.[13] Vuonna 2013 kirjailija Laura Carroll ehdotti merkkipäivän uudeksi nimeksi International Childfree Day.[12]

Slangi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoisesti lapsettomien yhteisöissä on syntynyt yhteisön sisäistä slangia.

  • Bingo. Bingolla tai bingottamisella tarkoitetaan, kun vapaaehtoisesti lapsettoman elämäntapaa kyseenalaistetaan vakiofraaseilla. Toistuviin kysymyksiin vastaaminen koetaan turhauttavana. Näiden kommenttien tarkoituksena on osoittaa, että lapsivapaa henkilö olisi väärässä tai viallinen. Nämä kommentit voidaan tulkita vähemmistöön kohdistuvaksi mikroaggressioksi, joka voi aiheuttaa vähemmistöstressiä.[7] Bingo-fraaseja ovat esimerkiksi "Kuka huolehtii sinusta vanhana?", "Vihaatko lapsia?", "Sinun mielesi vielä muuttuu!" ja "Biologinen kellosi tikittää!".[215][216][217]
  • Vela. Vapaaehtoisesti lapseton.[218]

Vaikutukset kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjaaja Maxine Trumpin dokumentissa To Kid or Not to Kid (2018) käsitellään naisten oikeutta olla hankkimatta lapsia.[219][220]

Näyttämötaiteessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukketeatteriesitys Sukupuuttoparatiisi sai ensi-iltansa 2021 Tehdas Teatterissa Turussa.[221]

Kuvataiteessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoista lapsettomuutta käsittelevän kuvallisen kulttuurin on todettu olevan pääosin sarjakuvaa.[222]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jouhkimo, Toni & Kokki, Ruut: Diskurssianalyysi vapaaehtoisesti lapsettomasta elämänpolitiikasta. (Sosiologian pro gradu, Jyväskylän yliopisto) Jyväskylä: Toni Jouhkimo & Ruut Kokki, 2000. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Huhtala, Taru: Vapaaehtoinen lapsettomuus sosiaalialalla työskentelevien naisten kokemana. (Sosiaalialan opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu) Tampere: Taru Huhtala, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Salo, Anne: Lapsettomuus naisen tietoisena valintana. (Yhteiskuntapolitiikan pro gradu, Jyväskylän yliopisto) Jyväskylä: Anne Salo, 2001. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Lemmettylä, Arja: Yhteiskunnallisten tekijöiden merkitys lasten hankinnassa. (Sosiaalipolitiikan pro gradu, Kuopion yliopisto) Kuopio: Arja Lemmettylä, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Uotila, Hannele: Vapaaehtoinen lapsettomuus- perinteet vastaan yksilöllistyminen. (Kasvatustieteen pro gradu, Jyväskylän yliopisto) Jyväskylä: Hannele Uotila, 1998. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Ervasti, Anniina: Vapaaehtoinen lapsettomuus ja sterilisaatio. (Sosiaalialan opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu) Anniina Ervasti, 2018. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Ykspetäjä-Remes, Terhi: Kirjoittaen kerrottu lapsettomuus. (Folkloristiikan pro gradu, Turun yliopisto) Turku: Terhi Ykspetäjä-Remes, 2017. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Kuivalainen, Laura: Kun haikaraa ei kutsuta kylään. (Sosiologian pro gradu, Jyväskylän yliopisto) Jyväskylä: Laura Kuivalainen, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Autio, Laura: ”Lasten tekeminen olisi vienyt minulta mahdollisuuden elää haluamaani elämää”: tarinoita vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. (Kasvatustieteen pro gradu, Jyväskylän yliopisto) Jyväskylä: Laura Autio, 2018. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Laakkonen, Erja: Aikuisuuden kulttuuriset kuvat: 25–35-vuotiaiden naisten haastattelupuheissa ja naistenlehtiteksteissä. (Publications of the University of Eastern Finland – Dissertations in Education, Humanities, and Theology – No 69) Joensuu: Erja Laakkonen, 2015. ISBN 978-952-61-1776-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Väkeväinen Nina. Lapseton mieli, lapseton ruumis. Etnologian maisterivaiheen työ, Jyväskylän yliopisto 2019 Teoksen verkkoversio
  • Kuhmonen, Kukkumäki ja Lappalainen. Lapsettomuuden vaikutuksia miehen elämään. Hoitoalan opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu 2019. Teoksen verkkoversio
  • Marsch Lotta. Ikääntyvät vapaaehtoisesti lapsettomat. Sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyö, Vaasan ammattikorkeakoulu 2020 Teoksen verkkoversio
