Full download test bank at ebook textbookfull.

com

Carbon Management Technologies and

Trends in Mediterranean Ecosystems

CLICK LINK TO DOWLOAD

https://textbookfull.com/product/carbon-
management-technologies-and-trends-in-
mediterranean-ecosystems-1st-edition-sabit-
ersahin/

textbookfull
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Advances in Carbon Management Technologies-Carbon

Removal, Renewable and Nuclear Energy, Volume 1 1st
Edition Subhas Sikdar (Editor)

https://textbookfull.com/product/advances-in-carbon-management-
technologies-carbon-removal-renewable-and-nuclear-energy-
volume-1-1st-edition-subhas-sikdar-editor/

Energy Technology 2016 Carbon Dioxide Management and

Other Technologies 1st Edition Li Li

https://textbookfull.com/product/energy-technology-2016-carbon-
dioxide-management-and-other-technologies-1st-edition-li-li/

Energy Technology 2018 : Carbon Dioxide Management and

Other Technologies 1st Edition Ziqi Sun

https://textbookfull.com/product/energy-technology-2018-carbon-
dioxide-management-and-other-technologies-1st-edition-ziqi-sun/

Irrigation in the Mediterranean Technologies

Institutions and Policies François Molle

https://textbookfull.com/product/irrigation-in-the-mediterranean-
technologies-institutions-and-policies-francois-molle/
Freshwater ecosystems in protected areas conservation
and management 1st Edition Arthington

https://textbookfull.com/product/freshwater-ecosystems-in-
protected-areas-conservation-and-management-1st-edition-
arthington/

Energy Technology 2017: Carbon Dioxide Management and

Other Technologies 1st Edition Lei Zhang Et Al. (Eds.)

https://textbookfull.com/product/energy-technology-2017-carbon-
dioxide-management-and-other-technologies-1st-edition-lei-zhang-
et-al-eds/

Trends in Fish Processing Technologies 1st Edition

Daniela Borda

https://textbookfull.com/product/trends-in-fish-processing-
technologies-1st-edition-daniela-borda/

Low Carbon Energy Supply Technologies and Systems 1st

Edition Atul Sharma

https://textbookfull.com/product/low-carbon-energy-supply-
technologies-and-systems-1st-edition-atul-sharma/

Integration of Low Carbon Technologies in Smart Grids

Donato Zarrilli

https://textbookfull.com/product/integration-of-low-carbon-
technologies-in-smart-grids-donato-zarrilli/
The Anthropocene: Politik–Economics–Society–Science

Sabit Erşahin · Selim Kapur

Erhan Akça · Ayten Namlı
Hakkı Emrah Erdoğan Editors

Carbon
Management,
Technologies,
and Trends in
Mediterranean
Ecosystems
The Anthropocene: Politik—Economics—
Society—Science

Volume 15

Series editor
Hans Günter Brauch, Mosbach, Germany
More information about this series at http://www.springer.com/series/15232
http://www.afes-press-books.de/html/APESS.htm
http://www.afes-press-books.de/html/APESS_15.htm
Sabit Erşahin Selim Kapur
•

Erhan Akça Ayten Namlı

•

Hakkı Emrah Erdoğan

Editors

Carbon Management,
Technologies, and Trends
in Mediterranean Ecosystems

123
Editors
Sabit Erşahin Ayten Namlı
Department of Forestry Engineering Department of Soil Science and Plant
Çankırı Karatekin Nutrition
Çankırı Ankara University
Turkey Ankara
Turkey
Selim Kapur
Department of Soil Science and Plant Hakkı Emrah Erdoğan
Nutrition Agro-Environment and Protection
Çukurova University of Natural Resources
Adana Ministry of Food, Agriculture and Livestock
Turkey Ankara
Turkey
Erhan Akça
School of Technical Sciences
Adıyaman University
Adıyaman
Turkey

ISSN 2367-4024 ISSN 2367-4032 (electronic)

The Anthropocene: Politik—Economics—Society—Science
ISBN 978-3-319-45034-6 ISBN 978-3-319-45035-3 (eBook)
DOI 10.1007/978-3-319-45035-3
Library of Congress Control Number: 2016951651

© The Author(s) 2017

This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or part
of the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of illustrations,
recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way, and transmission
or information storage and retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar
methodology now known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this
publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt from
the relevant protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information in this
book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the publisher nor the
authors or the editors give a warranty, express or implied, with respect to the material contained herein or
for any errors or omissions that may have been made.

Cover page photo: Replica of ceramics of Iznik from the 12th century with carnations. Photo by N Özçelik
and S Sabancılar who granted permission.
Internal title page photo: Red poppy (Papaver rhoeas) and pistachio nut tree (Pistacia vera) grafted to
terebinth (Pistacia terebinthus). The cover photo was taken from the Mediterranean Highlands, Southern
Turkey by Erhan Akça who granted permission for its use.

Printed on acid-free paper

This Springer imprint is published by Springer Nature

The registered company is Springer International Publishing AG
The registered company address is: Gewerbestrasse 11, 6330 Cham, Switzerland
Mediterranean Soil Ecosystems: Publication
of the Soil Science Society of Turkey

Publication of the Soil Science Society of Turkey (SSST)

International Advisory Board

• Ahmet Mermut, University of Saskatchewan, Saskatoon, Canada/University of
Harran, Şanlıurfa, Turkey
• Alexander Tsatskin, University of Haifa, Haifa, Israel
• Alex Mc Bratney, University of Sydney, Sydney, Australia
• Angel Faz Cano, University of Cartagena, Polytechnic University of Cartagena,
Cartagena, Spain
• Claudio Zucca, ICARDA, Amman, Jordan
• Costas Kosmas, Agricultural University of Athens, Athens, Greece
• Danny Itkin, Ben-Gurion University of the Negev, Beer Sheva, Israel
• Derya Sürek, The Soil, Fertilizer and Water Resources Research Center,
Ankara, Turkey (SK)
• Edoardo Costantini, Centro di recerca per l’agrobiologia e la pedologia, Firenze,
Italy
• Eswaran Padmanaphan, University of Science and Technology, Selangor,
Malaysia
• Franco Previtali, University of Milan (Bicocca), Milan
• Gönül Aydın, Adnan Menderes University, Aydın, Turkey
• Hayriye İbrikçi, University of Çukurova, Adana, Turkey
• İbrahim Atalay, Mehmet Akif University, Burdur, Turkey
• İhami Bayramin, University of Ankara, Ankara, Turkey
• John Ryan, International Center for Agricultural Research in Dry Areas,
Aleppo, Syria
• Koray Haktanır, University of Ankara, Ankara, Turkey
• Kume Takashi, Department of Rural Engineering, Ehime University, Ehime,
Japan

v
vi Mediterranean Soil Ecosystems: Publication of the Soil Science Society of Turkey

• Luca Montanarella, Joint Institute of Environment and Sustainability, Milan,

Italy
• Marcello Pagliai, Centro di recerca per l’agrobiologia e la pedologia, Firenze,
Italy
• Marie-Agnes Courty, French National Centre for Scientific Research (CNRS),
Paris, France.
• Michael Cherlet, Joint Institute of Environment and Sustainability, Milan, Italy
• Michael A. Wilson, USDA-NRCS, Soil Survey Division, World Soils,
Washington DC, USA
• Nicola Senesi, University of Bari, Bari Italy
• Pandi Zdruli, Mediterranean Institute of Bari (MAI-B), Bari, Italy
• Rana Özbal, Koç University, Istanbul, Turkey
• Rattan Lal, The Ohio State University, Ohio, Columbus, USA
• Rivka Amit, Geological Survey of Israel, Jerusalem, Israel
• Salah Tahoun, El Zagazig University, Cairo, Egypt
• Sideris Theocharopoulos, Nagref Soil Institute, Athens, Greece
• Steven Nortcliff, University of Reading, Reading, UK
• Takanori Nagano, Kobe University, Kobe, Japan
• Tallal Darwish, National Center for Scientific Research, Beirut, Lebanon
• Tony Koppi, University of New South Wales, New South Wales, Australia
• Tsuhigiro Watanabe, Research Institute of Humanity and Nature, Kyoto, Japan
• Uriel Safriel, Hebrew University of Jerusalem, Jerusalem, Israel
• Winfried E. H. Blum, University of Natural Resources and Applied Life
Sciences, Vienna, Austria

Editorial Office: University of Ankara, Department of Soil Science and Plant

Nutrition, 06110 Dışkapı, Ankara, Turkey
Preface

Mediterranean Soil Ecosystems (MSE) is a series of formal scientific publications

of the Soil Science Society of Turkey (SSST). Established in 1964, the SSST
supports wide range of research in soil science and related disciplines.
Mediterranean Soil Ecosystems invites contributions on topics in soil ecosystems,
soil and land degradation and desertification, agroecosystem management, carbon
dynamics and management systems and ancient land use in the Mediterranean
environment and context, palaeopedology and geopedology, and the changing soils
and soils of tomorrow and their likely use under climate change scenarios.
Mediterranean Soil Ecosystems also aims to improve communication and
develop holistic integrated approaches for achieving a sustainable management
of the environment. The MSE welcomes all aspects of soil science and its inter-
relations to soil and earth sciences, agriculture, forestry, biology, botany, clima-
tology, ecology, ecological economics, environmental sciences and engineering,
environmental law, carbon policies, and information sciences related to environ-
mental integrity. Mediterranean Soil Ecosystems welcomes readers, authors, and
research results from academia, business, government, research institutes, and
public interest groups.
This book covers ecologic and socio-economic aspects of carbon management in
Mediterranean ecosystems. The chapters were selected among those presented at
the 1st Istanbul Carbon Summit, held at Istanbul Technical University, 2–4 April,
2014 and subsequently peer reviewed by the members of editorial committee.
Discussion on multiple interactions between soil carbon and environment were
covered in first three chapters. Carbon treading issues in different Mediterranean
nations and related policies, application, and implementations are covered in
Chap. 4. Chapter 5 covers a unique discussion on how recent developments and
related ecological disturbance affected life of Nubians, one of the most ancient
peoples in the world, their civilization started more than 8,000 years ago in Egypt.
Chapter 6 discusses the results of a study on relationships between carbon dioxide
emissions and exports in terms of carbon dioxide emissions, total exports, agri-
cultural exports, industrial exports, and service exports in 23 countries from dif-
ferent income levels and different regions. Chapter 7 introduces a functional

vii
viii Preface

‘energy–economy–ecology–engineering’ integrated model that calculates final

energy consumption from primary energy supply and discusses its application in
Turkey and Chap. 8 covers discussion on the cost/benefit assessment of imple-
menting Land Use, Land Use Change and Forestry (LULUCF) accounting the
regulations in Turkey in the future. Chapter 9 discusses carbon certification
applications in Turkey and finally, Chap. 10 discusses results of a long term study
on carbon sequestration and mycorrhizae in two soil series located in the eastern
Mediterranean region of Turkey (Adana). The editors of this book profoundly
express their gratitude to the series editor Hans G Brauch for his everlasting and
sincere efforts which led us to made this book a worthwhile achievement. We also
thank N Özçelik and S Sabancılar who designed the İznik tile pattern on the front
cover.

