Kaapo Murros

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaapo Murros
Kaapo Murros vuonna 1910.
Kaapo Murros vuonna 1910.
Kansanedustaja
1.3.1910–1.2.1914
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt29. heinäkuuta 1875
Tampere
Kuollut17. maaliskuuta 1951 (75 vuotta)
Tampere
Ammatti toimittaja, kirjailija, varatuomari

David Gabriel (Kaapo Taavetti) Murros (vuoteen 1895 Ahlqvist, 29. heinäkuuta 1875 Tampere – 17. maaliskuuta 1951 Tampere) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja varatuomari. Hän vaikutti jonkin aikaa myös työväenliikkeessä ja toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1910–1914.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaapo Murroksen vanhemmat olivat Hämeenkyrössä syntynyt seppä David Nestor Ahlqvist (1843-1880) ja tamperelainen Juliana Vilhelmina Dahlberg (1843-1899). Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta 1895 hän opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa, kunnes päätti ryhtyä toimittajaksi. Vuosina 1898–1901 Murros työskenteli Aamulehdessä, Tampereen Sanomissa, Päivälehdessä ja Kalevassa. Ensimmäisen sortokauden aikana hän joutui lähtemään maanpakoon vastustettuaan asevelvollisuuskutsuntoja.[1][2] Marraskuussa 1901 Murros matkusti Yhdysvaltoihin.[3] Michiganiin asettunut Murros asui Calumetissa, Hancockissa ja Kalevan suomalaisyhteisössä työskennellen Päivälehden, Siirtolaisen, Työmiehen ja Soihdun toimittajana.[1][2]

Työväenliikkeessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murros kiinnostui työväenliikkeestä Yhdysvalloissa, jossa hän osallistui muun muassa Amerikan Suomalaisen Sosialistijärjestön toimintaan.[4] Syndikalistisesta IWW-ammattiliitosta vaikutteita ottanut Murros esitti näkemyksiään vuonna 1905 julkaisemassaan kirjassa Suuret haaveilijat.[5] Kotimaahan palattuaan hän työskenteli Sosialistin toimittajana 1906–1907 ja Kansan Lehden päätoimittajana 1907–1909.[1] Sosialidemokraattiseen puolueeseen liityttyään Murroksesta tuli Tampereen työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen.[6] Hän oli myös Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton ensimmäinen puheenjohtaja 1907-1909.[7]

Kevään 1907 eduskuntavaalien jälkeen Murros arvosteli Aleksanteri Järvenpään, Taavi Tainion ja N. R. af Ursin kaltaisia revisionistisia puolueveteraaneja, jotka olivat valmiita yhteistyöhön porvarien kanssa.[8] Murros ei arvostanut eduskuntaa sen vähäisten valtaoikeuksien vuoksi, vaan korosti ammattiyhdistysliikettä ja osuustoimintaa.[9] Vuoden 1909 puoluekokouksen alla julkaisemassaan pefletissä Murros kyseenalaisti parlamentarismin kokonaan. Puoluekokouksessa hän teki ehdotuksen, jossa eduskuntatyö olisi siirretty toissijaiseen asemaan. Murroksen mukaan porvarillisten lakin paikkaamisesta ei ollut hyötyä köyhälistölle ja lisäksi vaalitaistelut tulivat taloudellisesti kalliiksi. Varat olisi sen sijaan käytettävä sosialistisen tietoisuuden levittämiseen ruohonjuuritason valitustyön kautta. Hän kannatti myös kunnallissosialismia, jossa tuotanto otettaisiin kuntien haltuun. Murroksen syndikalistinen antiparlamentarismi ei juurikaan saanut vastakaikua puoluekokousedustajien keskuudessa. Ainoita ymmärtäviä puheenvuoroja esitti K. H. Wiik, kun taas innokkaimmat vastustajat löytyivät Otto Wille Kuusisen johtamista siltasaarelaisista.[10][11]