  • Onnela Iines. Vapaaehtoinen lapsettomuus medissa, median kehysanalyysi Helsingin Sanomien kirjoituksista. Sosiaalialan pro gradu, Jyväskylän yliopisto 2020. Teoksen verkkoversio
  • Jämsä Katri. "Mää en ole koskaan halunnut lapsia. Vapaaehtoinen lapsettomuus miesten ja naisten kokemana. Pro gradu. Itä-Suomen yliopisto 2020. Teoksen verkkoversio
  • Löytty Vilma. Perheen perustaminen ja ilmastoahdistus. Taloussosiologian pro gradu, Turun yliopisto 2020. Teoksen verkkoversio
  • Marttinen Ninja. Vapaaehtoinen lapseton, miksi ihmeessä? Argumentaatioanalyysi. Maisterintutkielma, soveltuva kielentutkimus, Jyväskylän yliopisto 2020. Teoksen verkkoversio
  • Heiskanen Helmi. Tutkimus vapaaehtoisesti lapsettomien ympäristöperusteluista Chaïm Perelmanin argumentaatioteorian käsitteitä hyödyntäen. Pro gradu, kansainväliset suhteet. Lapin yliopisto 2021. Teoksen verkkoversio
  • Ronkainen Maria. Vapaaehtoinen lapsettomuus kuvallisessa ilmaisussa. Opinnäytetyö, kuvataide, Lapin ammattikorkeakoulu 2023. Teoksen verkkoversio

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ilonpilaaja. Ylioppilaslehti
  2. ↑ a b c Maria tiesi jo 10-vuotiaana, ettei halua lapsia Yle Uutiset. Viitattu 22.3.2017.
  3. ↑ a b Huhtala, 2015, s. 10
  4. ↑ a b c d Vapaaehtoisesti lapseton: "Minua on haukuttu itsekkääksi lehmäksi" Helsingin Uutiset. Viitattu 24.1.2017.
  5. ↑ a b Väestöliiton blogi
  6. ↑ a b Tiina Sormunen: ”Ei lapsielämää ole kaikille tarkoitettu” Karjalan Heili. Arkistoitu 23.5.2018. Viitattu 22.5.2018.
  7. ↑ a b Thornley, Davinia (toim.): ”2”, Childfree across the Disciplines: Academic and Activist Perspectives on Not Choosing Children, s. 33-51. Rutgers University Press, 2022.
  8. ↑ Bicharova, Maria & Lebedeva, Irena: Childfree communities and traditional families. The minority against the majority dialnet.unirioja.es. 2013. Viitattu 14.8.2024.
  9. ↑ Bicharova, Mariya et al.: Russian Childfree Community: Reality and Illusions pdf.sciencedirectassets.com. 15 - 18 June 2015. Viitattu 14.9.2024.
  10. ↑ Gerlach, Tanja: Navigating Childfreedom: Identity Disclosure, Communication Strategies and Adjustment in Childfree Individuals Queen's University Belfast. ”In a strongly pronatalist climate, however, as a minority group, childfree individuals may experience considerable stigma: They are viewed less positively than parents and subject to negative stereotypes about their personality and other traits, their psychological fulfilment, and future outcomes.” Viitattu 14.8.2024.
  11. ↑ Somers, Marsha: A Comparison of Voluntarily Childfree Adults and Parents. Journal of Marriage and Family, 1993-aug vol. 55 iss. 3.
  12. ↑ a b c International Childfree Day Childfree Media Ltd. Viitattu 25.8.2024. (englanniksi)
  13. ↑ a b c International Childfree Day 2023 Date: Know the Significance of the Day That Acknowledges Being Child-Free a Socially Acceptable Choice 1.8.2023. Latestly. Viitattu 25.8.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Brown, Vanessa: 47-year-old Tanya Williams reveals why she never wanted children News.com.au. 1.8.2018. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
  15. ↑ child-free Cambridge dictionary. Viitattu 8.8.2024.
  16. ↑ Whether you’re ‘childless’ or ‘childfree’, you shouldn’t have to talk about it The Guardian. Viitattu 8.8.2024.
  17. ↑ Childless or Childfree: Does the Label Matter? Psychology Today. Viitattu 8.8.2024.
  18. ↑ The adults celebrating child-free lives BBC. Viitattu 8.8.2024.
  19. ↑ Jämsä 2020, s. 23
  20. ↑ The Childfree Life Time. Viitattu 2.3.2014 2014. (englanniksi)
  21. ↑ a b "Synnyttäminen ei ole kansalaisvelvollisuus" – Tältä syntyvyyskeskustelu tuntuu lapsettomasta kolmekymppisestä naisesta Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.
  22. ↑ Kuivalainen, 2014, s. 5
  23. ↑ Agrillo, Christian & Nelini, Cristian: Childfree by choice: a review. Journal of Cultural Geography, 2008, 25. vsk, nro 3, s. 347. (englanniksi)
  24. ↑ Prevalence, age of decision, and interpersonal warmth judgements of childfree adults nature.com. Viitattu 8.8.2024.