Çankırı, Turkey Sabit Erşahin

Adana, Turkey Selim Kapur
Adıyaman, Turkey Erhan Akça
Ankara, Turkey Ayten Namlı
Ankara, Turkey Hakkı Emrah Erdoğan
June 2016
Contents

1 Soil Carbon Impacts on Functionality and Environmental

Sustainability . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Rattan Lal
2 New World Atlas of Desertification and Issues of Carbon
Sequestration, Organic Carbon Stocks, Nutrient Depletion
and Implications for Food Security . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Pandi Zdruli, Rattan Lal, Michael Cherlet and Selim Kapur
3 Terrestrial Ecosystem Carbon Dynamics as Influenced
by Land Use and Climate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Sabit Erşahin, Selim Kapur, Gönül Aydın, Erhan Akça,
Doğanay Tolunay, Özden Görücü, Gülay Karahan
and Bayram C. Bilgili
4 EU Emissions Trading Scheme Application in Bulgaria,
Greece and Romania from 2008 to 2012 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
Christina-Stavrula Hatzilau, Dionysios Giannakopoulos,
Sotirios Karellas and Emmanuel Kakaras
5 Indigenous Egyptian Nubians and Climate Change Mitigation . . . . 61
Essam Hassan Mohamed Ahmed
6 Carbon Trading Via Exports: Comparison of the Emissions
Embodied in Exports in China and Turkey . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
Nejat Erk and Ali Vural Cengiz
7 Energy–Economy–Ecology–Engineering (4E) Integrated
Approach for GHG Inventories . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
Egemen Sulukan, Mustafa Sağlam and Tanay Sıdkı Uyar
8 Cost-Benefit Assessment of Implementing LULUCF
Accounting Rules in Turkey . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
Olivier Bouyer and Yusuf Serengil

ix
x Contents

9 Carbon Certification of Afforestation and Reforestation

Areas in Turkey . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
Melike Kuş, Hüma Ülgen, Yusuf Güneş, Rüstem Kırış, Ali Özel
and Uğur Zeydanlı
10 Carbon Sequestration and Mycorrhizae in Turkish Soils. . . . . . . . . 139
İbrahim Ortaş, Rattan Lal and Selim Kapur
About the Editors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
About the Authors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
About this Book . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
Chapter 1
Soil Carbon Impacts on Functionality
and Environmental Sustainability

Rattan Lal

Abstract The term soil functionality implies utilization of soil for specific
purposes so that ecosystem functions and services are sustained. Soil functionality
strongly impacts environmental sustainability in relation to climate change, water
quality and renewability, biodiversity, elemental cycling and transformations. There
is a wide range of soil parameters which impact soil functionality. These include
physical (texture, structure, pore size distribution, continuity), chemical (pH, Eh,
charge density, nutrient reserves, elemental toxicology), biological (microbial
biomass carbon, soil respiration, biodiversity) and ecological (soil organic carbon
concentration and quality, elemental transformation). The choice of specific indi-
cator depends on specific functions. These parameters can be combined into a soil
functionality index. Soil functionality can be measured indirectly be assessing soil
quality. Soil functionality also depends on the parent material, land use and man-
agement, climate and CO2 enrichment. Soil functionality can be restored by cre-
ating a positive soil/ecosystem carbon budget, carbon sequestration in soil and
terrestrial biosphere, enhancement of biodiversity and control of soil erosion. The
concept of soil functionality can be used to address global issues such as climate
change, food and nutritional security water quality and renewability and
biodiversity.

Keywords Soil quality Ecosystem services
Soil functionality index
CO2


enrichment Soil structure and porosity

1.1 Introduction

The term ‘sustainability’ implies: (1) longtime period, and (2) the need for a steady
growth. However, Bartlett (1997) opined that the term “sustainable growth” is an
‘oxymoron’ (Daly 1990). Among the list of seventeen laws proposed by Bartlett,

Prof. Rattan Lal, Carbon Management and Sequestration Center, The Ohio State University,
Columbus, OH 43210, USA, E-mail: [email protected].

© The Author(s) 2017 1

S. Erşahin et al. (eds.), Carbon Management, Technologies,
and Trends in Mediterranean Ecosystems, The Anthropocene:
Politik–Economics–Society–Science 15, DOI 10.1007/978-3-319-45035-3_1
2 R. Lal

law #13 states “Humans will always be dependent on agriculture, and the central
task in sustainable agriculture is to preserve agricultural land.” The law #12 states
that, “The chief cause of problems is solutions.” When asked if, after independence,
India would attain British standards of living, Mahatma Gandhi replied, “It took
Britain half the resources of the planet to achieve its prosperity, how many planets
would a country like India require…?” (Goodland 1992). Gandhi’s response is even
more relevant in 2016 than it was in 1940s. Therefore, the issue of environmental
sustainability is on the forefront of any global agenda. Soil degradation plagued
several ancient civilizations (e.g., Mesopotamia in the Tigris-Euphrates Valley, and
Mayan in Central America). However, it is the mushrooming of the scale at which it
is happening in the 21st Century, which is a major concern and an urgent issue to be
addressed.
The emphasis on environmental sustainability during 2010s is attributed to the:
(i) high rates of exploitation of renewable resources, (ii) continuous increase in
generation of pollutants (pesticides, chemicals, gaseous emissions), (iii) a rapid
depletion of non-renewable resources, (iv) extinction of biodiversity, and (v) severe
degradation (and even extinction) of soils. Therefore, environmental sustainability
involves a strategy of making prudent decisions on natural resources (soil, water,
vegetation, etc.) management to reduce the human footprint encompassing indi-
cators such as soil degradation, eutrophication of water and non-point source pol-
lution, emission of greenhouse gases (GHGs), drainage of wetlands, cultivation of
peat soils etc.
Judicious management of soils is integral to environmental sustainability
(Kerzhentsev 2010). Ignoring the soil-environmental nexus and its ramifications
can endanger some fragile resources by accelerated erosion (Tennesen 2014) along
with severe adverse impacts on soil biodiversity (Tsiafouli et al. 2015). Soil
structure, strongly affected by mycorrhizae (Rilling/Mummey 2006) and other
biota, is prone to degradation through management-induced perturbations of the
surface layer leading to strong adverse impacts on soil functionality.
Therefore, the objective of this article is to describe soil functionality, and
discuss the impact of soil organic carbon (SOC) concentration and other properties
on soil functionality and the environmental sustainability.

1.2 Soil Functionality

Soil is a dynamic entity, and its properties are strongly influenced by natural and
anthropogenic factors. Thus, it is important to understand how and which soil
properties change because of biotic and abiotic stresses, on short and long-term, and
in the surface and sub-surface horizons. Thus, soil use and management can be
chosen to advance the goals of environmental sustainability. It is in this context that
soil functionality is multi-dimensional characteristics with ecological, economic,
social and political ramifications.
1 Soil Carbon Impacts on Functionality … 3

Table 1.1 Principal functions of soils

Function Example
1 Food production Medium for plant growth, Reservoir of water and nutrients,
Support for root growth, Resistance against diseases and
pathogens, Elemental transformation and reducing phytotoxicity
2 Agronomic Sustaining productivity, Moderating use efficiency of inputs,
Strengthening resilience against climate change
3 Gene pool Habitat for biota, Reservoir for seed, Preserving germplasm over
millennial time scale
4 Environmental/Ecologic Recycling and retention of nutrients, filtrating and purifying
water, Storing C and moderating atmospheric chemistry,
Regulating gaseous exchange between pedosphere and the
atmosphere, Resisting soil erosion, Buffering against
perturbations
5 Industrial Raw materials, Minerals, Pharmaceutical, Antibiotics
6 Anthropogenic Physical and cultural heritage, Aesthetic and artistic values,
Spiritual, Therapeutic, Human and planetary history,
Evolutionary archive
7 Foundation Platform for man-made structures, Foundation for dams,
buildings, etc.
Source The author

The term soil functionality means utilization of soils for specific purposes at an
optimal level so that the ecosystem functions and services are sustained. In other
words, “it is the capacity of a specific soil to function under designed circumstances
to meet its planned intentions or requirements without any loss of original func-
tional capability” (Yong et al. 2012). The soil functionality concept addresses the
performance aspects of a specific soil according to the specific goals or functions.
There are numerous soil functions (Table 1.1), including plant growth, and the
food production through agronomic management. A German saying in the context
of food production states, “Es ist die Erde, die gibt uns das Brot” or it is the soil,
which gives us the bread. Food being essential to human survival, it is pertinent to
state that we are soil. Thus, Gandhi stated that, “To forget how to dig the Earth and
tend the soil is to forget ourselves.” Important among ecologic functions of soils
are: recycling and retention of nutrients, filtration and purification of water, storing
of carbon (C) and moderating atmospheric chemistry, moderating gaseous
exchange between the pedosphere and the biosphere, resisting soil erosion,
buffering against natural and anthropogenic perturbations, and providing habitat
and energy for soil biota. There are also anthropologic and industrial functions.
Therefore, protection of soil resources and their functionality is of a paramount
importance (Blum et al. 1993).
Through its critical role in numerous functions (Table 1.1), soil functionality
impacts water resources (renewability and quality), climate change (mitigation,
4 R. Lal

adaptation and stabilization), food and nutritional security (quality and quantity),
and biodiversity (above and belowground). Soil functionality is the engine of
economic development.