Syksyn 1909 Murros työskenteli Tampereen Työväen Teatterin johtajana. Hän oli jo parin vuoden ajan hyökännyt Kansan Lehdessä teatterinjohtaja Tilda Vuorta vastaan. Murroksen mielestä TTT:n ohjelmisto oli liian viihteellinen ja työväennäytelmät puuttuivat tyystin. Viimein keväällä 1909 hänen kannattajansa onnistuivat savustamaan Vuoren tehtävästään. Murros toimi teatterinjohtajana seuraavan syyskauden ajan ilman mitään aikaisempaa teatterikokemusta.[6] Tampereen teatterihistoriaa tutkineen Juha Hurmeen mukaan hän ”rysäytti taiteelliseen ja kaupalliseen haaksirikkoon”, jonka seurauksena Vuori pyydettiin vuodenvaihteessa takaisin.[12] Tampereen Työväen Teatterista lähdettyään Murros siirtyi Turkuun Sosialistin päätoimittajaksi.[1] Helmikuussa 1910 hänet valittiin kansanedustajaksi. Murros jätti eduskunnan kahden vaalikauden jälkeen 1914, jolloin hän vetäytyi myös työväenliikkeestä.[2]

Juristina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajana ollessaan Murros jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa. Hän suoritti oikeustutkinnon 1913 ja perusti asianajotoimiston Tampereelle. Vuonna 1918 Murros sai varatuomarin arvon. Murros työskenteli Tampereella asianajajana vuoteen 1922, jonka jälkeen hän toimi lyhyen aikaa Tampereen raastuvanoikeuden vt. oikeusneuvosmiehenä ja Korpilahden vt. nimismiehenä. Vuosina 1923–1928 Murros oli asianajajana Vilppulassa ja hoiti myös vuoden ajan nimismiehen virkaa. Tampereelle palattuaan hän työskenteli toisena kaupunginvoutina 1928-1942.[1] Murros oli innokas kotiseutumies. Hän kuului Tampere-Seuran perustajiin ja oli yhdistyksen julkaiseman Tammerkoski-lehden päätoimittaja 1938–1947.[2] Kaapo Murros kuoli Tampereella 75-vuotiaana maaliskuussa 1951. Hänet on haudattu perhehautaan Kalevankankaan hautausmaalle.[13]