  25. ↑ 'We’re DINKs. We get a full eight hours of sleep': Childless couples spark debate National Post. 7.12.2023. Viitattu 15.8.2024.
  26. ↑ This is what the average DINK (Double Income, No Kids) households do with their time SWNS Digital. 7.11.2017. Viitattu 15.8.2024.
  27. ↑ Carroll, Laura: The Childless and Childfree in History: An Interview with Historian Rachel Chrastil lauracarroll.com. Viitattu 14.8.2024.
  28. ↑ Chrastil, Rachel: ”1”, How to Be Childless: A History and Philosophy of Life Without ChildrenA History and Philosophy of Life Without Children, s. 19-35. Oxford University Press, 2020.
  29. ↑ Väkeväinen, s.3.
  30. ↑ Healey, Jenna: Rejecting Reproduction: The National Organization for Non-Parents and Childfree Activism in 1970s America. Journal of Women's History, Volume 28, Number 1, Spring 2016, s. 131-156. Johns Hopkins University Press.
  31. ↑ Down with Kids TIME. 3.7.1972. Arkistoitu 10.3.2007. Viitattu 14.8.2024.
  32. ↑ a b Declaration of Mexico on the Equality of Women and Their Contribution to Development and Peace (Periaate 12.) YK. Viitattu 8.8.2024.
  33. ↑ Asetus kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta (Artikla 16) Finlex. Viitattu 8.8.2024.
  34. ↑ YK vahvisti Kairon väestö- ja kehityskonferenssin sitoumukset Ulkoministeriö. Viitattu 8.8.2024.
  35. ↑ Programme of Action (s. 64) YK. Viitattu 8.8.2024.
  36. ↑ a b Pekingin julistus ja toimintaohjelma (Kohdat 95-96) um.fi. Viitattu 9.8.2024.
  37. ↑ Beijing Platform for Action - 25 years on European Parliament. Viitattu 9.8.2024.
  38. ↑ EU GENDER ACTION PLAN (GAP) III – AN AMBITIOUS AGENDA FOR GENDER EQUALITY AND WOMEN’S EMPOWERMENT IN EU EXTERNAL ACTION (s. 10) EU. Viitattu 8.8.2024.
  39. ↑ Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko (s. 52) Valtioneuvosto. Viitattu 8.8.2024.
  40. ↑ Lapsettomista suurin osa haluaisi tai olisi ihanteellisesti halunnut lapsia Väestöliitto. Viitattu 8.8.2024.
  41. ↑ Perhebarometri 2022 (s. 11 taulukko) Väestöliitto. Viitattu 8.8.2024.
  42. ↑ a b Touko 2018 Tietovuoto Väestöliitto. Arkistoitu 23.8.2019. Viitattu 23.8.2019.
  43. ↑ Kallunki, Elisa: Lapsiperhearki houkuttelee entistä harvempia 16.11.2015. Yle. Viitattu 16.11.2015.
  44. ↑ a b c Maria Petterson: "Näin meitä lapsettomia syrjitään" (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 13.2.2014. Arkistoitu 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  45. ↑ Vapaaehtoinen lapsettomuus yleistyy Suomessa Väestoliitto. Viitattu 27.11.2016.
  46. ↑ Childlessness and education level cbs.nl. 24.5.2004. Arkistoitu 12.6.2020. Viitattu 8.8.2024.
  47. ↑ The Experiences of U.S. Adults Who Don’t Have Children Pew Research Center. 25.7.2024. Viitattu 2.8.2024.
  48. ↑ Jennifer Watling Neal and Zachary Neal | Getting the Numbers Right: The Childfree Choice More... youtube.com. Viitattu 8.8.2024.
  49. ↑ A wonderful experience or a frightening commitment? An exploration of men's reasons to (not) have children National Library of Medicine. Viitattu 8.8.2024.
  50. ↑ Hamilton, Ben: A quarter of Danish women in their 20s could go childless in light of climate concerns CPH Post. 21.4.2023. Viitattu 15.8.2024.
  51. ↑ Zijn er nu meer mensen die geen kinderen willen dan vroeger? quest.nl. 20.3.2020. Arkistoitu 29.5.2020. Viitattu 8.8.2024.
  52. ↑ Rise of voluntary childlessness poses a demographic challenge in Switzerland Swissinfo.ch. Viitattu 14.8.2024.
  53. ↑ Family Matters: To have kids or not to have kids: That is the question! Statistics Canada. Viitattu 9.8.2024.
  54. ↑ Over Half of Single Young Japanese Not Looking to Have Children Nippon.com. Viitattu 14.8.2024.