1.3 Indicators of Soil Functionality

There is a strong interaction between environmental sustainability and soil func-

tionality (Fig. 1.1). Principal indicators of soil functionality which impact envi-
ronmental sustainability are physical, chemical, biological, and ecological
(Table 1.2). There is a strong relationship between the functionality of physical and
chemical attributes and the parent material of soil (Jenny 1941). An example of the
effects of parent material on soil functionality is documented in a study from Brazil
de Arúgo Filho et al. (2013) observed that in the Itapric region of Brazil, soils
derived from the sandy parent material contained low nutrient reserves and high
permeability. In contrast, soils derived from the fine sediments contained higher
nutrient reserves and low permeability. These indicators are important soil prop-
erties, and the specific set of properties varies among functions (agronomic,

Fig. 1.1 Environmental sustainability in relation to soil functionality and soil organic carbon
(SOC) pool and its dynamics. Source The author

Table 1.2 Important indicators of soil functionality

Indicator Parameter
Physical Texture, structure, bulk density, pore size distribution and continuity, water
retention and transmission, thermal capacity and conductivity
Chemical pH, Eh, charge density, nutrient reserves, elemental transformation, nitrification,
denitrification
Biological Microbial biomass carbon (MBC), biodiversity (macrofauna), soil respiration,
potentially mineralizable N
Ecological Soil organic carbon (SOC), biogeochemical transformations, methanogenesis,
gaseous exchange and diffusivity, erosion, soil formation
Source The author
1 Soil Carbon Impacts on Functionality … 5

Fig. 1.2 Living and non-living components of soil organic matter content which impact soil
functionality. Source The author

environmental, food production). Both soil organic C (SOC) concentration and pool
are important determinants of soil functionality and environmental sustainability. In
addition to the amount, composition of SOC also affects numerous properties and
processes. It cuts across a range of soil functions of relevance to human wellbeing
and nature conservancy. The SOC pool, as the principal component of soil organic
matter (SOM), comprises of living and non-living organisms in soil (Fig. 1.2). It is
the amount, quality and dynamics of SOC pool that governs soil functionality
(Fig. 1.3) through changes in physio-chemical, biochemical, eco-biological pro-
cesses and transformations are over time. These transformations are influenced by
natural and anthropogenic factors, and biotic and abiotic stresses. Thus, judicious
management of SOC pool is essential to sustainability of soil functionality. Indeed,
the critical levels of SOC concentration in the root zone may be *2 % for soils of
the temperate regions (Kemper/Koch 1966; Greenland et al. 1975; Loveland/Webb
2003), and *1.1 % for those of the tropics (Aune/Lal 1997).
It is not easy to measure soil functionality. Indeed, “most important things
cannot be measured and still must be managed” (Edward Demmings 1900–1993).
In other words, “manage what you can’t measure.” Thus, the question with regard
to soil functionality is: what is there in the soil that can be measured in terms of
what it does. What is does is soil functionality.
Because soil functionality is difficult to measure directly, it is measured indi-
rectly by measuring soil quality index (Mukherjee/Lal 2014) or soil functionality
index (SFI). Yong et al. (2012) defined SFI as a ratio of the value xn of a soil
parameter at time tn to a reference base soil functionality value (xbase) for each
specific indicator. If SOC concentration is selected as an indicator of soil func-
tionality, then SFI of SOC is:
6 R. Lal

Fig. 1.3 Impacts of soil organic carbon pool on soil properties and processes which impact soil
functionality. Source The Author

SFIðSOCÞ ¼ SOCn : SOCbase

Therefore, SOC depletion occur for SFI < 1 and sequestration for SFI > 1.
Similar to SQI, SFI must also be the one that soil scientist can quantify and farmers
can understand and relate to.

1.4 Management of Soil Functionality

The Law of Return by Sir Albert Howard states that, “the nutrients harvested from
soil must be returned. Harvesting without returning is a robbery of the soil and
banditry; a particularly mean form of banditry, because it involves robbing of future
generations, which are not there to defend themselves” (Howard 1931). Lal (2009a)
proposed ten tenants (laws) of sustainable management (Table 1.3), which also
indicate that soil is like a bank account and maintaining a positive balance of key
indicators of soil functionality is essential to its sustainable use over time of the
finite but an essential resource.
Whereas, the vulnerability of a soil to degradation increase with increase in
mean annual temperature (Law 4, Table 1.3), the SOC pool increase with decreases
1 Soil Carbon Impacts on Functionality … 7

Table 1.3 Laws of sustainable soil management

Theme Law
I. Soil and Its 1. Soil resources are finite and unequally distributed geographically,
Degradation and are non-renewable over the human timeframe
2. Soils are prone to land misuse and soil mismanagement
3. Accelerated erosion is caused more by “how” rather than “what”
crops are grown
4. Vulnerability to soil degradation increases with increase in mean
annual temperature and decrease in mean annual precipitation
II. Soil and 5. Soil can be a source or sink of greenhouse gases depending on
Climate land use and management (i.e., soil, water, crops, animals)
6. Soil carbon sequestration implies creating a positive C budget
through retention of plant-biomass or animal produce grown on
the same land unit
7. Soil resilience to climate change depends on optimal level of
physical, chemical, biological and ecological properties
III. Soil Restoration 8. Soil restoration is a slower process than degradation. Restoration
of SOC pool may occur at a decadal or centennial scale
9. Soil structure and its functionality depend on stability and
continuity of macro, meso and mircopores or voids
10. Sustainable management of soil implies an increasing trend over
time in key indicators of soil functionality (e.g., SOC pool,
aggregate stability, available water capacity or supply of green
water)
Source Adapted from Lal (2009b)

in mean annual temperature and increases with increase in mean annual precipi-
tation (Jenny 1941). For example, Scheer et al. (2011) observed that the environ-
mental functionality of upper montane soils in southern Brazil depended on SOC
pools, which are two-to-threefold higher than those in soils of low altitudes at the
same latitude. Functionality of soil pores (Law 9, Table 1.3) depends on the sta-
bility and continuity of pore system. It is the formation of a stable and continuous
pore system that governs aeration (gases diffusion), and water transmission (Dörner
et al. 2010).
Input of biomass-C, to offset the losses caused by decomposition and erosion or
leaching, is essential to enhancing soil functionality. Municipal sewage sludge and
compost from crop residues etc. can enhance soil functionality for
agricultural/agronomic purposes (Sciubba et al. 2013). Similarly, soil functionality
for agriculture (Lal 2015) involving retention of crop residues mulch, cover crop-
ping, integrated nutrient management, and elimination of plowing and other
mechanical soil disturbances. Rather than a panacea or a silver bullet, there is a
wide range of appropriate soil management practices depending on site-specific
conditions.
8 R. Lal

1.5 Soil Functionality and Environmental Sustainability

Soil functionality strongly impacts environmental sustainability (Fig. 1.4). Principal

among environmental issues are eutrophication (algal bloom) and filtration, gaseous
emissions (CH4, N2O) and C sequestration, biodiversity (species enrichment or
extinction and ecosystem disservices (erosion, salinization) and services (restora-
tion) and net primary productivity, Soil degradation and loss of functionality can
cause eutrophication of water resources. Functionality of soil physical and chemical
attributes, as influenced by the parent material can also impact eutrophication of
natural waters (de Araújo Filho et al. 2013). Soil memory, records of historical
events, also depends on functionality of soil attributes. Targulian/Goryachkin
(2004) observed that soil systems have a capacity for storing information about
environmental factors and pedogenic processes which have affected soil function-
ality over the period of soil formation or pedogenesis. While interpreting the

Fig. 1.4 Environmental sustainability impacts of soil functionality. Source The author
1 Soil Carbon Impacts on Functionality … 9

historic records in soil systems within a specific climactic regime, it is important to

account for the effects of lithodiversity, topodiversity, biodiversity, and chronodi-
versity (Targulian/Goryachkin 2004).
In addition to the impact on functionality of physical and chemical attributes,
belowground biodiversity also moderates structure and functions of terrestrial
ecosystems (Bardgett/van der Putten 2014). More specifically, soil biodiversity
strongly impacts both ecological and evolutionary responses of terrestrial ecosys-
tems to present and future climate/environmental change (Bardgett/van der Putten
2014). The ecological impact of climate change is intricately linked with that of the
CO2 fertilization effect. For example, Niklaus et al. (2003) observed, from a 6-years
of in-situ CO2 enrichment experiment, that elevated CO2 increased
micro-aggregates probably because of a higher soil moisture content (because of an
increase in net primary productivity and the canopy cover). The elevated CO2
decreased soil aggregation at the scale from lm to mm, which can affect soil micro
faunal population (Niklaus et al. 2003). Since the Climate Summit (COP21) in Paris
in December 2015, there is a lot of interest in storage of SOC in the top 40-cm
layer. Any strategy to enhance SOC pool would have a strong impact on soil
functionality and the provisioning of numerous ecosystem functions. Thus, it is
important to develop a standardized protocol to measure changes in SOC pool
through addition of biomass-C produced by plants grown on the same landscape
unit (Olson et al. 2014).

1.6 Conclusions

Functionality of soil attributes (physical, chemical, biological and ecological)

strongly impacts environmental sustainability. The SOC concentration and quality
are key indicators of soil functionality because of their impacts on soil ecosystem
services which moderate nature conservancy. In addition to the impacts on
hydro-thermal regimes and biodiversity, SOC pool also impacts pore continuity and
stability. The latter are also impacted by soil aggregation, which in turn may be
altered by CO2 enrichment and belowground biodiversity. Soil memory of historic
processes depends on specific pedogenic processes which have been in operation
over the pedogenic processes.
Degradation of soil functionality can lead to numerous ecosystem disservices
including eutrophication, gaseous emissions, accelerated erosion, secondary salin-
ization, loss of biodiversity, decline in net biome/ecosystem productivity, and
decline in quantity and quality of food and feed. The health of soil (ie. function-
ality), plant, animal, human and ecosystems is one and indivisible. Therefore,
restoration and sustainable management of soil functionality are important to
human wellbeing, nature conservancy and environmental sustainability.
Soil functionality of agroecosystems can be enhanced by adoption of conser-
vation agriculture, and by those landuse and management practices which create a
10 R. Lal

positive soil/ecosystem C budget, enhance soil biodiversity, and strengthen

mechanisms of nutrient cycling.
Soil functionality index (SFI), similar to that of soil quality index, can be used as
a surrogate of soil functionality. However, the choice of sol parameters (indicators)
depends on specific landuse and the desired soil/ecosystem services. In addition to
SFI, additional research is needed towards (Kerzentsev 2010):
i. Developing mathematical models of soil functionality,
ii. Strengthening of scientific, methodological and technological principles of soil
functionality,
iii. Identifying soil-specific landuse and management systems to restore soil
functionality,
iv. Using soil functionality to address global issues of the 21st century, and
v. Relating soil functionality to climate change adaptation and mitigation.

