Ilmaisku Bagdadin kansainväliseen lentoasemaan 2020
| Ilmaisku Bagdadin kansainväliseen lentoasemaan 2020 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Iskujen uhreihin lukeutuneet Qassem Suleimani (vasemmalla) ja Abu Mahdi al-Muhandis (oikealla)
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Tappiot | |||||||
|
– |
|||||||
Ilmaisku Bagdadin kansainväliseen lentoasemaan oli Yhdysvaltain suorittama ilmaisku Quds-joukkojen komentaja Qassem Suleimania ja Kansan mobilisointiyksikön komentaja Abu Mahdi al-Muhandisia kuljettaneeseen saattueeseen Bagdadin kansainvälisellä lentoasemalla.[4][5]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iran ja Yhdysvallat eivät ole olleet liittolaisia, mutta maat ovat tulleet kohtalaisesti toimeen ennen tapahtumien kärjistymistä. Ensimmäinen suuri kolahdus maiden välisiin suhteisiin nähtiin toukokuussa 2018, kun Yhdysvallat vetäytyi Joint Comprehensive Plan of Action- sopimuksesta (Iranin ydinsopimus) samalla laittaen Iranille talouspakotteita.[6][7][8] Iranin talous otti ison kolhun pakotteista, ja muun muassa maan bruttokansantuotteen kasvu hidastui ja öljyntuotanto ja vienti heikentyivät.[9] Toinen merkittävä kolaus maiden suhteisiin tapahtui vuoden 2019 kesäkuussa, kun Iran ampui alas yhdysvaltalaisen drone-aluksen. Yhdysvaltain armeija pohti jo silloin vastaiskua tapahtuneeseen, mutta ne jätettiin tekemättä.[10][11] Aikaisempien tapahtumien lisäksi Yhdysvallat ovat pitäneet Qassem Suleimania terroristina, ja suunnitelmia hänen murhauttamiseksi oltiin tehty jo George W. Bushin presidenttikauden aikana. Suleimanin väitetään tappaneen lukuisia yhdysvaltalaisia sotilaita, ja hänet nähtiin tämän lisäksi uhkana koko Yhdysvaltain turvallisuudelle.[12]
Isku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]3. tammikuuta, noin kello yhden aikoihin yöllä paikallista aikaa Sulemaini ja hänen saattueensa nousivat lentokoneesta. He nousivat kahteen autoon joiden oli tarkoitus matkata kohti Irakin pääkaupunkia Bagdadia, jossa saattuetta olisi odottanut tapaaminen. Saattueen matka jäi kuitenkin lentokentälle Yhdysvaltojen laukaistessa kolme Hellfire-ohjusta MQ-9 Reaper- aluksesta murhaten välittömästi koko saattueen.
Jälkiseuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iskut jakoivat kansaa Iranissa. Osa kansasta lähti kaduille hurraamaan, mutta osa taas meni osoittamaan mieltään Yhdysvaltoja vastaan. Levottomuudet vaivasivat Irania jo kauan ennen iskuja, ja maahan perustettiin useita hallitusta vastustavia liikkeitä ja mielenosoituksia.[13][14]
Iranin valtio tuomitsi iskut välittömästi, ja useat iranilaiset sotilaskenraalit ja valtion viranomaiset uhkailivat Yhdysvaltoja ja Israelia kostoiskuilla. Yhdysvallat vastasivat nopeasti Iranin uhkailuun ilmoittamalla presidentti Trumpin ja ulkoministeri Pompeon johdolla Yhdysvaltain valmiuden vastaiskun vastaiskuihin. Tapahtumat huolettivat ihmisiä kansainvälisesti, ja isompaa konfliktia pidettiin täysin mahdollisena.[15][16]
Myös Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisi huolensa tilanteesta, ja pelkäsi iskujen aiheuttavan kostojen kierteen.[17]
Iranin kansallisella televisiokanavalla Suleimanin hautajaispuheen pitäjä ehdotti 80 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tapporahaa Donald Trumpista.[18][19]
Iranin kostoisku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]8. tammikuuta 2020 Iranin Pasdaran-joukot suorittivat koodinimellä Operaatio Marttyyri Suleimani ilmaiskuja Irakin Bagdadissa ja Erbilissä oleviin Yhdysvaltain tukikohtiin kostona Qassem Suleimanin murhasta. Iran ampui ainakin kaksitoista ohjusta. Aluksi Yhdysvallat ilmoitti, että kukaan ei loukkaantunut eikä kuollut. Myöhemmin kuitenkin mediassa paljastui, että jopa yli 100 sotilasta loukkaantui. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump suhtautui kostoon tyynesti, ja kertoi Yhdysvaltain vastaavan ainoastaan talouspakottein ja tiiviistämällä Nato-sotilasliiton yhteistyötä.[20][21][22]
Iran ilmoitti ennen kostoiskua suunnitelmistaan Irakille, josta tieto vuoti läpi yhdysvaltalaisille sotilaille. Tämän ansioista yhdysvaltalaiset sotilaat osasivat varautua suojautumalla, ja kostoiskun tuhot jäivät suhteellisen pieniksi, vaikka Iran lähetti yli kymmenen tehokasta keskimatkan ohjusta.[23][24]