  55. ↑ Some 6 out of 10 working Korean women choose to be child-free The Korea Economic Daily. Viitattu 11.8.2024.
  56. ↑ ”Et tiedä rakkaudesta mitään ennen lapsia” - vapaaehtoisesti lapseton kuulee karuja kommentteja iltalehti.fi. Viitattu 13.10.2018.
  57. ↑ Huhtala, 2015, s. 12
  58. ↑ a b Ykspetäjä-Remes, 2017, s. 45
  59. ↑ Autio, 2018, s. 8
  60. ↑ Agrillo, Christian & Nelini, Cristian: Childfree by choice: a review. Journal of Cultural Geography, 2008, 25. vsk, nro 3, s. 350-351. (englanniksi)
  61. ↑ a b Sussman, M.B. & and Steinmetz, S.K. (toim.): ”S. K. Houseknecht: Voluntary childlessness”, Handbook of marriage and the family, s. 369-395. New York: Plenum Press, 1987. (englanniksi)
  62. ↑ May, E. T.: Barren in the promised land: childless Americans and the pursuit of happiness. Cambridge: Harvard University Press, 1995. (englanniksi)
  63. ↑ Hird, M. J. & Abshoff, K.: Women without children: a contradiction in terms? Journal of Comparative Family Studies, 2000, 31. vsk, nro 3, s. 347-376. (englanniksi)
  64. ↑ Meggiolaro, S. & Ongaro, F.: Choosing to be childfree: individual and contextual factors. Rivista di Studi Familiari, Special Issue: Childfree, 2007, 12. vsk, nro 1, s. 57-70. (englanniksi)
  65. ↑ Kuivalainen, 2014, s. 49–51
  66. ↑ a b Tämän takia en halua lasta Me Naiset. 25.10.2015. Viitattu 25.6.2017.
  67. ↑ "Tajusin 10-vuotiaana, ettei lapsia tarvitse hankkia" - Aloite steriloimisiän laskusta kerää nihkeästi kannatusta Kaleva.fi. Viitattu 26.6.2017.
  68. ↑ "Minä ja vaimo emme jaksa lastenhoitoa" – sterilisaation helpottamista ajetaan kansalaisaloitteella Aamulehti. 13.8.2017. Arkistoitu 14.8.2017. Viitattu 14.8.2017.
  69. ↑ Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 72
  70. ↑ a b Sonja, 34, on päättänyt, ettei koskaan hanki lapsia – yhä useampi suomalaisnainen tekee saman ratkaisun: ”En halua vangiksi elämään, jota en halua” mtv.fi. Arkistoitu 27.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
  71. ↑ Uotila, 1998, s. 28
  72. ↑ Akateeminen nainen ei halua lapsia kauppalehti.fi. Viitattu 25.6.2017.
  73. ↑ a b c Pirjo Tiihonen: Lykkäystä tai vahva ei: näin yhä useampi suhtautuu lastensaantiin savonsanomat.fi. Savon Sanomat. Arkistoitu 12.6.2017. Viitattu 25.6.2017.
  74. ↑ Toimittajalta: Lapseton, omasta tahdosta Lapin Kansa. 3.2.2017. Viitattu 25.6.2017.
  75. ↑ a b Vanhoillislestadiolaisuuden jättänyt Maria: ”Kun ymmärsin lopulta olevani uskonnon uhri, häpeä hellitti” Kotiliesi.fi. 11.6.2017. Viitattu 25.6.2017.
  76. ↑ Salo, 2001, s. 61–62
  77. ↑ Vauvakaipuu ei kosketa kaikkia vaestoliitonblogi.com. Viitattu 14.3.2016.
  78. ↑ Salo, 2001, s. 46
  79. ↑ a b Lapsetta Vihreä Lanka. 18.2.2017. Viitattu 25.6.2017.
  80. ↑ Tallgren, Rea: IL: Yksi lapsi maksaa vanhemmilleen 130 000 euroa Voice. 23.2.2013. Viitattu 2.8.2024.
  81. ↑ How Much Does It Cost to Raise a Child? U.S. News. 9.5.2024. Viitattu 2.8.2024.
  82. ↑ Kristin, Park: Choosing Childlessness: Weber’s Typology of Action and Motives of the Voluntarily Childless. Sociological Inquiry, 2005, 75. vsk, s. 372-402. DOI 10.1111/j.1475-682X.2005.00127.x tiivistelmä verkossa. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
  83. ↑ 2. Financial help and independence in young adulthood 25.1.2024. Pew Research Center. Viitattu 15.8.2024.
  84. ↑ Parents, Young Adult Children and the Transition to Adul Pew Research Center. 25.1.2024. Viitattu 15.8.2024.