References

Aune, J.; Lal, R., 1997: “Agricultural Productivity in the Tropics and Critical Limits of Properties
of Oxisols, Ultisols, and Alfisols”, in: Tropical Agriculture, 74: 96–103.
Bardgett, R.; van der Putten, W., 2014: “Belowground Biodiversity and Ecosystem Functioning”,
in: Nature, 515: 505–511.
Bartlett, A., 1997: “Environmental Sustainability”, Presented at the Annual Meeting of the
American Association of Physic Teachers, Denver, Colorado, 16 August.
Blum, W.E.H.; Eijsakers, H.J.P.; Hammers, T., 1993: Soil Protection Concept of the Council of
Europe and Integrated Soil Research. Soil and Environment. Vol. 1 (Dordrecht: Kluwer
Academic Publishers): 37–47.
Daly, H.E., 1990: “Towards Some Operational Principles of Sustainable Development”, in:
Ecology and Economy, 2: 1–6.
Dörner, J.; Sandoval, P.; Dec, D., 2010: “Role of Soil Structure on the Pore Functionality of
Autisol”, in: Journal of Soil Science and Plant Nutrition, 10: 495–508.
De Araújo Filho, J.C.; Gunke, G.; Sobral, M.C.M.; et al., 2013: “Soil Attributes Functionality and
Water Eutrophication in the Surrounding Area of Itaparica Reservoir, Brazil”, in: Revista
Brasileira de Engenharia Agrícola e Ambiental, 17: 1005–1013.
Goodland, R., 1992: “The Case that the World has Reached Limits—More Precisely that Current
Throughput Growth in the Global Economy Cannot Be Sustained”, in: Population and
Environment, 13: 167–182.
Greenland, D.; Rimmer, D.; Payne, D., 1975: “Determination of Structural Stability Class of
English and Welsh Soils, Using a Water Coherence Test”, in: Journal of Soil Science, 26:
294–303.
Isbell, F.; Calcagno, V.; Hector, A.; et al., 2011: “High Plant Diversity is Needed to Maintain
Ecosystem Services”, in: Nature, 477: 199–196.
Jenny, H., 1941: Factors of Soil Formation (New York: Dover Publications, Inc.).
Kemper, W.D.; Koch, E.J., 1966: Agricultural Stability of Soils from Western U.S. and Canada
(Washington, D.C: USDA Technical Report).
Kerzhentsev, A.S., 2010: “Soil Functionality and Ecosystem Sustainability”, in: Herald of the
Russian Academy of Science, 80: 360–364.
Lal, R., 2009a: “Ten Tenets of Sustainable Soil Management”, in: Journal of Soil and Water
Conservation, 64: 20A–21A.
References 11

Lal, R., 2009b: “Laws of Sustainable Soil Management”, in: Agronomy and Sustainable
Development, 29: 7–9.
Lal, R., 2015: “Sequestering Carbon and Increasing Productivity by Conservation Agriculture”, in:
Journal of Soil and Water Conservation, 70: 55A–62A.
Loveland, P.; Webb, J., 2003: “Is There a Critical Level of Organic Matter in the Agricultural Soils
of Temperate Regions: A Review”, in: Soil & Tillage Research, 70: 1–18.
Mukherjee, A.; Lal, R., 2014: “Comparison of Soil Quality Index Using Three Methods”, in: Plos
One, 9: 1–15.
Niklaus, P.; Alphei, D.; Ebersberger, D.; et al., 2003: “Six Years of in-situ CO2 Enrichment Evoke
Changes in Soil Structure and Soil Biota of Nutrient-Poor Grassland”, in: Global Change
Biology, 9: 585–600.
Olson, K.; Al-Kaisi, M.; Lal, R.; et al., 2014: Experimental Consideration, Treatments, and
Methods in Determining Soil Organic Carbon Sequestration Rates”, in: Soil Science Society of
America Journal, 78: 348–360.
Pimental, D.; Sparks, D., 2000: “Soil as an Endangered Ecosystem”, in: Bioscience, 50: 947–947.
Rillig, M.; Mummey, D., 2006: “Mycorrhizas and Soil Structure”, in: New Phytologist, 171:
41–53.
Scheer, M.B.; Curcio, G.R.; Roderjan, C.V., 2011: “Functional Idades Ambientais de solos
altomontanos ne serra da Igreja, Paraná”, in: Rev. Bras. Ciênc. Solo, 35,4 (Viçosa July/Aug.).
Sciubba, L.; Cavani, L.; Marzadori, C.; et al., 2013: “Effect of Biosolids from Municipal Sewage
Sludge Composted with Rice Husk on Soil Functionality”, in: Biology and Fertilizer in Soils,
49: 597–608.
Targulian, V.O.; Goryachkin, S.V., 2004: “Soil Memory: Types of Record, Carriers, Hierarchy
and Diversity”, in: Revista Mexicana de Ciencias Geológicas, 21: 1–8.
Tennesen, M., 2014: “Rare Earth”, in: Science, 346: 692–695.
Tsiafouli, M.; Thebault, E.; Sgardelis, S.; et al., 2015: “Intensive Agriculture Reduces Soil
Biodiversity Across Europe”, in: Global Change Biology, 21: 973–985.
Yong, R.N.; Nakano, M.; Pusch, R., 2012: Environmental Soil Properties and Behaviors (Boca
Raton, FL: CRC Press).
Chapter 2
New World Atlas of Desertification
and Issues of Carbon Sequestration,
Organic Carbon Stocks, Nutrient
Depletion and Implications for Food
Security

Pandi Zdruli, Rattan Lal, Michael Cherlet and Selim Kapur

Abstract Soils are both sinks and sources of C with great potential to mitigate
climate change. Global estimates indicate that they contain between 1,206 Pg of soil
organic carbon (SOC) to 1-m depth to more than 1,550 Pg C, which is twice the
amount of C present in the atmosphere. Nevertheless the overall the C stocks could
reach as much as five times that of the atmosphere considering that many soils are
much deeper than 1 m. Instead, emissions from land use change are estimated to
make up to 20 % of atmospheric CO2 through loss of biomass and SOM.
Notwithstanding these critical outcomes, soil’s impact in climate change scenarios
is generally not well understood and the UNFCCC after CoP 21 in Paris started to
increase attention to the potential for soil C sequestration thanks to the French “4
pour 1000” initiative. We argue that SLM can increase productivity particularly by
improving water use efficiency, optimizing nutrient cycles and their supply for crop
production, enhancing vegetation cover, and improving food security level. Healthy
soils produce healthy food, support healthy living, and promote a healthy
environment.

Keywords Desertification

Atlas
Carbon sequestration
Global carbon

Sustainable land management

P. Zdruli, Prof. Dr., International Centre for Advanced Mediterranean Agronomic Studies
(CIHEAM), Mediterranean Agronomic Institute of Bari Land and Water Resources
Management Department, Via Ceglie 9, 70010 Valenzano Bari, Italy; E-mail: [email protected].
R. Lal, Prof. Dr., The Ohio State University, Carbon Management Sequestration Center, 2021
Coffey Rd., Columbus, OH 43210, USA; E-mail: [email protected].
M. Cherlet, European Commission, Joint Research Centre, Institute for Environment and
Sustainability, Land Resource Management Unit Via Enrico Fermi 2749 TP280, I-21027 Ispra
(VA), Italy; E-mail: [email protected].
S. Kapur, Prof. Dr., University of Çukurova, Faculty of Agriculture, Department of Soil Science
and Plant Nutrition, Balcalı, 01330 Adana, Turkey; E-mail: [email protected].

© The Author(s) 2017 13

S. Erşahin et al. (eds.), Carbon Management, Technologies,
and Trends in Mediterranean Ecosystems, The Anthropocene:
Politik–Economics–Society–Science 15, DOI 10.1007/978-3-319-45035-3_2
14 P. Zdruli et al.

2.1 Overview of the World Atlas of Desertification

A novel World Atlas of Desertification (WAD) is being compiled under the coor-
dination of the Joint Research Centre (JRC) of the European Commission in
partnership with the United Nations Environment Program (UNEP). The novel
WAD will be available as both a published reference atlas and an online digital
information portal. It builds upon recent scientific progress by taking a pragmatic
and robust approach to the use of current concepts to assess and map land degra-
dation and desertification. The updated WAD provides a foundation for improved
mitigation strategies regarding global issues of food security, resource base effi-
ciency, climate change, sustainable development and poverty reduction.
An entire chapter within the novel WAD is devoted to soil issues. Issues are
organized in an ecosystem-based approach that identifies soil function and provides
a detailed background. Additional attention is devoted to global soil resource
availability and its capacity to feed a growing population that is expected to reach
over 9 billion by 2050. The global average of per capita agricultural land decreased
from 0.39 ha per person in 1960 to 0.21 ha in 2007 and continues to decline.
Worldwide crop cultivation is practiced on 1.6 billion ha, but the distribution of
arable land is extremely uneven. China and India account for more than 35 % of the
total global population, and both have exploited most of their available land and
water resources for agriculture. Similar situations exist throughout the
Mediterranean and particularly in North Africa and the Middle East where only 5 %
of the land is suitable for agriculture (Zdruli 2012).