Matkustajalentokoneen ampuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]8. tammikuuta Iranin asevoimat ampui matkustajalentokoneen lähellä Teherania surmaten kaikki 176 matkustajaa ja miehistön jäsentä.[25] Iran ei myöntänyt ampumista heti, vaan vasta myöhemmin, kun todistusaineisto viittasi nimenomaan Iranin ampuneen koneen alas. Salailu ja johdon välinpitämättömyys uhreja kohtaan herätti suuttumusta iranilaisissa. Sadattuhannet ihmiset tulivat kadulle osoittamaan mieltään Iranin hallintoa vastaan. Pari kuukautta aiemminkin mieltä johtoa vastaan oli osoitettu kymmenissä kaupungeissa. Vallankumouskaarti oli yrittänyt tukahduttaa niitä surmaamalla eri lähteiden mukaan parista sadasta yli tuhanteen mielenosoittajaa.[26]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Iran's General Soleimani Killed in Airstrike at Baghdad Airport Associated Press. Viitattu 3-1-2020. (englanniksi)
- ↑ 'فيلق القدس': أربعة ضباط عسكريين إيرانيين اغتيلوا مع سليماني iraqakhbar.com. Arkistoitu 4.1.2020. Viitattu 6.1.2020. (arabiaksi)
- ↑ Iran Threatens Revenge As It Mourns Guards Killed By US ibtimes.com. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ IL seuraa livenä: USA tappoi Iranin ykköskenraalin - Iran vannoo kostoa: Israelissa on pian suruaika Iltalehti. 3-1-2020. Viitattu 3-1-2020.
- ↑ Iran crisis: US embassy urges its citizens to leave Iraq immediately – live updates The Guardian. Viitattu 3-1-2020. (englanniksi)
- ↑ U.S.-Iran Tensions Rise Over Saudi Attacks npr.org. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Trump Abandons Iran Nuclear Deal He Long Scorned Video nytimes.com. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Trump's withdrawal from the Iran nuclear deal has been vindicated nbcnews.com. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Six charts that show how hard US sanctions have hit Iran bbc.com. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Factbox: The Global Hawk drone shot down by Iran reuters.com. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ U.S. drone shot down by Iran in international space, U.S. officials say nbcnews.com. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Who was Qassem Suleimani, and what does his death mean for the U.S.? latimes.com. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ One of the worst crackdowns in decades is happening in Iran. Here's what we know edition.cnn.com. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Amnesty says at least 208 killed in Iran protests aljazeera.com. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Trumpin uhkailut jatkuvat: ”Yhdysvallat voi iskeä suhteettomalla tavalla” – lainoppineiden mukaan presidentti toimii väärin iltalehti.fi. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Trump uhkailee sotarikoksilla, Iran ja Hizbollah sotilasiskuilla – ”Ollaan kuilun partaalla” iltalehti.fi. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Sauli Niinistö kommentoi USA:n iskua: ”Vaarana on kierre, jota on vaikea katkaista” iltalehti.fi. Viitattu 3.1.2020. (suomeksi)
- ↑ Soleimani funeral procession eulogist puts prize on Trump’s head english.alarabiya.net. Viitattu 7.1.2020. (englanniksi)
- ↑ $80m price on Donald Trump's head after Iranian assassination nzherald.co.nz. 5.1.2020. Viitattu 7.1.2020. (englanti)
- ↑ NYT: Iran ilmoitti ampuneensa ohjuksia Yhdysvaltain tukikohtaan Irakissa iltalehti.fi. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ Inka Haukka: USA:n puolustusministeriö: iran ampunut useita raketteja amerikkalaisia vastaan Irakissa YLE Uutiset. 8.1.2020. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ Exclusive: More than 100 U.S. troops diagnosed with brain injuries from Iran attack - officials reuters.com. Viitattu 10.2.2020.
- ↑ Iran attacks bases housing US troops edition.cnn.com. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Pelosi says House will vote Thursday on measure to limit Trump's military actions regarding Iran washingtonpost.com. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Iranian military acknowledges it shot down Ukrainian Boeing 737 jet by mistake GeekWire. 11.1.2020. Viitattu 11.1.2020. (englanti)
- ↑ Iran vastaan iranilaiset (3/2020, sivut 22-25) Suomen Kuvalehti. 15.1.2020.