  85. ↑ a b Lisääntymättä paras? maailmankuvalehti.fi. Viitattu 21.6.2018.
  86. ↑ Salo, 2001, s. 29
  87. ↑ Uotila, 1998, s. 32
  88. ↑ One in five adults don't want children -- and they're deciding early in life, study finds 26.7.2022. ScienceDaily. Viitattu 2.8.2024.
  89. ↑ a b c Jalagin K. Valinnan vapaus ja yhdenmukaisuuden pakko : vapaaehtoinen lapsettomuus internetkeskusteluissa Pro gradu 2008, University of Helsinki, Department of Sociology
  90. ↑ ”Olen aina tiennyt, etten halua lapsia” Yle Uutiset. Viitattu 12.10.2016.
  91. ↑ Heiskanen, 2021, s. 35
  92. ↑ Heiskanen, 2021, s. 41
  93. ↑ Heiskanen, 2021, s. 46
  94. ↑ Lapsen hankkimisen ilmastovaikutuksista puhuminen menee helposti tunteisiin Yle Uutiset. Viitattu 9.9.2019.
  95. ↑ Seth Wynes, Kimberly A. Nicholas: The climate mitigation gap: education and government recommendations miss the most effective individual actions. Environmental Research Letters, 2017-7, nro 7, s. 074024. doi:10.1088/1748-9326/aa7541 ISSN 1748-9326 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  96. ↑ Feeling Overwhelmed by The News? Here Are Some Easy Things You Can Do Right Now to Help The Planet Science Alert. Viitattu 14.8.2024.
  97. ↑ Heikki Kemppainen: Tutkimus: Isoveli teki lapsettomaksi Lappeenrannan Uutiset. Arkistoitu 17.4.2018. Viitattu 25.6.2017.
  98. ↑ Salo, 2001, s. 42
  99. ↑ a b Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 11
  100. ↑ Salo, 2001, s. 47–48.
  101. ↑ a b Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 2
  102. ↑ Tutkimus: Mikä saa suomalaiset hankkimaan lapsia? vaestoliitto.fi. Viitattu 18.7.2020.
  103. ↑ a b c Fiksut naiset eivät halua lapsia – Laskeeko kansakunnan älykkyys, kuka hoitaa vanhukset? Suomenkuvalehti.fi. 12.11.2016. Viitattu 13.11.2016.
  104. ↑ Nämä naiset eivät tee lapsia, koska haluavat pelastaa maapallon – “En synnytä yhtään kuluttajaa lisää” Yle Uutiset. Viitattu 12.2.2018.
  105. ↑ 15 000 suomalaista paljasti: Näistä syistä emme hanki lapsia – ”En pidä siitä mihin suuntaan Suomi on menossa” Ilta-Sanomat. Viitattu 8.8.2024.
  106. ↑ Autio, 2018, s. 8.
  107. ↑ Marttinen, 2020, s. 36-38
  108. ↑ Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 10
  109. ↑ ”En ymmärrä, miksi ihmiset tekevät lapsia” – ymmärrätkö sinä? Me Naiset. 28.8.2016. Viitattu 26.11.2016.
  110. ↑ Older people just as happy without children sciencenordic.com. Arkistoitu 26.11.2016. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)
  111. ↑ Stahnke, Brittany, et al: A Systematic Review of Life Satisfaction Experiences Among Childfree Adults. The Family Journal: Counseling and Therapy for Couples and Families, 2023, Vol. 31(1).
  112. ↑ Oppenheim, Maya: Unmarried, childless women are happiest people of all, says expert Independent. 28.5.2019. Viitattu 2.8.2024.
  113. ↑ Lapsettomat saattavat kuolla nuorempina Yle Uutiset. Viitattu 25.6.2017.
  114. ↑ New study confirms: Many adults opt for child-free life without regret 1.12.2023. Psypost. Viitattu 2.8.2024.
  115. ↑ Huhtala, 2015, s. 11.
  116. ↑ Vapaasti lapseton Image/apu.fi. 18.6.2019. Viitattu 24.6.2019.
  117. ↑ Lersch, Philipp M.: Study: mothers are less wealthy than women without children The Conversation. 27.4.2017. Viitattu 2.8.2024.
  118. ↑ Laakkonen, 2015, s. 220, 261
  119. ↑ Vapaaehtoinen lapsettomuus ei vain valinta – lapsettomuudesta saa kuulla vielä steriloitaessakin mtv.fi. Arkistoitu 14.4.2018. Viitattu 14.4.2018.
  120. ↑ Huhtala, 2015, s. 11
  121. ↑ a b Vapaaehtoinen lapsettomuus voi ärsyttää jopa tuntemattomia – Moni lapseton väittääkin, ettei pysty saamaan lapsia, jotta ”sun mieli muuttuu” -puheet vähenevät Aamulehti. 14.4.2018. Arkistoitu 16.4.2018. Viitattu 15.4.2018.