2.2 Importance of Soils for Carbon Sequestration

Soils are both carbon sinks and sources. Global estimates indicate that soil up to 1 m
depth contains between 1,206 Pg of soil organic carbon (SOC) (Hiederer/Köchy
2011) and more than 1,550 Pg C (Lal 2004; Baveye/Jacobson 2007), which is about
twice the amount of atmospheric carbon (800 Pg). The total carbon soil stock could
actually be up to five times that of the atmosphere because many soils are present at
depths greater than 1 m. In particular, soils such as Mollisols (Soil Taxonomy) or
Chernozems (WRB) are extremely important for storing organic carbon and pro-
viding food and fiber. Although soils cover only 3 % of global land area, they
produce more than 40 % of the global food and over 90 % of these soils are used for
cereal production (Eswaran et al. 2003). Soils must be considered as both national
and international assets and be protected from any form of degradation.
The annual flux of carbon dioxide (CO2) between the soil and atmosphere is
estimated to be six times the amount derived from fossil fuels (GSP 2011). The
amount of carbon stored in soil is about 300 times the amount released annually
from burning fossil fuels. Emissions from land-use changes are estimated to con-
tribute 20 % of atmospheric CO2 as a result the loss of biomass and SOM (Smith
2 New World Atlas of Desertification and Issues … 15

et al. 2007). Land use intensification has significant effects on the stability of soil
ecosystems. These effects may assist in the prediction and modelling of climate
change responses, especially when the peculiar effects of soil biota are also con-
sidered (de Vries et al. 2013).
Although drylands store much less SOC per hectare than humid regions, the vast
surface area they cover globally (nearly 40 % of land cover) makes them an
important global carbon sink (Lal 2009). The potential for SOC storage per hectare
in dryland soils may be comparable to that in soils of the humid areas. Large
dryland soil ‘sink capacity’ is created when high amounts of SOC are lost through
degradation, which soils in humid regions may not experience (Farage et al. 2007).
Large quantities of carbon are stored in waterlogged and permafrost soils.
Permafrost soils could potentially emit potent greenhouse gases (GHGs) such as
methane (CH4) and nitrous oxide (N2O) if the permafrost layer is affected by
thawing or if wetlands are desiccated. These worst case scenarios could cause
climate change to increase rapidly because the GHG CH4 is 18–25 times more
potent than CO2. Despite these critical outcomes, the impact of soil in various
climate change scenarios is generally not well understood. The United Nations
Framework Convention on Climate Change process has paid little attention to the
potential for soil C sequestration.

2.3 Soil Organic Matter and Soil Quality

Soil quality is the capacity of a soil to perform ecosystem functions and provide
ecosystem services. Soil quality depends on key determinants (Lal 2012). SOM is a
key constituent in this context that heavily impacts soil quality through positive
effects on physical, chemical, and biological properties of the soil. Depletion of
SOM initiates a downward spiral of cascading adverse effects. Conversion from a
natural to an agroecosystem (cropland and grazing land) and the attendant changes
in water and energy budgets at the ecosystem level cause severe and rapid SOM
depletion and negative impacts on physical soil quality. SOM depletion reduces
aggregation and has adverse effects on soil structure and tilth in addition to GHG
emissions into the atmosphere (Fig. 2.2).
Decreased soil structure leads to densification, water infiltrability reduction,
increased erosion susceptibility and decreased availability of green water for plant
growth. Disrupted elemental cycling and reduced availability of plant nutrients
decrease the efficiency of inherent and applied resources as well as agronomic
productivity. The downward spiral initiated by SOM depletion adversely affects
farm income. Similarly, SOM decline below the threshold level adversely impacts
soil chemical, biological and ecological processes that lead to a range of degra-
dation processes. These processes include alteration of soil reactions; elemental
imbalances of deficiency and toxicity, salinization and sodication; and reduction in
activity and species diversity of soil fauna, flora and microbial biomass carbon
(MBC). Severe SOM depletion causes impacts such as the breakdown of
16 P. Zdruli et al.

Fig. 2.1 A fertile Chernozem from Hungary. Source E. Micheli who granted permission to use
this photo

community wellbeing, civil structure and political instability that ultimately lead to
societal collapse (Diamond 2006) (Fig. 2.1).
SOC comprises 50–60 % (average 58 %) of the global SOM stock in addition to
providing a source of nutrients (macro and micro) and other elements. Thus, the
SOC stock is among the principal terrestrial carbon stocks. These stocks vary
among biomes or eco-regions because of differences in climate, soil type, phys-
iography, vegetation, and land use (Fig. 2.3). The pedologic (soil originated) soil
carbon pool comprises the two distinct, yet related, components of soil inorganic
carbon (SIC) and SOC stocks. The pedologic pool to 3 m depth is estimated at
4,000 Pg, i.e. *5 times the atmospheric pool (800 Pg) and 6.45 times the biotic
stock (620 Pg). The pedologic carbon stock influences carbon cycling and heavily
impacts radiative forcing and soil albedo through close interaction with biotic and
climatic stocks and changes in the soil-related flux of GHGs (Rubio 2007). The
magnitude of the flux of GHGs from soil to atmosphere depends on land use,
soil/animals/vegetation management and the antecedent SOC pool.
2 New World Atlas of Desertification and Issues … 17

Fig. 2.2 Impact of the soil organic matter depletion on ecosystem functions and services. Source
The authors

Fig. 2.3 Estimates of global soil organic carbon density from amended harmonized world soil
database (Mg C ha−1). Source Hiederer/Köchy (2011)

2.4 Land-Use/Cover Change and the Impact on SOC

Stocks

Conversion from natural ecosystems to agroecosystems leads to decreased SOC

stock (Lal 2004; Zdruli et al. 2014). The magnitude and rate of decline are generally
higher in tropical soils than in temperate regions. Drastic perturbations caused by
18 P. Zdruli et al.

land-use conversion and soil/crop/animal management heavily impact soil physical,

chemical, biological and ecological properties and processes (Fig. 2.2). Pedological
and ecological processes impacted include alterations in hydrothermal regime,
energy budget, biochemical transportation, rhizospheric processes, microclimate
and the rate of SOM decomposition and turnover. The overall impact is decreased
net primary productivity (NPP), net ecosystem productivity (NEP) and net biome
productivity (NBP). The threshold level of SOC concentration in the root zone is
1.1–2.0 % (temperate soils higher than tropical soils). Drastic reduction in the SOC
concentration magnitude has a negative feedback which exacerbates the rate and
magnitude of SOC stock depletion.
A wide range of factors determine the SOC stock depletion. There are economic,
political, societal, cultural and human dimensions in addition to the biophysical
factors. Reduced input of biomass carbon causes decreased SOC stock in agroe-
cosystem soils. A negative ecosystem carbon budget reduces soil biodiversity,
disrupts aggregation, degrades soil structure, exacerbates soil erosion hazards,
decreases green water supply, increases risk of drought stress, disrupts elemental
cycling and reduces soil fertility (Fig. 2.4).

Fig. 2.4 Effects of land use conversion and farming systems on soil properties, processes, and
ecosystem functions. Source The authors
2 New World Atlas of Desertification and Issues … 19

Fig. 2.5 Factors affecting soil organic carbon pool depletion in agroecosystems. Source The
authors

Negative feedback to the SOC pool is the net effect of decreased agronomic
production and reduced ecosystem services (Fig. 2.5). Accelerated soil erosion
adversely affects the on-site SOC stock. Despite the limited amount of research on
the fate of carbon transported by erosional processes on a watershed scale, erosion
has been found to severely deplete the soil SOC stock of erosion-prone ecosystems
(Lal 2003, 2004; Lal et al. 2004). Decreasing trends in SOC stock can be reversed
by adopting best management practices (BMPs) that also have a low carbon
footprint. The most important among a wide range of generic BMPs are no-till
farming, cover cropping, integrated nutrient management, agroforestry systems and
complex/diverse farming systems.

2.5 Global SOC Estimates

Although the issue of soil carbon sequestration is still a highly debated and complex
topic, the general consensus is that increasing soil carbon stocks could be a highly
cost effective (Grace et al. 2011) and environmentally suitable mitigation technique
(Mermut 2010). Global and continental estimates of SOC stocks were made (Batjes
1996) and a close link between these stocks and potential CO2 emissions from soil
under different scenarios of land-use/cover and climatic change conditions were
Another random document with
no related content on Scribd:
 Kuistilla tulikin Serafiina vastaan ja selitti Samulin kysymykseen,
että isä oli yhä huononemaan päin. Yöllä ei ollut tuntenut häntäkään,
Serafiinaa, vaan oli houraillut yhtä ja toista.

Serafiina näytti todella surulliselta, oli valvoneen ja kärsivän

näköinen.

Samuli sanoi, että hän tahtoi nähdä isäntää.

»Mitä Samulilla olisi asiana?» kysyi Serafiina ja katsoi Samulia

silmiin.

Samuli ällistyi, ei osannut sanoa sitä eikä tätä. Mitä hän oikein
aikoikaan isännän puheille?

»Kyllä minä Samulin saatavat maksan, jos ei Samulilla muuta

asiaa ole», jatkoi Serafiina, kun Samuli ei muuta kuin katsella tuijotti.

Mutta yhtäkkiä, hänen siinä Serafiinan edessä kylmällä kuistilla

seisoessaan vilusta hytkyen, hänet tapasi kummallinen raivo ja
suuttumus. Ei tiennyt itsekään, mistä suuttui, mutta semmoisia
kohtauksia oli hänelle sattunut välistä ennenkin, sen jälkeen kun oli
tullut kivulloiseksi.

Ja mitään ajattelematta hän tempasi salin oven kahvasta kiinni,

niin että lukko sinkosi paikoiltaan, ja melkein kiljumalla huusi:

»Porvarit ja verenimijät!… Miksei minua päästetä sisälle, kun

täällä muutkin saavat käydä!»

Ja hän meni rohkeasti isännän kamariin.

 Vasta kun pääsi sisälle ja näki sairaan vuoteessa, heräsi hän kuin
unesta eikä ymmärtänyt hyvää huomenta sanoa naapurin
emännälle, joka istui vuoteen vieressä.

Isäntä makasi selällään, harmaja tukka ja parta kuin pienenneinä

entisestään, silmät syvällä kuopissaan ja kuoleman kalpeus
kasvoilla. Samuli jo luuli häntä kuolleeksi ja rupesi vapisemaan kuin
kahila, kädet ja jalat kummallisesti notkahdellen ja väsyneillä,
kuluneilla kasvoilla hirvittävä kauhistus.

»Ei taida isännästäsi enää olla tähän maailmaan…» Samuli tuijotti

emäntään, mutta ei ymmärtänyt mitään. Silloin sairas avasi
silmänsä, ja kun hänen katseensa osui Samuliin, näytti silmien
ilmeessä olevan täysi järjen valo, mutta se sammui melkein heti kun
oli syttynytkin.

Samulikin alkoi tointua, vapiseminen lakkasi, hän katsoi istuinta ja

istui väsyneesti ja huoaten, niinkuin olisi viikon tehnyt työtä yhteen
menoon. Ja vähitellen alkoi hän ymmärtää, että kuolema oli lähellä,
— eikä enää muistanut, mitä varten oli tullut, vaan pillahti itkuun kuin
pieni lapsi.

7.

Tänä syksynä näytti talvi tulevan taakseen katsomatta.

Yöpakkasia jatkui, maa kylmettyi, järvet jäätyivät, ja jänkkien yli

kantoi ruostejäinen iljanko. Auringon kilo oli viileää ja vaalennutta ja
sen lämpöinen säde kuin jäähtynyttä. Luonto valmistautui pitkän
talven varalta, ja alaston maailma vartoi lumen valkoista vaippaa
peitokseen.