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murros aloitti kirjailijanuransa jo 1899 Kalevala-aiheisella runoelmallaan Marjatta. 1900-luvun alussa hän julkaisi useita poliittisia kirjoja. Myöhemmin 1930- ja 1940-luvulla Murros kirjoitti näytelmiä, runoja sekä Tampereen historiaa käsitteleviä novellikokoelmia ja tutkielmia. Murros suomensi venäläisen anarkistin Pjotr Kropotkinin teoksen Taistelu leivästä sekä Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistisen manifestin. Lisäksi hän käänsi muun muassa Robert Blatchfordin, Georg Ebersin, Jack Londonin ja August Strindbergin tuotantoa sekä insinööri Hermann Kauffmanin muistelmateoksen ja Pehr Adrian Gaddin tutkielman Ylä-Satakunnan kihlakunnan taloudellisista oloista. Murros kirjoitti myös kuunnelmia Yleisradiolle.[14] Hänen tekstiensä pohjalta on valmistunut televisioelokuvat Hopeapislaakinen syöskumipiippu (1965) ja Pelitoosa (1972).[15] Murrokselle myönnettiin Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto vuosina 1944 ja 1949.[14]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaapo Murroksen puoliso oli Kemissä syntynyt Fredrika Sofia ”Sohvi” Stark (1881-1951), jonka kanssa hän avioitui 1902. Perheessä oli neljä lasta.[1] Heidän vanhin lapsensa Lydia Tellervo (1903-1918) kävi Tampereen Suomalaista Yhteiskoulua ja oli sisällissodan aikana vapaaehtoisena Johanneksen koulun tiloissa toimineessa Punaisen Ristin sotasairaalassa. Hän sai surmansa Tampereen taistelun yhteydessä sairaalaan osuneessa valkoisten tykistötulituksessa.[16][17] Tellervo Murroksen nimi on yhteiskoulun tiloihin vuonna 1923 ripustetussa vapaustaistelijoiden muistotaulussa.[18] Perheen nuorin poika Pentti (1914-1941) kaatui jatkosodassa.[19] Arkkitehti Berndt Blom oli Murroksen velipuoli.[20]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Marjatta : neljä laulua. Tampere: Öhrnberg, 1899.
  • Suomesta ja lännen mailta : kasa lastuja. Kansan Kuvalehti: Hancock, Michigan, 1902.
  • Unionistinen liike ja sen menestymismahdollisuudet. Kaleva, Michigan: Murros ja Riippa, 1904. Marxists Internet Archive.
  • Suuret haaveilijat : heidän oppinsa ja kokeilunsa. Hancock, Michigan: Amerikan suomalaisen kirjallisuuden seura, 1905. Doria.
  • Suuret haaveilijat : heidän oppinsa ja kokeilunsa. Tampere: M. V. Vuolukka, 1906. Internet Archive.
  • ”Taivasta tavoteltaessa”, Köyhälistön nuija I : 1907. Hancock, Michigan: Työmies, 1906. Marxists Internet Archive.
  • Suoria sanoja suurissa kysymyksissä. Tampere: Kansan Lehti, 1908. Marxists Internet Archive.
  • Totuus on vaarallista!. Tampere: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue; Kansan Lehti, 1908. Marxists Internet Archive.
  • Jämsän vaaliväärennysjuttu eli oikeus lain kynsissä. Tampere: Kansan Lehti, 1910.
  • Nieminen, Kaarlo; Kulovesi, Yrjö; Murros, Kaapo: Tampereen lyseo 1884–1934 : muistojulkaisu. Tampere: Tampereen lyseo, 1934.
  • Perinnönjaossa : yksinäytöksinen näytelmä. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto, 1935.
  • ”Tampereen vanhan porvariston säätyjako”, Tampere : tutkimuksia ja kuvauksia II. Tampere: Tampereen Historiallinen Seura, 1935.
  • Toisen pään emäntä : 1-näyt. näytelmä. Helsinki: Pellervo-Seura, 1938.
  • Tampereen käsityö- ja tehdasyhdistys 1868–1943 ja Tampereen vanhat käsityöläiset sekä katsaus vanhaan ammattikuntalaitokseen. Tampere: Tampereen käsityö- ja tehdasyhdistys, 1943.
  • Tampereen entisajan porvarien kommelluksia : arkielämän varjopuolta vuosisadan takaa. Hämeenlinna: Karisto, 1944.
  • Tampereen Pukutehdas Osakeyhtiö 1919–1944 : neljännesvuosisadan vaiheet. Tampere: Tampereen Pukutehdas, 1944.
  • Asianajotoimistossa : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Hämeenlinna: Karisto, 1945.
  • Kun Tampereen porvarit kapinoivat : Tampereen arkielämää Ruotsinvallan aikana. Tampere: Tampere-Seura, 1945.
  • ”Elämyksiä vuosisadan taitteessa”, Me kerromme itsestämme : kirjailijoiden yhteisjulkaisu. Helsinki: Otava, 1946.
  • Vanhoja tamperelaisia aikakirjain pimennosta. Tampere: Tampere-Seura, 1946.
  • ”Tampereen kaupunkikunnan verotalous ennen vuotta 1875”, Tampere : tutkimuksia ja kuvauksia III. Tampere: Tampereen Historiallinen Seura, 1946.
  • Mamsellin hopearuplat : kertomus. Hämeenlinna: Karisto, 1949.
  • Lainlukijoita ja käräjäkansaa. Hämeenlinna: Karisto, 1952.
  • Murros, Kaapo; Rautanen, Arto: Työllä taito – tulevaisuus : Tampereen käsityö- ja teollisuusyhdistys 1868–1968. Tampere: Tampereen käsityö- ja teollisuusyhdistys, 1968.