  122. ↑ The women who choose not to be mothers BBC. Arkistoitu 7.12.2020. Viitattu 9.8.2024.
  123. ↑ Salo, 2001, s. 55–56
  124. ↑ Väkeväinen 2019, s. 13
  125. ↑ a b Väkeväinen 2019, s. 77
  126. ↑ a b Vapaaehtoisesti lapsettomat ry: 32. Sterilisaatio velan ratkaisuna Spotify. 18.12.2022. Viitattu 14.8.2024.
  127. ↑ Sterilisaatio: Pysyvää ehkäisymenetelmää etsimässä AntroBlogi. 9.6.2022. Viitattu 28.6.2022.
  128. ↑ Vapaaehtoisesti lapsettoma: Sterilisaation ikäraja on liian korkea. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Uutiset
  129. ↑ Ændrede regler om sterilisation socialmedicin.rm.dk. Arkistoitu 25.6.2018. Viitattu 25.6.2018. (tanska)
  130. ↑ Piia Leino, Jessica Suni: Vanhoillislestadiolaisessa perheessä kasvanut Maria: "Tajusin 10-vuotiaana, ettei lapsia tarvitse hankkia" KSML.fi. Keskisuomalainen. Viitattu 26.6.2017.
  131. ↑ Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry: Sterilisaatio vapaaehtoisestilapsettomat.fi. Viitattu 14.8.2024.
  132. ↑ a b Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 59
  133. ↑ Elson, Rachel: Nonparent trap? Salon. 6.4.2000. Viitattu 15.8.2024.
  134. ↑ Syrjiikö Helsinki lapsettomia? – vuokratonttiarpajaisiin voivat osallistua vain perheet joissa on lapsi HS.fi. Arkistoitu 31.10.2015. Viitattu 29.10.2015. (Vain tilaajille)
  135. ↑ Kuivalainen, 2014, s. 33–34
  136. ↑ a b Oikeus omaan kehoon – ei lapsia! yle.fi. Viitattu 25.6.2017.
  137. ↑ Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 14
  138. ↑ Toimittajalta: Lapsettomana pysyttelevä nainen herättää raivoa Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2018.
  139. ↑ Tutkimus selvitti, millaisiin pariskuntiin kohdistuu eniten vihaa Voice.fi. 6.3.2017. Viitattu 26.6.2017.
  140. ↑ Study finds participants feel moral outrage toward those who decide to not have children ScienceDaily. Viitattu 26.6.2017. (englanniksi)
  141. ↑ a b Vapaaehtoisesti lapseton kertoo: "Sterilisaation jälkeen pidin lapsettomuusjuhlat" Cosmopolitan. 20.4.2017. Arkistoitu 27.7.2017. Viitattu 25.6.2017.
  142. ↑ a b Valintana lapsettomuus Anna.fi. 16.1.2007. Viitattu 26.6.2017.
  143. ↑ Salo, 2001, s. 66–68
  144. ↑ Huhtala, 2015, 39–40
  145. ↑ Psykologi: ”Ketään ei tulisi painostaa äitiyteen eikä yksinasuvia parisuhteeseen – toisten valintoja pitäisi yrittää ymmärtää” Kodin Kuvalehti. 3.1.2019. Viitattu 4.1.2019.
  146. ↑ Kuivalainen, 2014, s. 33
  147. ↑ Salo, 2001, s. 64
  148. ↑ Huhtala, 2015, s. 42
  149. ↑ a b Vapaaehtoisesti lapsettoman mieli ei muutu politiikalla, mutta painostus loukkaa: ”Asenne on, että nainen on nainen vain ollessaan äiti” Aamulehti. 14.4.2018. Arkistoitu 16.4.2018. Viitattu 15.4.2018.
  150. ↑ Eeva-Maria Maijala: Oli oikein puhua synnytystalkoista verkkouutiset.fi. 3.8.2018. Viitattu 21.3.2018.
  151. ↑ Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin Helsingin Sanomat. 23.8.2017. Viitattu 23.8.2017. (Vain tilaajille)
  152. ↑ Lemmettylä, 2009, s. 6
  153. ↑ Sdp:n Antti Rinteen puhe synnytystalkoista loukkasi monia: ”Asiaan liittyy paljon surua, kipua ja toiveita” Ilta-Sanomat. 26.8.2017. Viitattu 27.8.2017.
  154. ↑ Mira TiirikainenPuheenvuoro, Uusisuomi.fi (Internet Archive)
  155. ↑ a b c Lapsettomana onnellisempi? TS Hyvinvointi. Arkistoitu 29.12.2018. Viitattu 27.9.2017.