Ja se tuli. Pilvien pimeät ovet avautuivat selkoselälleen, ja suurina

valkoisina hiutaleina putoili lumi ikävöivän maan kamaralle.

Törmälän isäntävainajan hautajaisista saakka oli Samuli

sairastellut. Sisusvika olisi parannut, jos olisi ollut semmoista ruokaa
syödä kuin lääkäri oli määrännyt. Samuli oli nimittäin käynyt
viimeinkin piirilääkärin puheilla, kun tämä matkusti pitäjän läpi.
Piimää ja perunoita oli kokonaan kieltänyt syömästä ja antanut
kahdenlaiset lääkkeet. Ne vaikuttivat sen, että kipu ja polttaminen
taukosivat ja tuli julma ruokahalu, jommoista ei ollut tuntenut sitten
kun nuorena miehenä. Mutta mistä otti verekset lihat ja kalat, munat
ja muut kalliit ruuat? Ja kun nälkäänsä sitten kiskoi piimää ja
perunoita lappoi, niin sama peli kuin ennenkin alkoi sisustassa.
Lääkkeetkin loppuivat, eikä uusia enää ollut varaa ostaa. Mutta
lisäksi alkoi taas kolotuskin sääriä vihloa ja särkeä, niin että huutaa
piti, kun liikuttikaan jalkaansa. Molempien jalkojen sääriluita repi kuin
hohtimilla, ja välistä karkasi kipu päähänkin, ohimoille ja takaraivoon.

Hän ei ollut kyennyt moneen viikkoon ulkotöihin. Pirtissä yritteli

minkä mitäkin, teki astioita ja vasuja niinä päivinä, joina kykeni
pystyssä olemaan.

Syöminenkin alkoi vähetä, eikä ollut enää Törmälästä mitään

saamassa ojankaivuustakaan. Koko säästö, jolla oli aikonut
Rantalan riihenkehän navetaksi ostaa, oli kulunut ja huvennut
ruokaan ja lääkkeisiin nyt sairastamisen aikana. Liisa oli kerännyt
kaikki pienet saatavansa kylästä, ja moni armelias ihminen oli
lahjoittanut ruuan apua.
 Kolkko, pitkä talvi oli edessä purevine pakkasineen.

Melkein ilmeetön oli Samulin silmä, kun hän sivuikkunasta katseli

alas kylälle, johon pirtin edestä lähtivät jäljet Liisan askelista ja
kelkan jalaksista vasta tuiskunneessa lumessa. Samulin vanhat
solakengät oli Liisa vetänyt jalkaansa ja ottanut kelkan, johon
piimäpytyn oli köyttänyt, matkaansa. Kelkan jäljet juoksivat sievinä
viivoina molemmin puolin Liisan askelten jälkiä. Samuli tuijotti pitkin
latua, joka vei Törmälään…

Hän kykeni nyt olemaan liikkeellä, oli pannut vaatteet päälleen ja

kengät jalkaansa. Oli kyennyt pirtin päässä pilkkomaan pikkupuita ja
hommannut tulen lieteen — kumppaniksi — huvikseen, vaikkei ollut
mitään keittämistä. Nyt hän, kun iloinen tuli paloi, oli vetäytynyt
ikkunan pieleen nähdäkseen, mitä kylällä hommailtiin. Mutta muissa
asioissa pyörivät hänen ajatuksensa… siinä, jossa jo monta viikkoa
olivat pyörineet…

Öisin häntä oli valvottanut. Eivät sitä kivut yksistään tehneet, vaan
myös huolet. Häneen oli jäänyt kumma usko, että Törmälä oli jotakin
hänelle testamentannut … tämän pirtin omaksi ja maata ympäriltä…
Niin oli hän ymmärtänyt Törmälän puheet. Sillä siihen suuntaan oli
vainaja monasti viitannut pitkän yhdessäolon aikana, vaikkei
koskaan ollut selvästi sanonut. Mutta hän oli aivan varma, ettei
Törmälä turhia puhunut.

Liisaan oli tarttunut sama usko, ja seppäkin oli alkanut uskoa, kun
Samulilta kuuli mitä Törmälä oli puhunut…

— Sieltä pitäisi vainajan papereista löytyä joku plakaatti, jossa

selitetään, että Varpumäen torppa maineen mökkeineen on Samuli
Kosken… ettei siihen saa kansakoulua rakentaa eikä… niin, ettei
tässä ole muuta isäntää kuin minä, — mietiskeli hän ja kylälle
silmäili.

Sillä tänään oli nyt Törmälässä pesänkirjoitus vainajan jälkeen.

Sinne saivat kaikki mennä asioitaan ilmoittamaan, sekä velkojat että
velalliset.

Liisa oli myöskin lähtenyt kuuntelemaan, olisiko vainaja jättänyt

Samulia varten testamenttia. Uteliaisuudesta oli seppäkin mennyt,
vaikkei hän tosin ollut mitään talosta saamassa eikä sinne
antamassa.
Samulin testamenttiasian vuoksi oli lähtenyt.

Päivä oli jo puolessa, mutta ei näkynyt Liisaa vielä takaisin

tulevaksi. Samuli alkoi käydä levottomaksi, ja hänen ajatuksensa
risteilivät kuin tulessa…

Itseään syytti, kun ei ollut tullut torpankirjoja tehdyksi. Muisti sepän

ja Liisan puheita, ja niin paha tuli olla, ettei yhdessä kohden
pysynyt… Muistui siinä mieleen taas Paavo-Eemelikin, joka oli
mennyt kuin jään alle eikä mitään olostaan ilmoittanut…

— Ei tainnut miehen tapoja ottaa poika, koska ei takaisin kuulu

eikä mitään tietoja lähetä.

Pirtin ikkunan alla tirskui talitiainen, väliin seinään lentäen. Siinä

ilvettään piti.

»Äss-tii-tii-tii» hoki ja päristeli siinä kahakäteen ikkunan ohi.

Samuli vihasi tiaisia. Ne olivat aina onnettomuutta ennustaneet,

kun tielle tirskumaan tulivat. Kerrankin — hän muisti — kun ajoi
metsätietä Törmälän hevosella. Reen nokkapajulle lensi tiainen
tirskumaan, ja vaikka hätyytti siitä pois, niin tuli aina uudestaan. Ja
kuinkas kävikään? Hän löi kirveellä ihan läpi jalkapöydän ja sai
maata kevääseen asti… Niin oli käynyt silloin, ja aina oli joku vastus
tullut, kun tiainen tielle sattui tai matkan varrella seurasi.

»Äss-tii-tii-tii» yhä hoki ja siriteli.

— Mitä nyt tirskuneekin, mutta ei hyvää nytkään tiedä, kun pirtin

seinään iskee kuin mikäkin kissa.

Vasta iltapimeällä palasivat Liisa ja seppä.

Seppäkin tuli Liisan matkassa pirttiin.

Samuli näki heidän kasvoistaan, ettei ollut löytynyt minkäänlaista

testamenttia.

»Oikeassa ovat ihmiset olleet, kun ovat sanoneet, että Serafiinan

on talo», sanoi Liisa aluksi, päästellen villahuivia vyöltään.

»Joko siellä pesänkirjoitus päättyi?» kysyi Samuli seppään päin

kääntyen.

»Jo päättyi.»

»Jo päättyi», vahvisti Liisa. »Ei sanaakaan mainittu sinusta tai

tästä torpasta siinä Serafiinan kauppakirjassa…»

»No etkö sinä tiedustanut testamenttia?» kysyi Samuli ja nousi

seisomaan.
 »Kaikki testamentit vielä! Hourinut on Törmälä-vainaja tai muuten
sinua, hupsua, houkutellut, että sai työssä pysymään.»

Mutta vaikka asia oli päättynyt näin nolosti ja kaikki toiveet

rauenneet, ei Liisa, kumma kyllä, mellastanut puoltakaan siitä kuin
ennen.

»Mutta on siinä yksi pykälä, joka on vähän kumma pykälä», alkoi

nyt seppä, ja sepän äänestä ja kasvoista ja Liisan liikkeistä Samuli
oli hoksaavinaan, ettei asia juuri niin pahoin tainnut ollakaan.

»Kerro sinä, seppä!» kehoitti Liisa. »Paremmin osaat selittää kuin

minä.»

Seppä aloitti:

»Tapasin aamulla ensiksi toisen piioista, Lyytin. Lyyti käski minua

nurkan taakse ja sanoi, että hänellä on niin paha olla erään asian
takia, joka koskee Koski-Samulia. Ja vaikka minä en mitään kysynyt,
niin kertoi. Sanoi olleensa valvomassa isäntävainajan kanssa
samana yönä, jonka iltana Samuli oli pirtissä käynyt. Yöllä oli
isäntävainaja ikäänkuin herännyt unesta ja puhunut Samulista,
Varpumäen torpasta, Takasuon niitystä, lehmistä ja testamentista…
Viimeksi oli kysynyt Samulia, että hänen tarvitsisi puhua… Silloin oli
Serafiinakin, joka jo oli nukahtanut tuolille, herännyt ja sanonut: 'Nyt
isä taas alkaa houria.'»

Seppä kertoi sen nauravin suin ja silmin.

»Johan minä olen sanonut!» tokaisi Samuli ja katsoi Liisaan

ikäänkuin asia olisi jo aivan selvä.

Ja selvältä se tuntui Liisastakin.

 Istuivat hetken ääneti, niin seppä virkkoi:

»Mahdollista on, että Törmälä-vainaja on tehnyt jonkun

testamentin Samulin hyväksi, mutta yhtä mahdollista on, että vasta
aikoi tehdä, koska ei suinkaan arvannut kuolemansa niin likellä
olevan…»

»No mutta entäs Lyytin todistus!» vastusteli Liisa.

»Sekin riippuu siitä, miten oikeudessa muistaisi ja miten oli

ymmärtänyt, — selvä ei asia ole läheskään», selitti seppä.

Mutta Samulin ja Liisan mielestä se oli aivan selvä.

»Eihän sitä, hyvät ihmiset, testamenttia ollut olemassakaan!»

huomautti seppä.

»Olkoon olematta, vaan onpahan maininnut Lyytille, että

testamentti», tenäsi Samuli seppää vastaan.