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ebers, Georg: Egyptin kuninkaantytär : historiallinen romaani 1–2. Oulu: Kaleva, 1901–1902.
  • Blatchford, Robert: Kevytmielisiä avioliittoja. Tampere: Työväen Osuuskirjapaino, 1906.
  • Marx, Karl; Engels, Friedrich: Kommunistipuolueen manifesti. Hancock, Michigan: Työmies, 1906.
  • Kropotkin, Pjotr: Taistelu leivästä. Tampere: Tampereen Työväen Sanomalehti, 1906.
  • Blatchford, Robert: Jumala ja lähimmäiseni. Tampere: M. V. Vuolukka, 1907.
  • Engels, Friedrich: Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä : Lewis H. Morganin tutkimusten perusteella. Helsinki: Vihtori Kosonen, 1907.
  • London, Jack: Ennen Aatamia. Helsinki: Vihtori Kosonen, 1908. Project Gutenberg.
  • London, Jack: Valkohammas. Turku: Sosialisti, 1910.
  • London, Jack: Kurjalistoa. Hancock, Michigan: Työmies, 1911.
  • Strindberg, August: Historiallisia pikkukuvia : Osa 1. Tampere: Tampereen Työväen Sanomalehti, 1911. Project Gutenberg.
  • London, Jack: Kadotuksen kansa: kuvaus Lontoon East Endistä. Helsinki: Otava, 1922. Project Gutenberg.
  • London, Jack: Pakkopaita. Helsinki: Otava, 1923.
  • London, Jack: Etelämeren auringon alla. Helsinki: Otava, 1924.
  • Kauffmann, Hermann: Mieluisia muistoja Keski-Hämeestä : pakinoita höyrylaivoista, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tampere: Tampereen Historiallinen Seura, 1939.
  • Gadd, Pehr Adrian: Satakunnan kihlakuntain pohjoisosan taloudellisen kuvaamisen yritys, joka käsittää huomautuksia maantieteen, muinaismuistojen, fysiikan, luonnonhistorian ja talouden ym. aloilta tarpeellisine piirroksineen. Tampere: Tampereen Historiallinen Seura, 1946.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Kaapo Murros Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.11.2008.
  2. ↑ a b c d Niemelä, Jari: Anarkistista kotiseutuvaikuttajaksi: Tammerkosken ensimmäinen päätoimittaja Kaapo Murros oli kulttuurin ja politiikan moniottelija. Tammerkoski, 2008, nro 3. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 11.11.2008.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Amerikkaan toimittajaksi. Oulun Ilmoituslehti, 1.12.1901, nro 141, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.11.2024.
  4. ↑ Syrjälä, Frans Josef: ”Anarko-syndikalismi Amerikan suomalaisten keskuudessa”, Vappu 1917 : Amerikan suomalaisten työläisten kevätjulkaisu, s. 6. Astoria, Oregon: Toveri; Työmies; Raivaaja, 1917. Kansalliskirjasto.
  5. ↑ Soikkanen, Hannu: Sosialismin tulo Suomeen : ensimmäisiin yksikamarisen eduskunnan vaaleihin asti, s. 334. Porvoo; Helsinki: WSOY, 1961. Teoksen verkkoversio (PDF).
  6. ↑ a b Heikkinen, Salla: Tilda Vuoren kausi Tampereen Työväen Teatterin johtajana 1906–1917, s. 40–42, 44–48. (Pro gradu -tutkielma) Tampere: Tampereen yliopisto, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF).
  7. ↑ Munck, Pirjo: Valistajista ammattimiehiksi : toimittajien ammattilaistumisen pitkä tie 1771–1921, s. 182. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2016. ISBN 978-951-51-1982-7 Teoksen verkkoversio (PDF).
  8. ↑ Soikkanen 1961, s. 268–269.
  9. ↑ Soikkanen 1961, s. 326–327.
  10. ↑ Heikkilä, Jouko: Kansallista luokkapolitiikkaa : sosialidemokraatit ja Suomen autonomian puolustus 1905–1917, s. 123, 126–128. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1993. ISBN 951-8915-67-9
  11. ↑ Paavolainen, Jaakko: Nuori Tanner : menestyvä sosialisti. Elämäkerta vuoteen 1911, s. 357. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-3258-2
  12. ↑ Hurme, Juha: Kirjailija Juha Hurme esittelee Tampereen teattereiden varhaiset johtajat (vain tilaajille) 14.5.2022. Aamulehti. Viitattu 11.11.2024.
  13. ↑ Haku | Murros, David Gabriel Hautahaku. Viitattu 11.11.2024.
  14. ↑ a b Murros, Kaapo Kirjasampo. Viitattu 11.11.2024.
  15. ↑ Kaapo Murros Internet Movie Databasessa. (englanniksi) Viitattu 11.11.2024.
  16. ↑ Tellervo Murroksen kuolinilmoitus. Uusi Suometar, 3.5.1918, nro 47, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.11.2024.
  17. ↑ Murros, Tellervo Sotasurmasampo 1914–1922. 2019. Kansallisarkisto. Viitattu 11.11.2024.
  18. ↑ Sankarivainajien muisto. Hämeen Maa, 19.5.1923, nro 57, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.11.2024.
  19. ↑ Pentti Murros 2016. Sotapolku. Viitattu 11.11.2024.
  20. ↑ Varatuomari Kaapo Taavetti Murros 7.9.2022. Geni. Viitattu 11.11.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaapo_Murros&oldid=22761630”