  156. ↑ a b c Lapset eivät tuo vanhuuden turvaa Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2016.
  157. ↑ Lapsettomuus, downshiftaus, sinkkuus: miksi toisten elämänvalinnat ärsyttävät? Me Naiset. Viitattu 23.2.2016.
  158. ↑ a b Paavi Johanna: Maailma tarvitsee myös lapsettomia kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 21.3.2018.
  159. ↑ a b Jämsä 2020, s. 46
  160. ↑ Nollan lapsen unelma Aviisi. Viitattu 23.2.2016.
  161. ↑ Moni vela elää kaapissa yle.fi. Viitattu 21.12.2018.
  162. ↑ Leena Raitala: Toimijuus ja normi: lingvistinen diskurssianalyysi vapaaehtoisen lapsettomuuden kulttuurisista merkityksistä. s. 246. Määritä julkaisija!
  163. ↑ Huhtala, 2015, s. 35
  164. ↑ Salo, 2001, s. 69
  165. ↑ Kuhmonen, Kukkumäki ja Lappalainen 2019, s. 16
  166. ↑ Huhtala, 2015, s. 34–37
  167. ↑ Ihminen, joka rikkoo roolit, ansaitsee kärsiä? mtv.fi. Arkistoitu 12.4.2018. Viitattu 11.4.2018.
  168. ↑ Sterilisaatiota pitää anoa Kaleva.fi. Viitattu 27.11.2016.
  169. ↑ a b Suomi vuonna 2017: Kun nainen haluaa sterilisaation, mieheltä pyydetään suostumus Yle Uutiset. Viitattu 16.7.2017.
  170. ↑ Väkeväinen 2019, s. 30
  171. ↑ Piia Leino, Jessica Suni: Vanhoillislestadiolaisessa perheessä kasvanut Maria: "Tajusin 10-vuotiaana, ettei lapsia tarvitse hankkia" KSML.fi. Keskisuomalainen. Viitattu 26.6.2017.
  172. ↑ Siiri Enoranta teetti sterilisaation heti, kun se oli mahdollista Me Naiset. 28.6.2018. Viitattu 29.6.2018.
  173. ↑ Marsch 2020, s. 42
  174. ↑ Marsch 2020, s. 19
  175. ↑ Kuivalainen, 2014, s. 35
  176. ↑ Vapaaehtoinen lapsettomuus ei ole yleistynyt Euroopassa vaestoliitto.fi. Viitattu 26.4.2018. (englanniksi)
  177. ↑ Onnela 2020, s. 10
  178. ↑ Toimittajalta: Olen yli kolmekymppinen lapseton nainen Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.
  179. ↑ Jämsä 2020, 47
  180. ↑ “Ilman lapsia ei ole toivoa” – Kiinassa elää yli miljoona perhettä, joiden ainoa lapsi on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 7.9.2019.
  181. ↑ https://www.moscowtimes.ru/2024/06/27/v-rossii-gotovyatsya-zapretit-ekstremistskuyu-ideologiyu-chaildfri-a135185.+Venäjäksi, 2024.
  182. ↑ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/67c89617-c309-448c-bf03-d5ad9fcfae96.+Iltalehti, 2024.
  183. ↑ JD Vance went viral for ‘cat lady’ comments. The centuries-old trope has a long tail NPR. Viitattu 8.8.2024.
  184. ↑ Huhtala, 2015, s. 39
  185. ↑ Kuivalainen, 2014, s. 34
  186. ↑ Autio 2018, s. 10
  187. ↑ Jämsä 2020, s. 78 }}
  188. ↑ Jämsä 2020, 96
  189. ↑ Huhtala, 2015, s. 44–45
  190. ↑ a b En jaksaisi keskustella hedelmällisyydestäni – Miten yli 30-vuotiaasta lapsettomasta naisesta tuli syyllinen? yle.fi. Viitattu 8.4.2018.
  191. ↑ Anne Salomäki, STT: Vapaaehtoisesti lapseton Ester, 31, kohtasi vastustusta: "Ei lapsettomalle sterilointia tehdä" Keskisuomalainen. Viitattu 2.1.2019.
  192. ↑ Onnela 2020, s. 19
  193. ↑ Ervasti, 2018, 15
  194. ↑ Onnela 2020, s. 19
  195. ↑ Onnela 2020, s. 73
  196. ↑ Ervasti, 2018, s. 16
  197. ↑ a b Kannustaako Suomen Partiolaiset vapaaehtoiseen lapsettomuuteen? iltalehti.fi. Viitattu 25.11.2019.
  198. ↑ a b Partion ympäristöpelissä vapaaehtoinen lapsettomuus on ilmastoteko aamulehti.fi. Arkistoitu 10.4.2019. Viitattu 25.11.2019.