»Niin, on puhunut testamentista, vaan sanoiko, että on tehnyt vai

että aikoi tehdä, sitä ei Lyyti sanonut ymmärtäneensä», tivasi taas
seppä. »Ja jos ei nyt löydy testamenttia, niin…»

»Sen täytyy löytyä!» kivahti Samuli niin varmasti, että silmät

säkenöivät. »Törmälä-vainaja ei valehdellut.»

Ja puoleen yöhön asti naapurit puhelivat siitä, mitä Törmälän

pesänkirjoituksessa oli tapahtunut.

8.
 Mutta testamentista ei kukaan tiennyt mitään.

Seppä kävi lakia tuntevien miesten puheilla ja kuljetti Lyyti-piikaa

matkassa, todistustansa selvittämässä. Mutta lakimiehet, nimismies,
molemmat papit ja Horslunti, joka oli ikänsä käräjiä käynyt, sanoivat,
ettei Lyytin todistuksesta ollut mihinkään ja ettei semmoisesta
asiasta kannattanut ruveta käräjöimään.

Seppä oli kuitenkin luvannut tehdä parhaansa turvattomien

naapuriensa hyväksi ja mietti yksin asiaa. Hän oli tullut siihen
käsitykseen, että Horslunti ehkä ottaisi asian ajaakseen, mutta olisi
pitänyt olla puhdasta rahaa heti asiamiehelle antaa. Mutta mistäs
Samuli-parka rahat otti?

Seppä ei kuitenkaan vielä jättänyt asiaa.

Paha on köyhän käräjöidä, mutta mietitään vielä», lohdutteli hän

Samulia ja Liisaa.

Seppäänkin oli juurtunut semmoinen usko, että Törmälä oli jonkun

lahjoituksen tehnyt. Antanut torpanmaan ja ehkä muutakin. Pirtin
ainakin — sekään ei ollut Samulin — ja kukaties lehmänkin.

Samulin elämä kävi kuitenkin päivä päivältä huonommaksi, kun

itse ei kyennyt mitään ansaitsemaan ja viisi suuta oli ruokaa
tahtomassa. Liisa kulki talo talolta vaatteita pesemässä niinkuin oli
elinaikansa kulkenut, paleltuen niitä viruttaessaan jääkylmässä
avannossa keskellä jokea. Ei ollut enää terve Liisakaan, jalat usein
ajettuivat ja käsiä särki.

Törmälän Serafiina oli kuullut Samulin hädästä ja lähetti milloin

mitäkin syötävää. Ei Serafiina sentään niin sydämetön ollutkaan kuin
Samuli oli uskonut.

Samuli ja Liisa olivat testamenttitouhussaan unohtaneet koko

kansakouluasian, mutta saivat pian siitä kuulla.

Kulki ympäri kylän tietona, että kansakoulujuttu nyt oli lopullisesti

viranomaisilta tullut ja koulun paikaksi päätetty Varpumäki.

Ja muutaman päivän kuluttua alettiin Samulin pirtin ympärille

vedättää kiviä, hirsiä ja lautoja. Rakennustöihin piti ryhdyttämän heti
kevään tultua.

Silloin tuli Serafiinakin Alatörmälän emännän kanssa käymään

Samulin pirtillä, ja hänellä oli tullessaan monenlaisia ruokatavaroita.

Onneksi oli Liisa poissa kotoa ja Samuli makasi tuskissaan

vuoteella.

Serafiina selitti laajasti, ettei hän suinkaan olisi tahtonut Samulille

pahoin tehdä. Mutta hänen oli pakko. Velkoja oli pesänkirjoituksessa
ilmaantunut niin paljon, ettei tiennyt, miten selviäisi. Huolta oli
hänelläkin.

Nyt kun tarjottiin niin hyvä hinta tämmöisestä pienestä mäen

kumpulasta, joka lisäksi oli kivikkorovaa, niin oli hän arvellut, että
olisi paras nyt myydä ja rahat panna velkaan.

Samuli saisi kyllä torpan paikan muualta, jos tahtoi.

Ja kevääseen asti saisivat tässä asua.

Samuli kuunteli melkein välinpitämättömänä Serafiinan puhetta.

Häneltä katosi aina elämisen halu, kun tuskat oikein ruumista
repivät.

»En tiedä», huokasi hän Serafiinan puheisiin. »Kun saisi kuolla

pois!»

Mutta sitten hän yhtäkkiä nousi istumaan sängyssään ja sanoi:

»Ei tähän vielä mitään rakennettaisi, jos isäntävainaja eläisi —

vaikka olisivat olleet velat vielä suuremmat…»

Serafiina ja Alatörmälän emäntä sanoivat hyvästi ja lähtivät pois.

Niinä päivinä touhusi seppä testamenttiasiassa, niin ettei joutanut

mitään muuta hommaamaan. Hän tiedusteli, eikö kukaan kylällä ollut
sattunut kuulemaan asiasta, eikö Törmälä koskaan ollut kenellekään
maininnut, että hänen piti muistaa Samulia… ahkerinta ahkerista
miehistä, joka hänenkin talostaan oli talon tehnyt…

Sen tiesi moni, ja monelle oli Törmälä Samulia kiittänyt, mutta

testamentista ei ollut koskaan mitään puhunut. Törmälä ei koskaan
puhunutkaan salaisimmista asioistaan, ja vähäpuheinen oli
muutenkin aina ollut.

Seppääkin alkoi epäilyttää koko asia, ja hän uskoi jo, että

testamentin olemassaolo saattoi todellisuudessa olla Samulin omaa
mielikuvitusta.

Mutta köyhyys yhä ahdisteli Samulin perhettä, ja Samuli itse näytti

kuihtuvan siihen paikkaan. Laiha oli jo ennestäänkin, mutta nyt oli
mennyt, ettei ollut muuta kuin luut ja keltaista, kurttuista ja kuivaa
nahkaa niitä peittämässä.
 Ei kyennyt enää pirtistä ulos. Olisivat jo paleltuneet pirttiinsä, ellei
seppä olisi auttanut. Samulin oli vallannut jonkinlainen
välinpitämättömyys, joka näytti enenevän sitä mukaa kuin hän laihtui
ja kuihtumistaan kuihtui. Toivo paremmista päivistä oli melkein
kuollut, mutta elpyi aina niinä päivinä, joina seppä kävi
testamenttiasiasta puhumassa. Mutta vaikka köyhyys ja puutteet
ahdistivat, ei Liisakaan enää Samulia haukkunut, vaan kohdisti
kiukkunsa muihin ihmisiin. Kylällä näet ei kukaan uskonut koko
testamenttijuttua, vaan otaksuttiin Samulin sen itse miettineen,
omituinen kun aina oli ollut. Ja nyt kivulloiseksi tultuaan oli
entisestäänkin löyhtynyt.

Niin kului aika, ja sydäntalven pakkaspäivät ahdistivat kylmällään

ja pimeällään köyhää perhettä.

Mutta eräänä iltana, kun seppä jo oli laskeutunut makuulle ja

piippua poltellen odotteli eukkoaan viereensä, sanoi eukko, Juliaana:

»Sikseen taisi jäädä se testamenttiasia?»

Seppä poltteli piippuaan, ja vasta kun Juliaana oli viereen tullut

hän vastasi:

»Kyllä minä parhaani olen koettanut, mutta ei taida siitä asiasta

koskaan selvää tulla.»

»Sen testamentin vuoksi, ja kun nyt mökkikin viedään, se

Samulikin sentään noin huonoksi on mennyt … murehtii niin… Eihän
hänessä enää ole kuin haamu», puheli Juliaana.

»Niin, nälkäänkin siihen kuolevat tänä talvena», lisäsi seppä.

 »Niin kai käypi… vaan auttakoon köyhäinhoito.»

Olivat hetken hiljaa, niin Juliaana kysyi:

»Uskotko sinä Törmälän tehneen mitään testamenttia Samulille?»

Hetken päästä seppä vastasi:

»Minä olen paljon sitä asiaa miettinyt. En usko Samulin puhuvan

turhia, ja jos Törmälä on niin sanonut kuin Samuli muistaa, niin minä
uskon, että ainakin on vainajan tarkoitus ollut Samulille edes tuo
torppapahainen antaa. Liekö sitten ehtinyt tehdä minkäänlaista
kirjaa, kun niin äkkiä sairastui ja kuoli? Samuli ja Liisa kyllä vieläkin
uskovat, että testamentti on olemassa…»

»Niin minäkin uskon», sanoi Juliaana varmalla äänellä.

Seppä vilkastui. Juliaana ei ollut testamentista ennen huolta

pitänyt.

»Niin minä vain uskon», vakuutti Juliaana, kun seppä katsoi

häneen kysyvästi.

»Mutta eipä sitä ole missään näkynyt, vaikka muut plakaatit ovat
löytyneet», tenäsi seppä.

»Hm», pani Juliaana. »Onhan se voitu kätkeä täi hävittää…»

Seppä tuijotti vaimoonsa aivan kuin ei olisi ymmärtänyt, mitä tämä

sanoi.

»Kätkeäkö? Hävittääkö?» sanoi hän.

»Niin. Etkö sinä sitä ole ajatellut…?»

 »Kuka sen olisi kätkenyt? — En minä sitä ole ajatellut…»

»Se, jolle siitä on hyötyä. Sinäpä olet aika tolvana mieheksi!»

»Serafiinako?»

Seppä hyppäsi ylös vuoteeltaan ja näytti kuin olisi saanut

sähköiskun.

»No, nyt minä ymmärrän! Etten tuota ennen ole ajatellut! Mutta ei
sitä ole kukaan muukaan hoksannut kuin sinä… Kun ei
Samulikaan!»

Hän aikoi heti lähteä Törmälään ja ottaa Serafiinan ahtaalle.

»Nyt minä ymmärrän, minkä vuoksi ei Samulia päästetty isännän

puheille, ja monta muuta pykälää», hoki seppä ja alkoi tulisella
kiireellä pukeutua. »Kelvoton rakkari, kun sairaalta mieheltä oikean
oman anastaa… mieheltä, joka on miehuutensa ja terveytensä
talossa menettänyt…»

Pian oli seppä valmis lähtemään. Otti sukset porstuasta ja lykkäsi

kiivaasti menemään Törmälään päin. Kylän taloissa vielä valvottiin,
ja Törmälästäkin näkyi tuli keittiön ikkunasta.