  199. ↑ No Kidding: The Childfree Movement Hits Close To Home wbur.org. Viitattu 8.8.2024.
  200. ↑ Childfree Reddit. Viitattu 9.8.2024.
  201. ↑ How Users of r/childfree Assert Their Choice to be Childfree natcom.org. Viitattu 8.8.2024.
  202. ↑ a b Heli Koivuniemi: Lapseton nainen: Miksi lapsi tehdään huostaanotettavaksi? Vantaan Sanomat 14.1.2013
  203. ↑ Ilmastonmuutosta ei ehkä voi pysäyttää yle.fi. Viitattu 12.10.2016.
  204. ↑ Lapsettomat eivät halua lietsoa lapsivihaa Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2016.
  205. ↑ Huhtala, 2015, s. 46–47
  206. ↑ “Onhan se surullista, jos suomalaiset kuolevat sukupuuttoon, mutta…” – kolme naista kertoo, miksi he eivät halua lapsia Yle Uutiset. Viitattu 15.10.2019.
  207. ↑ Härkönen, Simo: Vapaaehtoisesti lapsettomat: Sterilisaation ikärajaa alemmas 2.4.2013. Itä-Savo. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 2.3.2014.
  208. ↑ Kansalaisaloitepalvelu - Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 22.3.2017.
  209. ↑ Kansalaisaloitepalvelu - Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 18.7.2020.
  210. ↑ Ervasti, 2018, s. 7
  211. ↑ ”Sinut irtisanotaan, koska sinulla ei ole lapsia” – tällaista syrjintää lapsettomat kokevat töissä www.iltalehti.fi. Viitattu 1.5.2022.
  212. ↑ Jonna Rusanen: Kampanja auttaa: Näin pääset tervehtimään yksinäistä vanhusta Keskisuomalainen. Viitattu 25.9.2017.
  213. ↑ toimitus: Kampanja yksinäisten vanhusten hyväksi Seinäjoen Sanomat. Arkistoitu 26.9.2017. Viitattu 25.9.2017.
  214. ↑ Tuhannet jonottavat ehkä turhaan sterilisaatioon – vapaaehtoisesti lapsettomat tyrmäävät hallituksen säästöesityksen Yle. Viitattu 8.8.2024.
  215. ↑ Hintz, Elizabeth & Brown Clinton: Childfree and “bingoed”: A relational dialectics theory analysis of meaning creation in online narratives about voluntary childlessness Communication Monographs. Viitattu 13.8.2024.
  216. ↑ Bingoing: Are you offending child-free couples without even knowing it? Independent. Viitattu 13.8.2024.
  217. ↑ Breeder Bingo Why no kids. Viitattu 13.8.2024.
  218. ↑ Velapodi Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry. Viitattu 13.8.2024.
  219. ↑ To Kid Or Not To Kid tokidornottokid.com. Viitattu 15.8.2024.
  220. ↑ To Kid or Not to Kid IMDb. Viitattu 15.8.2024.
  221. ↑ Teatteriarvostelu | Uusi nukketeatteri tarjoaa näkyjä onnellisesta lapsettomuudesta Helsingin Sanomat. 14.2.2021. Viitattu 15.2.2021.
  222. ↑ Ronkainen Maria: Vapaaehtoinen lapsettomuus kuvallisessa ilmaisussa, s. 2. Lapin ammattikorkeakoulu, 2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Campbell Annily. Childfree and sterilized: women's decisions and medical responses, 1999.
  • Sonck, Mikaela. Utan om barnslöshet och barnfrihet. Södeström 2011.
  • Adolfsson, Josefine. Ingens mamma : tolv kvinnor om barnfrihet. Atlas 2013.
  • Daum, Meghan. Selfish, shallow, and self-absorbed : sixteen writers on the decision not to have kids. Picador 2015.
  • Day, Jody. Living life unexpected : 12 weeks to your plan B for a meaningful and fulfilling future without children. Bluebird books 2016.
  • Nikkanen Hanna ym. Hyvän sään aikana. Into Kustannus 2017.
  • Malaty Nefertiti. Ei äitimateriaalia. Reuna kustanne 2018.
  • Kontkanen Minna. Vapaaehtoisesti lapsettomat. Karisto 2018.
  • Heti Sheila. Motherhood. Harvill Secker 2018.
  • Hooli Niku ja Nieminen Anna-Sofia. Aikuisten perhe: Miksi valitsemme lapsettomuuden?. Kosmos 2019.
  • Maksimainen Heini. Vauvattomuusbuumi: Kun lakkasimme lisääntymästä. Atena 2019.
  • Aro Tuuve. Kalasatama-romaani. WSOY 2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vapaaehtoinen_lapsettomuus&oldid=22631780”