Serafiina istui yksin keittiössä, sukkaa kutoen. Sepän tulo vähän

oudostutti Serafiinaa, sillä huhuina oli hän kuullut, että seppä pitkin
kylää koki hakea todistuksia testamenttiin. Seppä oli kiihtyneen
näköinen ja punainen kuin kukko kasvoiltaan. Jos hän olisi ollut
parempi ihmistuntija, olisi hän nähnyt Serafiinan kasvojen
muuttelevan väriään.
 »Minä lähdin kysymään, tokko Serafiina tietäisi, eikö isäntävainaja
ole testamentannut Samulille tuota Varpumäen torppaa.»

Hän katsoi suurilla sinisillä silmillään Serafiinan pieniin harmaisiin

silmiin, joiden ilme oli kavala, mutta samalla rohkea.

»Mistäpä minä sen tietäisin, ja mitä se asia seppää liikuttaa?»

vastasi
Serafiina jäisellä äänellä.

Mutta nyt nousi seppä semmoiseen vimmaan, että tahtoi seinät

halkaista. Ensiksi haukkui kaikkia yhteisesti siitä, että köyhän työllä
rikastuvat — niinkuin oli kuullut sosialistipuhujan sanovan — ja syytti
lopuksi Serafiinaa siitä, että tämä oli testamentin salannut. Ja oli
aivan kuin hulluna.

Serafiina huomasi, ettei tuommoisen puolihullun miehen kanssa,

jonka pää oli täynnä sosialistisia ajatuksia, auttanut ruveta
väittelemään. Hän turvautui kavaluuteen ja rupesi itkemään. Ja
itkiessään alkoi hän selittää, että Samuli oli kaikesta työnteostaan
saanut yllinkyllin hyvitystä. Isävainajan laskun mukaan olisi Samuli
jäänyt antamaan, mutta ei sanallakaan ollut hän siitä Samulille
ilmoittanut eikä vaatinut… Seppä sai vaikka itse katsoa isävainajan
laskut, jotka Samulia koskivat. Kun rahaa saivat, eivät tienneet
kuinka sen hutiloisivat kaikenlaiseen joutavaan… Liisakin keitti niin
väkevää kahvia kuin tervaa ja joi lakkaamatta, kun vain irti sai.
Samoin oli Samulikin tuhlari…

Näkihän seppä sen, ettei muita mökkiläisiä puute hätyytellyt,

vaikka oli isokin perhe, eivätkä ne ansainneet vähääkään enempää
kuin Samuli ja Liisa. Tuskin sitäkään, sillä isävainaja oli Samulille
aina maksanut vähän runsaamman palkan… Kuinka olisivat sepän
omat asiat, jos yhdessä Juliaanan kanssa olisi tuhlattu? Ei taitaisi
olla omaa sievää kotia, kolmea lehmää, elämistä joka lajista, vieläpä
säästöjä vanhan päivän varalta.

Sepän into loppui siihen paikkaan, eikä hän osannut Serafiinan

puheeseen vastaan panna. Tuntui aivan todelta, mitä Serafiina
tuhlauksesta puhui.

Ja niin hän unohti testamenttiasian ja virkkoi:

»Tosi se kyllä on, että paljon olisivat saattaneet säästää… Jos

minäkin sillä lailla olisin…»

»Niin, jos tekin Juliaanan kanssa olisitte tuhlanneet joutavuuteen

ansionne, niin köyhiä olisitte… nyt elätte kuin pappilassa…» sanoi
Serafiina.

Seppä oli itserakas mies ja piti kovasti siitä, että häntä sanottiin
varakkaaksi.

Nyt hän jo hymähteli Serafiinan kiitokselle, vaikka äsken huusi

kuin hullu.

»Ja eikö ole seppäkin tietämässä, että nytkin olen kaiken aikaa
minkä mitäkin syömisen puolta lähettänyt ja itse vienyt?» puhui
Serafiina, vieläkin itku silmissä.

Kyllä seppä sen tiesi.

»Mutta eivät ole suurkiitosta antaneet kumpikaan, ei Samuli eikä

Liisa…»
 Sepällä ei ollut siihenkään mitään sanomista. Hän ei muistanut,
mitä oli aikonut sanoa, eikä tiennyt muuta kuin arveli:

»Kyllähän siinä perää on, että molemmin ovat ylen persot

kahville.»

Serafiinan kiiluva silmä näki, ettei seppä niin vaarallinen syyttäjä

ollutkaan.

»Jos vieläkin ihmisiksi olisivat, niin vähistä varoistani auttaisin,

vaan hävyttömät ja suulaat ovat ja nimittelevät selän takana…
Liisakin kuuluu kiroilevan kuin ukkonen ja…»

Seppä läksi.

Vasta kun oli jo puolivälissä kotimatkalla, muisti hän, että häneltä

testamentin tiedusteleminen jäikin kesken.

»Vaan syytön siihen Serafiina on!» päätti hän. »Juliaanan

hourailemista vain…»

Ja hän hiihti mökilleen.

»Kuinka kävi?» kysyi Juliaana. »Tunnustiko mitään?» Seppä oli

vähän nolon näköinen, kun vastasi:

»Kyllähän se niin taitaa olla, ettei koko testamenttia ole

olemassakaan. Ja yli kuuluu aina oikeasta saamisesta Törmälä-
vainaja Samulille maksaneen…»

»Huonopa olit asiamies», sanoi akka karskisti. »On se Serafiina

siksi koulua kulkenut, että tuommoisen miehen pian pimittää…..
 »Mahdoit itse mennä!» kivahti seppä. »Kun tiedät niin varmaan
testamentin olevan…»

»Olemassa se on, ellei ole hävittänyt… siitä olen varma», sanoi

Juliaana. »Etkö sinä ymmärrä, mitä varten apuja tuopi Samuliin? Sitä
varten, etteivät enää huutaisi siitä testamentista… Etkö muista,
kuinka isävainajaansakin veti nenästä ja tuhkaa silmille heitti, vaikka
Törmälä oli viisas mies…»

»Perkele huoli koko jutusta!» kirosi seppä, sillä nyt häntä alkoi
oma tyhmyytensä pistellä vihaksi.

»Jos minulla olisi housut jalassa ja mies olisin niinkuin sinä», jutteli
Juliaana vähän härnäävällä äänellä, »niin jo minä olisin selvän
ottanut…»

»Käy asiaan, kun luulet niin viisas olevasi», kivahti seppä taas.

»En minä olekaan sekaantunut asiaan, mutta sen tiedän, että

testamentti on olemassa…»

»Et enempää kuin minäkään.»

Ja puoleen yöhön asti väittelivät eikä kumpikaan antanut myöten.

Mutta siitä illasta asti he eivät keskenään ottaneet enää puheeksi
Samulin testamenttiasiaa.

9.

Sydänkuukausina piti pitkällisiä pakkasia.

 Hätä oli tullut Samulin mökille. Seppä, armelias mies, otti koko
joukon asumaan kotiinsa, kookkaaseen kamariin, joka oli pirtin
vieressä, porstuan perässä. Olisivat siihen mökilleen paleltuneet,
kun Samuli ei pystynyt puita laittamaan. Seppä toimitti kunnalta
apua, jauhoja ja puita. Koetti saada rahaakin lääkkeisiin, mutta
köyhäinhoidon esimies arveli, että tokko Samulille enää kannatti
ruveta kalliita lääkkeitä juottamaan… menisi kai hukkaan. Eikä
antanut. Hyvä oli, että antoi puita ja jauhoja edes ja lupasi huoneen
vuokran sepälle maksaa.

Kansakoululle ajettiin hirsiä ja kiviä, ja sieltä kuului aina miesten

ääniä ja hevosten tiukujen helinää sepän kamariin, jossa Samuli
puutteiden keskellä sairasteli. Oli hyvä, että huoneen ikkuna oli
metsään päin. Olisi ehkä sattunut näkemään, kun eräänä päivänä
neljä miestä rynnisti hänen pirttinsä kimppuun ja alkoi hoilaten ja
huutaen sitä purkaa.

Mutta ääniä kuului kamariin ja hirsien kolinaa, ja Samuli arvasi,

mitä oltiin tekemässä.

»Keitä ne ovat, jotka purkavat pirttiä?» kysyi hän Liisalta, joka tuli
ulkoa.

»En tuntenut… enkä katsonut… Tehkööt nyt mitä tahtovat…

Kevääseen asti lupasi antaa asua, saakurin nokinenä, ja nyt jo
kuuluu myyneen pirtin… semmoinen kristitty se on, Serafiina…»

»Kenelle on myynyt?» tiedusti Samuli, ja heikon heikko puna nousi

poskille.

»Männeliinin pojalle kuuluu myyneen — kertoi seppä äsken.»

 Samuli ei tiedustellut enempää. Ei jaksanutkaan puhua, niin oli
heikoksi mennyt. Päivin eivät kivut niin repineet, mutta öisin oli
joskus hirveitä tuskia, että käppyrään veti koko ruumiin. Hiuksetkin
olivat harmaantuneet ja kasvoistakin liha niin kulunut, ettei ollut
muuta jälellä kuin suuret silmät, jotka tuijottivat kuin toisesta
maailmasta. Ei hän enää puhunut mitään tulevista päivistä eikä
maininnut testamentista. Näytti kuin ei enää muistaisikaan.

Eräänä iltana tuli Kuusi-Antti, vanha tuttu, puheille. Ei ollut käynyt

Antti Varpumäessä koko talvena. Mutta nyt, kun oli kuullut, että
Samuli yhä sairasteli eikä ollut paljoa toivoa paranemisesta, oli
hiihtäen lähtenyt vartavasten sairasta puhuttelemaan.

»Kahvit keittäisin, vaan ei ole kahvin varaa meillä enää!» sanoi

Liisa, vihainen ja tyytymätön katse silmissä.

»Ei toki minun vuokseni!» virkkoi Antti. »En minä kahvin vuoksi
liikkeelle lähtenyt, vaan muuten…»

Samuli ei jaksanut paljoa puhuakaan, hymähti kuitenkin, kun Antin

tunsi. Mutta Liisa lörpötteli koko ajan, kaikkia ihmisiä syyttäen
köyhyydestään ja Samulin sairaudesta.

Antti myönsi kaikki Liisan syytökset oikeiksi.

»Kylläpä olet miesparka mennyt… Vietävä, kun ovat käsivarretkin

kuin piipun varret hoikkaset… Jo taitaa, veliseni, kuolema tulla…»
puheli Antti, sairaan vieressä istuen.

»Vähemmällä raatamisella se yhdestä miehestä loppu tulee»,

sanoi Liisa.